115142 Tutkimus

Miksi ammattitaudit vähenevät? Mitkä asiat selittävät alueelliset erot ammattitautien määrissä Suomessa ja kokonaismäärän tasaisen alenemisen

Miksi ammattitaudit vähenevät? Mitkä asiat selittävät alueelliset erot ammattitautien määrissä Suomessa ja kokonaismäärän tasaisen alenemisen

2015-04-09 00:00:00.0

Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) ilmoitettujen ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen kokonaislukumäärä on viimeisten kahdeksan vuoden aikana laskenut puoleen 7000 – 3500. Laskua on kaikissa muissa tautiryhmissä asbestisairauksia lukuun ottamatta. Suhteelliset luvut eli tautien lukumäärä 10 000 työllistä kohti putosi vastaavasti kokonaismäärä 29,3 -17,7 ja vahvistetut ammattitaudit 14,2 -7,2.

Hankkeessa selvitetään lukumäärien laskun syitä. TPSR on tiedot henkilön iästä, sukupuolesta, sairaudesta, työpaikkakunnasta, ammatista ja toimialasta. Muita lukumääriin mahdollisesti vaikuttavia tietoja (esim. työttömyysaste, työterveyshuollon voimavarat ja saatavuus) saadaan Tilastokeskuksen, Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen eri tilastoista. Analysoimalla ja vertailemalla alueellisesti ja ajallisesti tietoja (spatio-temporaalinen mallinnus) pyritään löytämään selittäjät ammattitautien lukumäärien laskulle.

Tulokset ovat julkistettavissa heti hankkeen päätyttyä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Jukka Uitti

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Hyvä työterveys ja –turvallisuus vähentävät ammattitauteja

2016-09-27 13:02:17.6

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt ovat tasaisesti vähentyneet vain viime vuosikymmenen ajan. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ammattitautien ilmaantuvuuden alenemisen tärkeimpiä syinä lienevät teknologian ja työolojen kehittyminen sekä yhteiskunnan että työpaikkojen panostukset työterveyteen ja -turvallisuuteen.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin, miksi ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen määrä on vähentynyt. Määrien vaihteluiden takana on ollut monta tekijää, kuten yhteiskunnan ja yritysten panostukset työolojen kehittämiseen ja työterveyshuoltoon. 

Työpaikkojen ulkopuoliset tekijät, kuten säädösmuutoksina tehdyt lisäykset ammattitautiluetteloon ja seulontatutkimukset, esimerkiksi valtakunnallinen asbestisairauksien seulontatutkimus 1990–92, ovat aiheuttaneet jyrkkiäkin nousuja eri tautien ilmaantuvuuteen.

Tekijä, jota ei voida ohittaa etsittäessä syitä ammattitautien vähenemiseen koko työväestön osalta, on elinkeinoelämän rakennemuutos. Perinteinen teollisuustyö, jossa on ollut paljon altisteita ja eniten ammattitauteja, on seuranta-aikana vähentynyt. Myös maataloudessa työskentelevien osuus on oleellisesti vähentynyt. Maataloustyöhön on liittynyt suuri ammattitautiriski.

Ammattikohtaista tarkastelua vaikeuttavat seurannan aikana tapahtuneet ammattiluokituksen ja -tilastoinnin muutokset. Viime vuosikymmenen ajan ammattitautien ilmaantuvuuden alenemisen tärkeimpinä syinä lienevät teknologian kehittyminen sekä yhteiskunnan ja työpaikkojen panostukset työterveyteen ja -turvallisuuteen.

Yhteiskunta on vaikuttanut ammattitautien löytymiseen ja vähenemiseen lainsäädännön avulla ja muun muassa rahoittamalla työterveyden tutkimus- ja kehittämistyötä.

