114326 Tutkimus

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat

19.12.2014

Tutkimuksessa selvitetään, minkälaiset työhyvinvointiin, johtamisen tuloksellisuuteen ja hyviin henkilöstökäytäntöihin liittyvät tekijät ovat yhteydessä sairauspoissaoloihin ja työpaikkojen pysyvyyteen normaalioloissa ja taloudellisesti poikkeuksellisissa suhdanteissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitkä puskuritekijät ovat yhteydessä työpaikkojen säilymiseen ja alhaisiin sairauspoissaoloihin. Tutkimusaineistona hyödynnetään Tilastokeskuksen kokoamia kaikkia palkansaajia edustavia työolotutkimuksia vuosilta 1977-2013 sekä näihin aineistoihin kytkettyä rekisteriseurantaa vuodesta 1970 vuoteen 2013. Toiseksi hankkeessa hyödynnetään Tilastokeskuksen tuottamaa yhdistettyä työntekijä-työnantaja-aineistoa (FLEED), joka kattaa palkansaajien ohella tiedot myös yrityksistä. Seuranta-analyysin lähtökohtana on vuosien 1990 ja 2008 hyvä taloustilanne sekä näitä aikasarjapisteitä seuranneet talouskriisit. Hanke valmistuu vuoden 2017 lopulla.

Hankkeen vastuuhenkilö
Pasi Pyöriä

Johtamisen oikeudenmukaisuus kiinnittää työhön

21.11.2017

Kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta on yhteydessä keskimääräistä vähäisempiin sairauspoissaoloihin. Oikeudenmukainen johtaminen on myös yhteydessä aikomuksiin jatkaa työssä vähintään 65-vuotiaaksi ja keskimääräistä vähäisempiin työpaikan vaihtoaikeisiin.

Tämä tulos saatiin Tampereen yliopiston tutkimuksessa Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat.

Tutkimuksessa tarkasteltiin työurien ja työolojen kehitystä kolmen viime vuosikymmenen aikana. Yksityiskohtaisemmin selvitettiin, miten palkansaajien työurat ja niiden vakaus on kehittynyt 1990-luvun lamavuosista 2010-luvun finanssikriisiin sekä minkälaiset työoloihin ja työn epävarmuuteen liittyvät tekijät ovat yhteydessä sairauspoissaoloihin erilaisissa taloussuhdanteissa.

Työsuojelurahasto rahoitti hanketta tutkimusmäärärahalla.

Epävarmuuden ilmapiiri ruokkii ongelmia

Tutkimuksen johtaja, dosentti Pasi Pyöriä sanoo, että johtamisen oikeudenmukaisuus eli avoimuus, tuki, rohkaisu, kiitos ja ristiriitojen vähäisyys on tärkeä työpaikkatason ongelmia ehkäisevä ja lieventävä tekijä, jonka merkitys korostuu etenkin organisaation toimintaedellytysten muuttuessa taloudellisesti epävarmoina aikoina.

Oikeudenmukaisen johtamisen ohella kokemus työn vaatimusten ja hallinnan tasapainosta on tärkeätä.

Tutkimusryhmän suositusten mukaan työpaikkatasolla työn autonomian painoarvoa tulisi lisätä.

– Kun työn hallinta ja vaatimukset sekä johtamisen oikeudenmukaisuus ovat kunnossa, työkyky samoin kuin työtyytyväisyys koetaan keskimääräräistä paremmiksi. Näihin asioihin panostaminen on paitsi työntekijöille myös työorganisaatioille ja koko yhteiskunnalle tärkeää, Pyöriä korostaa.

Epävarmuuden ilmapiiri ruokkii ongelmia. Työn menettämisen pelko ja henkilöstömäärän muutokset ovat yhteydessä työpaikan vaihtoaikeisiin ja sairauspoissaoloriskiin. Lisäksi työpaikan epävakaa taloudellinen tilanne on yhteydessä keskimääräistä heikompaan työkykyyn ja henkilöstömäärän väheneminen ennenaikaiseen eläköitymishaluun.

Epävarmuuden hallitsemiseksi työpaikoilla pitäisi kehittää aikaisempaa läpinäkyvämpää ja ajantasaista tiedottamista organisaatiota koskevista muutoksista.

Työurat useimmilla vakaita

Tutkimusaineistona hyödynnettiin Tilastokeskuksen kokoamia kaikkia palkansaajia edustavia työolotutkimuksia vuosilta 1977–2013 sekä näihin aineistoihin kytkettyä rekisteriseurantaa vuodesta 1970 vuoteen 2013.

