115105 Tutkimus

Systemaattinen analyysi työhön liittyvien sairauksien vaikutuksista työhön osallistumiseen ammatti- ja työalakohtaisesti - Työhön kohdistuvien interventioiden mahdollisuudet

10.6.2015

Hankkeen tavoitteena on tuottaa kattava ja järjestelmällinen käsitys työhön liittyvien sairauksien (erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden häiriöiden) vaikutuksista työstä pois siirtymiseen ja tuottavaan työhön osallistumiseen Suomen työtä tekevässä väestössä. Kehitämme tiedon kokoamiseksi uuden indikaattorin (terveyspainotteiset työvuodet), joka ottaa huomioon sekä ennenaikaisesta eläkkeelle siirtymisestä, sairauspoissaoloista että sairaana tai alentuneella työkyvyllä työskentelystä aiheutuvat työpanosten menetykset tavallisimpiin työhön liittyviin sairauksiin liittyen.

Tutkimuksessa hyödynnetään kansallisia rekistereitä ja edustavia väestötutkimuksia. Fyysisten ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden määrittämisessä käytetään aiemmin kehittämäämme ammattipohjaista työaltistematriisia. Tulosten perusteella kehitetään tietokanta, johon on koottu ammattiin liittyen työhön osallistuminen (ottaen huomioon sairauspoissaolot, eläkkeelle siirtyminen ja presenteismi), fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät sekä edellä mainitun tiedon perusteella arvioitu ehkäisypotentiaali työhön kohdistuville toimenpiteille.

Tutkimus tuottaa uutta tietoa, jossa voidaan eritellä sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen aiheuttamat työpanosten menetykset presenteismiin liittyvistä menetyksistä. Tutkimuksessa kehitettyä tietokantaa voivat hyödyntää työsuojelun asiantuntijat, työterveyshuolto, yritysjohto ja päätöksentekijät.

Hankkeen vastuuhenkilö
Svetlana Solovieva

Työkyvyttömyyden ehkäisemisen mahdollisuudet

28.1.2020

Tiivistelmä

Tuotimme kattavan ja järjestelmällisen käsityksen tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden häiriöiden vaikutuksista työhön osallistumiseen ja työelämän ulkopuolelle siirtymiseen Suomen työtä tekevässä väestössä. Hyödynsimme kansallisia rekistereitä, väestötutkimuksia ja työn fyysisten ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden matriiseja. Rekisteritietojen perusteella arvioitiin odotetut työvuodet tutkimuksen ajankohdan viralliseen eläkeikään. Kehitimme indikaattorin, joka mittaa näistä sairauksista aiheutuvaa työhön osallistumisen vähenemistä ja työuran lyhenemistä. Työhön liittyvän altistumisen, erityisesti fyysisten kuormitustekijöiden, vähentämisellä on suuri potentiaali edistää työhön osallistumista ja pidentää työuria.

Lähtökohdat

Tavoitteenamme oli tuottaa kattava käsitys tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden häiriöiden vaikutuksista työhön osallistumiseen ja työelämän ulkopuolelle siirtymiseen Suomen työtä tekevässä väestössä sekä kehittää indikaattori, joka mittaa näistä sairauksista aiheutuvaa työhön osallistumisen vähenemistä ja työuran lyhenemistä. Lisäksi arvioimme työhön kohdistuvien interventioiden mahdollisuuksia edistää työhön osallistumista ja pidentää työuria.

Aineisto

Hyödynsimme kansallisia rekistereitä, väestöä edustavia terveys- ja haastattelututkimuksia ja sukupuolispesifisiä työn fyysisten ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden matriiseja. Työikäistä väestöä edustava (70% koko Suomessa asuvasta väestöstä) rekisteritieto käsitti korvatut sairauspoissaolokaudet ja eläketiedot Kelasta, ansainta- ja työttömyysjaksot sekä työkyvyttömyyseläketiedot Eläketurvakeskuksesta ja sosiodemografiset tiedot – mukaan lukien ammattitieto – Tilastokeskuksesta.

Menetelmät

Arvioimme lisääntynyttä työkyvyttömyyttä ammattiryhmittäin. Rekisteritietojen perusteella kullekin henkilölle määritettiin päivittäinen työhön osallistumisen status ja laskettiin jokaiselle seurantakuukaudelle kussakin statuksessa vietetty osuus ajasta. Edelleen arvioitiin odotetut työvuodet tutkimuksen ajankohdan viralliseen eläkeikään. Ammattikohtaiseen työkyvyttömyyden tietokantaan otettiin mukaan ne 3-numeroiset ammattiryhmät, joissa oli vähintään 1000 henkilöä.

Tulokset ja johtopäätökset

Hankkeen tulosten mukaan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt ovat syynä pääosaan vähentyneestä työhön osallistumisesta, ennenaikaisesta työelämästä poistumisesta ja työvuosien menetyksistä Suomessa. Työhön liittyvän altistumisen, erityisesti fyysisten kuormitustekijöiden, vähentämisellä on suuri potentiaali edistää työhön osallistumista, ehkäistä ennenaikaista työelämästä poistumista ja pidentää työuria.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Ammattikohtaisen työkyvyttömyyden tietokannan avulla voi seurata toimiala- ja ammattiryhmäkohtaisia eroja työkyvyttömyydessä, työhön osallistumisessa, työajan odotteissa sekä työhön kohdistuvien interventioiden ehkäisypotentiaalissa Sen avulla voidaan työpaikoilla tarkastella ammattiryhmän työkuormitusta ja työkyvyttömyyttä. Yrityksessä tai työterveyshuollossa voidaan tarkastella, miten sairauspoissaolot omassa yrityksessä poikkeavat vastaavien ammattien valtakunnallisesta tasosta.

Svetlana SolovievaTaina LeinonenTerje LeivategijaEira Viikari-Juntura. Systematic analysis of the effect of common non-communicable diseases on work participation in Finland: Potentila of work-targeted interventions. Työterveyslaitos. 2020. ISBN 978-952-261-913-6 (nid.) ISBN 978-952-261-914-3 (PDF) Avaa

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Svetlana Solovieva
    030 474 2402
    svetlana.solovieva@ttl.fi
    030 474 2423
  • Toteutusaika
  • 1.1.2016 - 30.11.2019
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.11.2019
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 28.5.2015
    171 500 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 303 714 euroa
  • Tulokset valmistuneet 27.1.2020