Tehokas työterveyshuolto hyvä asia

Työpaikat ovat etenkin viimeisten parin vuosikymmenen ajan kehittäneet työturvallisuus- ja työterveyshuoltotyötään. Työterveyshenkilöstön lukumäärä on kasvanut, ja työterveyshuollon kattavuus on lisääntynyt. Tehostunut toiminta, jota on tuettu seulontatutkimuksin, on ensin tuonut esiin alidiagnostiikkaa.

Työelämän johtamistavat ovat muuttuneet, ja työntekijät ovat nykyään työn vaarojen ja kuormituksen suhteen entistä valveutuneempia. Johtamiseen, työolosuhteisiin ja työterveyteen panostamisen ansioksi voidaan lukea viimeisen vuosikymmenen kestäneen ammattitautien vähenemisen lisäksi alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden aleneminen ja työtapaturmien väheneminen. 

Ammattitautien vähenemisen taustalla olevalle epäsuorasti näkyvälle työolojen paranemiselle ei ole objektiivista näyttöä. Yksittäisten työpaikkojen selvitykset eivät kerry kertomukseksi toimialasta tai alueesta.

Työhygieenisiä mittauksia tehdään, mutta ne kohdistuvat yleensä ongelmakohteisiin eivätkä kuvaa yleistä tilannetta tai muutosta.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ammattitautien altistumisen seurantaa tulisi kehittää. Selvitys osoitti, että maassamme ei kerry objektiivista tietoa altistumisen tasoista.

FINJEM kaipaa kehittämistä

Tutkimus toi esiin monta uutta kehittämiskohdetta.

FINJEMiä eli työaltistematriisia, Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden laatimaa tietokantaa, tulee kehittää niin, että se palvelee paremmin prosessi-indikaattorina ja ennustaa työolojen ja ammattitautien kehitystä.

Työperäisten sairauksien rekisteriä pitää kehittää paremmin palvelemaan ammattitautien torjuntaa esimerkiksi tunnistamalla ja ottamalla esiin ammatteja, joissa on muita enemmän ammattitauteja, voidaan niihin kohdentaa räätälöityjä torjuntahankkeita. Kattava, hyvin toimiva rekisteri mahdollistaa myös kampanjoiden vaikuttavuuden seurannan.

Altistumisen muutosten seuraamiseksi ja torjuntahankkeiden kohdentamiseksi on välttämätöntä saada rekisteriin tieto niiden työpaikkojen koosta, joissa ammattitauti on todettu.  Rekisteritietojen raportointia tulee lisätä niin, että se sisältää pitkäaikaisten trendien analyyseja. Erikseen voidaan käsitellä ongelmallisten ammattien tilanteet. Rekisterin sisältö tulisi viedä avoimeksi dataksi verkkoon.

Avoin, jokaisen kiinnostuneen käytettävissä oleva Työperäisten sairauksien rekisteri antaa työsuojelu- ja työterveystyöstä kiinnostuneille mahdollisuuden analysoida juuri itseä kiinnostavat ammatit, toimialat ja taudit.

Nykyistä varhaisempi uuden työperäisen sairauden tai uuden altisteen havaitseminen olisi mahdollista hyödyntämällä ammattitauti-ilmoitusta nykyistä tehokkaammin. Viranomaisten ja asiantuntijoiden yhteistyönä voidaan analysoida lääkäreiden ilmoitukset systemaattisesti ja tarvittaessa ryhtyä tarkempiin selvitystöihin. Tämä edellyttää koulutusta ja tiedotusta lääkäreille ammattitauti-ilmoituksen käytöstä.

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa olivat mukana Panu Oksa, Anja Saalo, Ilpo Mäkinen, Simo Virtanen, Pirkko Kylmäniemi ja Nina Tapola sekä Riitta Sauni, Jukka Uitti ja Jaakko Nevalainen. Työsuojelurahasto on rahoittanut tutkimusta.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Miksi ammattitaudit vähenevät? Mitkä asiat selittävät alueelliset erot ammattitautien määrissä Suomessa ja kokonaismäärän tasaisen alenemisen

