Rajanylityksiä ja rautalankaa – Rauman Perhekeskusverkoston kehittäminen

Tiivistelmä

Rauman kaupunki on käynnistänyt perhekeskustoiminnan vuoden 2015 alusta. Tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa asiakaslähtöisemmäksi ja monialaisemmaksi.

Siirtyminen hajautetusta palvelumallista verkostotyöskentelyyn edellyttää moniammatillisen henkilöstön perehdyttämistä uudenlaiseen tapaan toimia. Verkostoituminen mahdollistuu perhekeskuksen fyysisten olosuhteiden osalta, mutta edellyttää valmentautumista verkostotoimijoiden asiantuntijuuden hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Hankkeessa tuetaan organisaatiota muuttamaan toimintamalliaan perinteisestä funktionaalisesta toimintatavasta kohti moniammatillista verkostotoimintaa.

Tavoitteena on verkostotyöskentelyn juurruttaminen arjen toimintatavaksi. Pidemmän aikavälin tavoitteena on toimintamuotojen kehittäminen niin, että verkostossa toimivat asiantuntijat löytävät uusia työskentelytapoja yhteistyön tiivistämiseksi ja asiantuntijuuden jakamiseksi. Pitkän aikavälin tavoitteena nähdään myös verkostossa opittujen toimintatapojen siirtäminen työntekijöiden omaan perustehtävään verkosto-ohjauksen kautta.

Valmennusohjelma muodostuu kolmesta osasta (valmennukselliset työpajat, ohjauksellinen työskentely, verkosto-ohjaus), jotka nivoutuvat sisällöltään ja työskentelyotteeltaan verkostossa työskenteleviä palvelevaksi ja verkostotyöhön sitouttavaksi kokonaisuudeksi. Valmennusohjelman kesto on puolitoista vuotta tammikuusta 2015 kesäkuuhun 2016.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marja-Leena Alho

Tiedote

Valmennus avarsi perhekeskustyötä

Rauman kaupungin kehittämishankkeessa ylitettiin työntekijöiden toimenkuvien rajoja kehittämällä asiakaslähtöisiä palveluja. Covis Partners Oy:n toteuttama 1,5-vuotinen valmennus tuki moniammatillisen perhekeskusverkoston käynnistymistä. Valmentajina toimivat Esko Salmi ja Sirkka Salonen-Nummi. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta.

Rauman kaupunki perusti Nortamon Perhekeskuksen tammikuussa 2015. Keskus kokoaa lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluita. Työntekijöitä verkostossa on lähes 60.

Valmennusaikana verkostotyön rajat siirtyivät sisäisestä työstä perhekeskuksen yhteistyörajoille, etenkin lastensuojeluun. Tämä yhteistyö koettiin niin merkittäväksi, että hankkeen lopussa alettiin heti käynnistää lastensuojeluun uusia tukimuotoja ja palveluita.

Pari- ja tiimityö tärkeiksi

Tavoitteena ollut työ- ja toimintatapojen uudistaminen käynnistyi valmennusaikana. Verkostotyö sai konkreettisia muotoja, joiden koettiin helpottavan työtä perheissä. Keskeisiksi nousivat pari- ja tiimityöt, jotka edellyttävät joustavia käytäntöjä ja erilaisia tiimirooleja, kun tilanteet muuttuvat.

Työpari- ja tiimityö auttavat asiakkaan tarpeiden arvioinnissa ja asiakasta hoitamaan omaa asiaansa. Parityö on jo vakiinnuttanut paikkansa perhekeskuksen työmuotona.

Työ ja kaveri tutuiksi

Osallistujien mukaan hanke edisti etenkin käynnistymisvaiheessa työntekijöiden keskinäistä tuntemista ja toimenkuviin tutustumista. Hankkeen ansiosta yhteistyö sai ajan ja paikan.

Hankkeen alussa eli tammikuussa 2015 osallistujat kokivat verkostotyökykynsä olevan keskimäärin 2,5 ja hankkeen lopulla huhtikuussa 2016 vastaavasti 3,7. Nyt osallistujat kokevat verkostotyön entistä merkityksellisempänä ja osaavat viedä yhteistyössä syntyviä käytäntöjä oman organisaationsa toimintatavoiksi.

Suurin osa osallistujista ilmoitti verkostotyön helpottaneen perustehtävän hoitamista. Moniammatillinen toiminta on tehostunut, moniammatillisen tuen tarve tiedostetaan entistä paremmin ja työ on vähentänyt asiakkaan luukuttamista.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Sirkka Salonen-Nummi ja Esko Salmi (2016). Avaa

. Loppuraportti. 16 sivua.