Toiseksi hankkeessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen tuottamaa yhdistettyä työntekijä-työnantaja-aineistoa (FLEED), joka kattaa palkansaajien ohella tiedot myös yrityksistä. Seuranta-analyysin lähtökohtana oli vuosien 1990 ja 2008 hyvä taloustilanne sekä näitä aikasarjapisteitä seuranneet talouskriisit.

Huomionarvoista tulosten mukaan on, että vuosien 2007–2012 finanssikriisistä ja sitä seuranneesta taantumasta huolimatta enemmistö eli noin neljä viidesosaa yksityisen sektorin palkansaajista sijoittui joko vakaalle tai vahvistuvalle työuralle, siinä missä huonoimmillaan vain neljännes ajautui heikkenevälle urapolulle.

Vakain asema oli niillä palkansaajilla, jotka työskentelivät liikevaihdoltaan stabiileilla toimipaikoilla. Sen sijaan yrityksen kasvuhakuisuus voi yksilön näkökulmasta merkitä riskiä työuran vakaudelle: turvallisempaa on työskennellä asemansa vakiinnuttaneessa suuressa yrityksessä.

 

 

 

Toimittaja
Leena Huovila

Laura Peutere, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Katri-Maria Järvinen, Pasi Pyöriä, Tiina Saari & Esa Jokinen. Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat. Työsuojelurahaston tutkimushanke 2015–2017. Loppuraportti. Tampereen yliopisto: Työelämän tutkimuskeskuksen työraportteja / Working papers 94/2017.
ISBN 978-952-03-0515-4 (nid.)
ISBN 978-952-03-0516-1 (pdf)
ISSN 0785-2657

Hankkeen kotisivut: http://www.uta.fi/yky/tutkimus/wrc/tutkimusprojektit/talouskriisithyvinvointijatyourat/index.html

Muut julkaisut:
Ojala & Pyöriä & Nätti (2017) Palkkatyön laatu 1980-luvulta 2010-luvulle. Teoksessa Michelsen ym. (toim.) Työelämän perustietoa. Duodecim. ISBN 978-951-65-6547-0

Ojala & Pyöriä & Järvinen & Peutere & Lipiäinen & Saari (2017) Organisaation taloudellinen tilanne, oikeudenmukainen kohtelu ja henkilöstöjohtamisen tuloksellisuus työpaikoilla. Työpoliittinen Aikakauskirja 3/2017

Pyöriä & Lipiäinen & Järvinen (2017) Yhä useampi palkansaaja on vakaalla työuralla. Tieto & Trendit – Talous- ja hyvinvointikatsaus 3(3): 48–53.

Pyöriä toim. (2017) Työelämän myytit ja todellisuus. Gaudeamus. ISBN 978-952-495-424-2

Pyöriä & Ojala & Saari & Järvinen (2017) The Millennial Generation: A New Breed of Labour? Sage Open 7(1): 1–14

Ojala & Pyöriä (2016) Vakautta vai epävarmuutta? Nuorten palkansaajien työuran alku 1980-luvulta 2010-luvulle. Teoksessa Järnefelt (toim.) Työolot ja työurat – tutkimuksia työurien vakaudesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Eläketurvakeskus. ISBN 978-951-691-256-4 (nid.) ISBN 978-951-691-256-1 (pdf)

Pyöriä & Ojala (2016) Nuorten työasenteet puntarissa – eroaako Y-sukupolvi edeltäjistään? Yhteiskuntapolitiikka 81(1): 31–42

Pyöriä & Ojala (2016) Precarious Work and Intrinsic Job Quality: Evidence from Finland, 1984–2013. The Economic and Labour Relations Review 27(3): 349–367

Pyöriä & Ojala (2016) Prekaarin palkkatyön yleisyys: liioitellaanko työelämän epävarmuutta? Sosiologia 53(1): 45–63
 

 

Hanketiedot

  • HakijaTampereen yliopisto
  • ToteuttajaTampereen yliopisto YKY Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
  • Lisätietoja
  • Pasi Pyöriä
    050 318 6188
    pasi.pyoria@uta.fi
  • Toteutusaika
  • 1.8.2015 - 15.8.2017
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 15.8.2017
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 1.12.2014
    170 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 232 100 euroa
  • Tulokset valmistuneet 8.11.2017

Aiheluokitus