114413 Kehittämisavustus

Ergonomian ja tuottavuuden kehittäminen Alavus Ikkunat Oy:llä

4.8.2016

Työtehoseuran (TTS) asiantuntijat keräsivät yhdessä yrityksen henkilöstön kanssa aineiston sovituista kohteista videoimalla, havainnoimalla ja haastattelemalla sekä analysoivat sen. Aineisto koostui tutkittavan tehtävän mukaan esim. kuormitus- ja vaaratekijöistä, työnvaiheista ja työnkulusta, ajankäytön jakaumasta, nostotyön riskeistä ja työasentokuormituksesta. Ajankäytön jakaumasta selvitettiin ryhmän ajankäyttö aikalajeittain (tekemisaika, apuaika, häiriöaika ja taukoaika). Kehittämisryhmä kävi ohjatusti TTS:n asiantuntijan johdolla läpi videokuvatut tehtävät. Tarkastelussa työtä ja prosesseja arvioitiin kriittisesti mm. psyykkisen ja fyysisen kuormituksen, tapaturmavaarojen ja tehtävien toistuvuuden näkökulmista. Kehittämisryhmän ehdottamat korjaavat toimenpiteet kirjattiin ylös. Ryhmä ideoi kehittämistoimenpiteitä, jotka kohdistuivat työn organisointiin, tekniikkaan (mm. työvälineet) ja/tai työtapaan. Kehittämisideoista valittiin systemaattisen kehittämisen osioon toteutettavat toimenpiteet, sekä työnopastukseen liittyvät kehittämiskohteet vietiin osaksi työnopastuskoulutusta. Osa tuotetuista kehittämisideoista jäi hankkeen jälkeen yrityksen itsenäisesti toteutettaviksi, mutta systemaattisen kehittämisen mallin avulla ne voidaan toteuttaa hallitusti hankkeen jälkeenkin.

Hankkeen vastuuhenkilö
Risto Lamminmäki

Ergonomiaa ja tuottavuutta ikkunatehtaan työhön

27.9.2016

Ikkunoiden ja ovien valmistaja Alavus Ikkunat Oy onnistui parantamaan ergonomiaa ja tuottavuutta kehittämishankkeessa, jossa ulkopuolisena asiantuntijana toimi Työtehoseuran TTS Kehitys Oy.

Työntekoa ja työpisteitä pystyttiin tehostamaan niin, että samalla tai jopa pienemmällä kuormittavuudella pystytään suurempiin valmistusmääriin kuin aiemmin.

Tuotantomäärää kyettiin hankkeeseen osallistuneella linjalla nostamaan jopa neljänneksen, kun materiaalivirta tahdistettiin tasaiseksi ilman ruuhkia ja tyhjiä hetkiä.

Työyhteisöön saatiin luoduksi myönteinen asenne kehittämistä kohtaan. Kehitysideat syntyivät työntekijöiden omina tuotoksina, ja he saivat itse suunnitella ja toteuttaa työpisteiden muotoilut.

Esimiesten rooli työnjohtajasta työn kehittäjäksi eteni hyvin, ja heidän kehittämisessä tarvittava tutkimustietoisuutensa lisääntyi.

Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella.

Havainnoiden ja videoiden

Kehittämiskohteiksi valikoituivat loppukokoonpanosta karmilinja ja puitelinja. Kyseisillä linjoilla oli panostettu paljonkin ergonomiaan, mutta oli epäilystä siitä, että apuvälineitä ei käytetty tarkoituksenmukaisesti. Myöskään linjojen tuottavuus ei ollut kovin hyvällä tasolla.

TTS Kehityksen asiantuntijat keräsivät yrityksen henkilöstön kanssa työtä kuvaavan aineiston ohjatun havainnointitutkimuksen, haastatteluiden ja videoinnin avulla.

Aineiston avulla tunnistettiin lukuisia riskitekijöitä tuotantolinjoilla liittyen tapaturmiin ja ergonomiaan. Työvaiheista ja työnkulusta saatiin selkoa. Ajankäytön jakauma selvisi aikalajeittain: tekemisaika, apu-, häiriö- ja taukoaika.

Työntekijät tiiviisti mukana

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu olivat koko projektin ajan mukana projektiryhmässä.

Linjojen työntekijöistä oli muodostettu kehittämisryhmä, joka kävi ohjatusti läpi videokuvatut tehtävät. Tarkastelussa työtä ja prosesseja arvioitiin kriittisesti muun muassa psyykkisen ja fyysisen kuormituksen, tapaturmavaarojen ja tehtävien toistuvuuden näkökulmista.

Kehittämisryhmän ehdottamat korjaavat toimet kirjattiin korjauslistalle. Ne liittyivät esimerkiksi nostimien toimintaan, nousuportaisiin, naulaimiin ja työtasojen kehittämiseen.

Ryhmä ideoi kehittämistoimia, jotka kohdistuivat työn organisointiin ohjeistuksineen, tekniikkaan – muun muassa työvälineet – ja työtapaan.

Osa kehittämisideoista jäi yrityksen itsensä toteutettaviksi hankkeen jälkeen, mutta systemaattisen kehittämisen mallin avulla ne voidaan toteuttaa hallitusti myöhemminkin.

Työnopastuskoulutusta laitettiin uusiksi, ja uusia työnopastusvideoita kuvattiin.

Tutkimus sinällään havahdutti

Tutkimus sinällään sai työntekijät kiinnittämään huomion työnteon tapoihin. Esimerkiksi kun karmilinjalla tutkimuspäivän valmistuneita yksiköitä verrattiin aikaisempien työviikkojen saavutuksiin, tulos oli noin 20 prosenttia parempi.

Karmilinjalla oli ollut käytössä ergonomisesti hyvin suunniteltuja apuvälineitä, mutta osa työntekijöistä oli kokenut niiden hidastavan työntekoa. He olivat jättäneet ne käyttämättä ja työskennelleet tietoisesti ergonomisesti väärin.

Tutkimuksessa havaittiin, että apuvälineiden käyttö ei hidasta työskentelyä, jos työpisteillä toimitaan normaalilla työtahdilla.

 

Toimittaja
Leena Huovila

Hanketiedot

  • HakijaAlavus Ikkunat Oy
  • ToteuttajaTyötehoseura ry / asiakaspalvelu@tts.fi
  • Lisätietoja
  • Risto Lamminmäki
    risto.lamminmaki@alavusikkunat.fi
  • Toteutusaika
  • 29.9.2014 - 30.5.2015
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.5.2015
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 30.9.2014
    12 820 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 25 640 euroa
  • Tulokset valmistuneet 19.9.2016

Aiheluokitus

  • 1. Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
  • -1.1. tuotteiden, tuotannon ja työvälineiden kehittäminen
    -1.2. organisaation ja työtehtävien kehittäminen
    -1.3. työympäristön kehittäminen
    -1.4. hyvien suunnittelukäytäntöjen kehittäminen
  • 2. Työyhteisöjen riskienhallinta
  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • -5.1. tuki- ja liikuntaelinsairauksien syyt ja syntymekanismit
    -5.2. psykososiaaliseen työympäristöön liittyvien terveysriskit
    -5.7. ergonomia
  • 6. Työyhteisöjen tuottavuus
  • 7. Työsuojelu ja työterveyshuolto
  • 8. Työelämän suhteet
  • -8.3. osallistumisjärjestelmien toimivuus
  • 9. Työolojen taloudelliset vaikutukset
  • -9.2. työympäristön yritystaloudelliset vaikutukset
    -9.3. työsuojelun taloudelliset ohjauskeinot
  • ergonomia , työteho , havainnointitutkimus , videokuvaus