114388 Tutkimus

HITOP - Hitsaajan työolosuhteiden parantaminen

18.2.2015

HITOP-hankkeessa parannetaan hitsaajan kokonaistyöturvallisuutta. Tämä tapahtuu tutkimalla kehittyneitä kuulonsuojaimia, magneettikenttiä vähentäviä suojaimia ja työvaatteita, hengityssuojaimia sekä niiden suojainyhdistelmiä. Lähtökohtana on arvioida ja kehittää hitsaustapahtumaa hitsaajan näkökulmasta kokonaisuutena. Sisällöllisesti keskitytään metalli-kaasukaarihitsaukseen, eli MIG/MAG-hitsaukseen.

Hankkeessa hyödynnetään magneettikenttien kehittynyttä mittaustekniikkaa ja mallintamista, psykoakustiikkaa ja ihmisen kuuloaistimuksen arviointia, ihminen-kone -vuorovaikutuksen ymmärtämistä suojavälineisiin ja työtehtäviin liittyen ja edistyneitä hengitysilman epäpuhtauksien arviointimenetelmiä.

Hankkeen tuloksena saadaan tutkimustietoa hitsaustilanteen olosuhteista ja hitsaajan suojauksen toimivuudesta sekä kehitystarpeista. Lisäksi saadaan käytännön menetelmiä ja suosituksia hitsaajan kokonaissuojauksen parantamiseksi ja suojainten valintaan. Hankkeessa syntyy myös menetelmiä äänen modifiointiin ja tuottamiseen sopivaksi normaali- ja ikähuonokuuloisille, sekä hitsausmelun tuomiseen hallitusti kuultavaksi hitsaajalle siten, että hitsauksen äänestä välittyvä tieto työn sujuvuudesta säilyy.

Hankkeessa tutkimusosapuolina ovat VTT ja Työterveyslaitos. Mukana on myös hitsauslaitteita, suojavaatteita ja -varusteita valmistavia yrityksiä, sekä yrityksiä, joilla on hitsaustoimintaa. Hankkeen tuloksia aletaan julkistaa vuoden 2016 aikana ja loppuraportti on julkinen vuonna 2017.

Hankkeen vastuuhenkilö
Marko Antila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Hyvä hitsaaja osaa suojata itsensä

2.8.2018

Hitsaajan altistumisen suuruus riippuu hitsaustavasta. Hyvä hitsausjälki tarkoittaa myös hitsaajan pienempää altistumista magneettikentille. Näin päättelevät Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Työterveyslaitoksen asiantuntijat. He paneutuivat HITOP-hankkeessa MIG-hitsaukseen, erityisesti magneettikenttien vaikutuksiin. Suomessa hitsauksesta 75 prosenttia on MIG-hitsausta.

Sähkömagneettinen altistuminen hitsausaikana on vähäisempää kuin alussa syntyvässä maksimipiikissä. ICNIRP 2010 -suosituksen mukainen sadan prosentin suositusarvo ylittyi vain maksimipiikkiaikana. Kyseinen suositus vastaa työntekijärajaa Suomessa.

Hitsausaikana sähkömagneettiset kentät ylittivät sadan prosentin altistusarvon noin 25 prosentissa mittaustilanteista.

Tutkijat löysivät kaksi kalvomateriaalia, jotka voivat suojata sähkömagneettiselta säteilyltä ja joita voisi käyttää suojainratkaisuissa.

Keinoja hitsausmelun hallintaan

Tutkijat tekivät suojainvalintaan suosituksia ja menetelmiä, joilla hitsausmelu vähenisi. Hankkeessa kehitettiin myös tapoja, joilla hitsausmelu tuodaan hallitusti hitsaajalle siten, että äänestä välittyvä tieto työn sujuvuudesta säilyy.

Henkilökohtaisten tulppasuojainten todettiin suojaavan hyvin hitsaus- ja konepajamelulta.

VTT:n verkkosivuille laadittiin hitsausäänen ja siltä suojautumisen arviointijärjestelmä: http://www.vttresearch.com/wndemo/wnd_en.html  

Ohjeistusta hyvään hengitysilmaan

Hengitysilmassa hitsaajien tilanne on pääosin kunnossa, kun puhaltimella varustettua suodatinsuojainta käytetään ohjeistuksen mukaisesti. Kun hitsaus on päättynyt, suojainta ei saa poistaa liian aikaisin.

Hitsaajien lähellä toimivien muiden työntekijöiden hengitysilmaa tulisi parantaa kaikin keinoin.

Oikea tieto ja oikeat työtavat

Hankkeen tutkimusosapuolina olivat VTT Oy ja Työterveyslaitos. Työsuojelurahasto oli yksi hankkeen rahoittajista. Hankkeeseen osallistui monia hitsausyrityksiä sekä hitsauslaitteita ja suojavaatteita ja -varusteita valmistavia yrityksiä.

Ennen hanketta osapuolet arvioivat, että magneettisuojaus edellyttää suojavaatteita ja henkilösuojaimia, mutta tiedon lisääntyminen magneettikentistä johti toiseen päätelmään. Tärkeimmäksi nousi oikean tiedon ja toimintatapojen välittäminen, jota tuodaan esiin loppuraportissa.

Hankeaikana osapuolilla oli käytössään kaikki hankkeen dokumentit. Niistä pystyttiin viestimään ajantasaisesti sähköisessä työtilassa. Kokouksista seitsemän merkittävintä pidettiin vuorotellen yhteistyökumppaneiden tiloissa.

Hanketta esiteltiin muun muassa konferensseissa ja messuilla.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Marko Antila, Inga Mattila, Heikki Isomoisio, Jari Kataja, Hannu Salmela, Heli Koskinen ja Tommi Alanko (2018): Hitsaajan olosuhteiden parantaminen. TSR-hanke 114388, loppuraportti. VTT Technology 329. 72 sivua.
ISBN 879-159-83-8468-6 (nid.),
ISBN 879-159-83-8468-9
ISSN-L 2242-1211
ISSN 2242-1211 (painettu)
ISSN 2242-122X (verkkojulkaisu)

Hanketiedot

  • HakijaTeknologian tutkimuskeskus VTT
  • ToteuttajaTeknologian tutkimuskeskus VTT
  • Lisätietoja
  • Marko Antila
    marko.antila@vtt.fi
  • Toteutusaika
  • 1.1.2015 - 30.9.2016
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 11.11.2016
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 10.11.2014
    100 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 180 489 euroa
  • Tulokset valmistuneet 1.8.2018

Aiheluokitus

  • 1. Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
  • -1.1. tuotteiden, tuotannon ja työvälineiden kehittäminen
    -1.4. hyvien suunnittelukäytäntöjen kehittäminen
  • 2. Työyhteisöjen riskienhallinta
  • -2.1. riskienhallintamenetelmien kehittäminen
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • -5.4. fysikaaliset altisteet ja altistuminen