Panu Oksa, Nina Talola, Simo Virtanen, Anja Saalo, Riitta Sauni, Jaakko Nevalainen, Jukka Uitti. (2016)
Miksi ammattitaudit vähenevät? - Mitkä asiat selittävät alueelliset erot ammattitautien määrissä Suomessa ja kokonaismäärän muutokset.
Työterveyslaitos ISBN 978-952-261-660-9 (nid.) ISBN 978-952-261-659-3 (PDF)

 

 

Fluctuations in the Incidence of Occupational Diseases Are Multifactorial and Partly Unexplained

The numbers of reported cases of occupational illness fluctuated widely in Finland during the last few decades of the 20th century, and decreased steadily over a period of ten years up to 2013.

The recent structural changes in trade and industry, manifested in large workforce reductions in high-risk occupations such as traditional manufacturing and agriculture, are no doubt reflected in the overall incidence of occupational diseases. Investments in working environment improvement and occupational health services by businesses and society as a whole also seem to have markedly influenced occupational disease rates.

Many legal and non-workplace-related factors, such as large-scale screening projects and changes in the list of occupational diseases and the Standard Industrial Classification, are also clearly reflected in occupational disease statistics.

These are some of the observations in a collaborative research project between the Finnish Institute of Occupational Health and the University of Tampere. This research into the reasons behind the changes in the incidence of occupational diseases was financially supported by the Finnish Work Environment Fund.

The project set out to explain the determinants of occupational disease incidence as manifested in the numbers of verified and suspected cases reported to the Finnish Registry of Occupational Diseases (FROD) in 1975–2013. Do the statistics reflect actual changes in working conditions or safety behaviour?

Annual workforce statistics were used to calculate the annual incidence of verified and suspected cases of occupational illness per 10 000 employed population by province, industry and occupation. Attempts were made to relate the occupational illness rate to working conditions data, such as the Finnish National Job-Exposure Matrix (FINJEM), the Finnish Quality of Work Life Survey and occupational accident statistics.

Investments in the improvement of working conditions and occupational health services were found to reduce not only occupational illness rates but also the numbers of new disability pensions and accidents at work.

There is no objective evidence of improved working conditions, although the latter can be indirectly inferred to have caused the reduction in occupational diseases during the past decade. Individual workplace studies involving occupational hygiene measurements are insufficient to describe trends in a particular industry or region. Nor is FINJEM, despite differentiating occupations according to exposure profile, able to provide determinants of temporal changes in occupational disease rates. The interview-based Quality of Working Life Surveys, on the other hand, reveal employees’ subjective perception of their working environment. As such, they may indicate improved awareness of risks and hazards at work and reflect today’s stricter requirements for working conditions rather than indicating tangible changes in working conditions.

The study makes plain the fact that no objective longitudinal data on occupational exposure levels are accumulated in Finland. FINJEM should therefore be further developed as an indicator of trends in working conditions and as a predictor of occupational diseases.

In the future, FROD should be structurally modified to enable extraction of long-term trend analyses. In addition, the registry should be made available as open data online. This would allow anyone interested in occupational safety and health to make customised analyses of the occupations, industries and diseases of their choice.

The researchers call for more effective use of occupational disease reports. Health and safety authorities and experts should come together and analyse physicians’ reports in a systematic way, and launch further investigations as required. To facilitate this, physicians need to be educated about the use of the occupational disease report.

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Jukka Uitti
    jukka.uitti@ttl.fi
  • Toteutusaika
  • 2015-06-01 00:00:00.0 - 2016-05-30 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2016-08-15 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2015-03-24 00:00:00.0
    49680.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 82800.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2016-09-21 00:00:00.0

Aiheluokitus

  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.1. työterveyteen vaikuttavat tekijät
    -4.2. toimintamallien kehittäminen
    -4.3. arviointimallien kehittäminen
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • 7. Työsuojelu ja työterveyshuolto
  • -7.1. työsuojelun ja sen toimintaedellytysten kehittäminen
    -7.2. työterveyshuollon ja sen toimintaedellystysten kehittöminen