115125 Tutkimus

Terveyssuunnitelman ja motivoivan ohjauksen vaikutus työkykyyn ja työkyvyn lukutaitoon

Terveyssuunnitelman ja motivoivan ohjauksen vaikutus työkykyyn ja työkyvyn lukutaitoon

3.7.2015

Suomessa tehdään vuosittain työterveyshuolloissa yli miljoona terveystarkastusta. Niiden vaikuttavuudesta on vähän tietoa.
Terveystarkastus on työterveyshuoltojen keino edistää työn tuottavuutta ja pidentää suomalaisten työuria. Siinä onnistuminen riippuu mm. ohjauksen laadusta ja menetelmistä. Jokaiselle työntekijälle pitäisi laatia terveyssuunnitelma, mutta usein se jää puutteelliseksi tai tekemättä. On oletettavaa, että yhdessä laadittu, tavoitteellinen suunnitelma edistää työkyky- ja terveystavoitteiden saavuttamista.

Yksi mahdollisuus on vahvistaa motivoivan ohjauksen taitoja. Motivoiva ohjaus tarkoittaa hyvän ohjauksen toteutumista, asiakkaan muutosvalmiuden huomioimista ja motivoivan haastattelun tietoista käyttöä.

Tavoitteena on satunnaistetussa interventiotutkimuksessa tutkia kirjallisen terveyssuunnitelman ja motivoivan ohjauksen vaikutusta työkykyyn ja työkyvyn lukutaitoon työterveyshuollon terveystarkastuksissa. Työkyvyn lukutaito tarkoittaa sitä, miten hyvin asiakas tietää ja ymmärtää oman työnsä ja ammattinsa vaatimukset ja vaikutukset omaan terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja toimintakykyyn sekä ottaa nämä huomioon toiminnassaan.

Arvioimme, muuttaako uusi tekotapa työterveyshoitajien ohjausta asiakkaan muutosvalmiuden huomioivaksi ja vaikuttaako se koettuun työn imuun, työkykyyn ja työkyvyn lukutaitoon ohjaustilanteessa.

Interventiotutkimus toteutetaan osana työterveyshuoltoyksiköiden hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista toimintaa.





Hankkeen vastuuhenkilö
Timo Leino

Motivoiva ohjaus ja terveyssuunnitelma työterveyshuollon terveystarkastuksissa

11.3.2020

Tiivistelmä

Aikaisempi tutkimustietoa terveystarkastusten ohjaustilanteista menetelmineen on vähäistä, vaikka terveystarkastuksien ohjauksen sisällöllä ja sen ajoituksella sekä käytetyillä menetelmillä on keskeinen rooli ohjauksen vaikutusten ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa pyrittiin luomaan uudenlaista terveystarkastuksen toimintatapaa kehittämällä vuorovaikutusta ohjaukselliseen – motivointia, suunnitelmallisuutta ja työkyvyn lukutaidon oppimista tukevaan – suuntaan, sekä ottamalla käyttöön kirjallinen terveyssuunnitelma.

Lähtökohdat

Työkyvyn lukutaito on uusi käsite, jolla tarkoitamme miten hyvin henkilö tietää ja oppii ymmärtämään työnsä ja ammattinsa työkyvylle asettamat vaatimukset ja vaikutukset omaan terveyteensä, terveyskäyttäytymiseensä ja toimintakykyynsä sekä voimaantuu toimimaan ja ottaa nämä vaatimukset huomioon omassa toiminnassaan. Tutkimuksen päätavoite oli tutkia motivoivan ohjauskeskustelun sekä terveyssuunnitelman vaikutusta työntekijöiden työkykyyn ja työkyvyn lukutaitoon.

Aineisto

Tutkimusaineisto kerättiin osana normaalia työterveyshuollon terveystarkastustoimintaa 1.4.2016-31.5.2018 välisenä aikana. Hanke toteutettiin kolmella alueella (Helsingin, Oulun ja Tampereen seutukunnat) neljän työterveyshuollon 22 yksikössä. Tutkimuksen alussa työterveyshoitajia oli mukana 52, joista koko tutkimuksen ajan pysyi mukana 29. Työntekijätietoja saatiin yhteensä 1430 henkilöltä.

Menetelmät

Käytimme askeltaen avartuvan satunnaistamisen asetelmaa. Tiedonkeruu toteutettiin terveystarkastuksia tehneille työterveyshoitajille ja heidän luonaan terveystarkastuksessa käynneille työntekijöille tehdyillä kyselyillä, videoimalla terveystarkastusten vuorovaikutustilanteita, terveyssuunnitelmiin tehtyjen kirjausten avulla ja selvittämällä osalta työntekijöistä työterveyshuollon seurantakäynnit ja jatkotoimet potilasasiakirjoista. Analyyseissa käytimme tilastollisia ja laadullisia menetelmiä.

Tulokset ja johtopäätökset

Vuoden seuranta-aikana ei työntekijöiden eikä työterveyshoitajien työkyvyssä tapahtunut oleellista muutosta. Työntekijöiden voimavarat jatkaa työssä paranivat lähes merkittäväsi. Koulutusinterventio lisäsi työkyvyn lukutaitoa työterveyshoitajan omassa työssä ja asiakastyössä ja muutti terveystarkastuksessa tapahtuvaa vuorovaikutusta työntekijän voimavaroja ja omaa aktiivisuutta tukevammaksi. Terveyssuunitelmaa motivoinnin, ohjauksen ja omaseurannan välineenä on edelleen kehitettävä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Motivoiva ohjaus ja kirjallisen terveyssuunnitelman laatiminen ohjaavat terveystarkastusta oikeaan suuntaan monipuolistamalla työkykyyn ja terveyteen vaikuttavien tekijöiden tarkastelua terveystarkastuksissa ja jäsentämällä sen sisältöjä. Tutkimuksesta on suoraa hyötyä työterveyshoitajien työn kehittämisessä. Tutkimuksen aikana useat työterveyshuollot ovat jo kouluttaneet henkilöstöään motivoivan keskustelun käyttöön. Tutkimus edistää työterveystarkastusten laatua ja vaikuttavuutta.

Timo Leino, Sari Nissinen, Jaana Laitinen, Elina Weiste, Soile Seppänen, Kirsi Lappalainen, Maria Rautio, Eija Mäenpää-Moilanen, Jouko Remes. Motivoivan ohjauksen ja terveyssuunnitelman vaikutus työkykyyn ja työkyvyn lukutaitoon. Työterveyslaitos. Helsinki. 2020 ISBN 978-952-261-917-4 (PDF) Avaa

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Timo Leino
    030 474 2388
    timo.leino@ttl.fi
  • Toteutusaika
  • 1.8.2015 - 31.12.2019
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.12.2019
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 28.5.2015
    190 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 352 910 euroa
  • Tulokset valmistuneet 11.3.2020

Aiheluokitus

  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.3. uusien kompetenssien ja oppimisen kehittäminen
  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.1. työterveyteen vaikuttavat tekijät
    -4.2. toimintamallien kehittäminen
    -4.4. työkykyä ylläpitävä toiminta
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • 7. Työsuojelu ja työterveyshuolto
  • -7.2. työterveyshuollon ja sen toimintaedellystysten kehittöminen