115170 Tutkimus

Vanhuspalveluiden henkilöstö ja työn tuloksellisuus rakennemuutoksessa

25.2.2016

Vanhuspalveluissa on meneillään voimakas rakennemuutos laitosvaltaisesta palvelurakenteesta kohti kotihoitopainotteista palvelurakennetta ja kotona asumista tukevia palveluita. Samaan aikaan palvelua tarvitsevien määrä kasvaa voimakkaasti.

Hankkeessa tutkitaan henkilöstön hyvinvointia ja johtamista sekä näiden yhteyttä työn tuloksellisuuteen vanhuspalveluissa. Oletuksena on, että kotihoitopainotteisella palvelurakenteella asiakas saa parempaa ja asiakaslähtöisempää palvelua ja pienemmillä kustannuksilla. Lisäksi oletetaan, että asuessaan kotona iäkkäät ihmiset säilyttävät toimintakykynsä paremmin. Riskinä on kuitenkin palveluiden riittävyys ja yksinäisyys.

Vanhuspalveluiden henkilöstön hyvinvointi on 20 vuoden aikana heikentynyt selvästi. Palvelurakenteen muutoksen vaikutuksia henkilöstöön ei tunneta. Tutkimuksen keskeinen kysymys on, mitä palvelurakenteen muuttaminen kotihoitopainotteiseksi sekä erilaiset työn organisointimallit merkitsevät henkilöstön ja työn tuloksellisuuden kannalta.

Tutkimukseen osallistuu 400 vanhuspalveluiden työyksikköä (2100 työntekijää). Tutkimus toteutetaan sähköisenä henkilöstökyselynä tutkimukseen osallistuneiden yksiköiden koko henkilöstölle. Henkilöstökyselyn tietoihin yhdistetään työyksikön tiedot vanhuspalvelulain arvioinnin tuottamista tiedoista (kuten henkilöstömäärä, rakenne, asiakasmäärä), asiakkaiden kuntoisuudesta ja hoidon laadusta (koettu ja kliininen hoidon laatu).

Tutkimus alkoi vuonna 2015 ja kestää vuoden 2017 loppuun.

Hankkeen vastuuhenkilö
Timo Sinervo

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Kotihoidon henkilöstö kuormittuu liiaksi

29.1.2019

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan kotihoidon henkilöstö kuormittuu liiaksi. Kotihoidon henkilöstöllä on laitoshoidon henkilöstöä enemmän erilaista kuormitusta, rasitusoireita ja halukkuutta työpaikan vaihtamiseen.                      

Samoin johtaminen ja tiimityön toimivuus koetaan kotihoidossa kielteisemmin ja hoidon laatu matalampana.

Vaikka erot laitoshoitoon ja palveluasumiseen ovat pieniä, merkittävää on, että lähes kaikkien tekijöiden osalta kotihoidon työ koetaan kielteisemmin.

Aiemmin vanhusten laitoshoidossa on ollut ongelmia, kotihoidossa niitä on ollut vähemmän. Laitoshoidossa hoitajien kohtaama väkivalta on hyvin yleistä, mikä liittyy erityisesti asiakkaiden muistisairauteen ja siihen liittyvään häiriökäyttäytymiseen.

THL selvitti tutkimuksellaan kotihoitovaltaiseen palvelurakenteeseen siirtymisen vaikutuksia henkilöstöön ja hoidon laatuun. Tutkimus toteutettiin yhdistämällä vuosien 2015–2016 vaihteessa tehtyyn henkilöstökyselyyn kunnan palvelurakennetta sekä työyksikön henkilöstömitoitusta ja omistusta koskevia tietoja (N = 2 103, 273 työyksikköä).

Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.

Runsaat laitospalvelut vähentävät kuormitusta

Tutkimuksen mukaan kunnan palvelurakenne vaikuttaa kuormittumiseen. Silloin kun kunnassa on runsaasti laitospalveluita kuormitus kummassakin palvelumuodossa on
vähäisempää.

Kotihoitovaltaisessa palvelurakenteessa kotona hoidetaan entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä, mikä heijastuu myös laitoshoitoon.

THL:n vanhuspalvelulain seurannan mukaan kyselyn ajankohtana vuodenvaihteessa 2015–2016 kotihoidon henkilöstömäärä oli pieni. Lisääntynyttä ja entistä huonokuntoisempaa asiakasmäärää hoidettiin liian pienellä henkilöstöllä. Kyselyn jälkeen henkilöstömäärää on lisätty.

Johtamisen ja tiimityön kehittämiseen panostettava

Kunnan palvelurakenteen sijaan kuitenkin keskeisimpiä tekijöitä henkilöstön kuormituksessa ovat johtamisen oikeudenmukaisuus, tiimityön toimivuus ja kiire.

Tutkimus ei voi vastata kysymykseen siitä, onko kotihoitoon perustuva politiikka oikea vai väärä ja hoidetaanko kotihoidossa liian huonokuntoisia asiakkaita. Sen sijaan tutkijat toteavat, että ainakin kyselyn ajankohdan henkilöstömitoituksella henkilöstö kuormittuu liiaksi.

Samoin he toteavat, että kotihoidon toimintaa on merkittävästi kehitettävä. Aiempien tutkimustulosten mukaan kuormittunut henkilöstö ei pysty toteuttamaan laadukasta palvelua. Erityisesti johtamiseen ja tiimityön kehittämiseen on kotihoidossa panostettava.

Tutkimushanke tuotti osallistuneille työyksiköille palautetietoa oman yksikön toiminnasta suhteessa muihin. Tutkimustuloksia on esitelty laajalle yleisölle sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeen seminaarissa, vanhustenhuollon benchmarking-seminaarissa (RAI), eduskunnan ikäverkostolle sekä ammattijärjestöille.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Tuulikki Vehko, Kim Josefsson, Salla Lehtoaro, Timo Sinervo. Vanhuspalveluiden henkilöstö ja työn tuloksellisuus rakennemuutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportti 16/2018. 85 sivua.

ISBN 978-952-343-240-6 (painettu)
ISSN 1798-0070 (painettu)

ISBN 978-952-343-241-3 (verkkojulkaisu)
ISSN 1798-0089 (verkkojulkaisu)

 

Hanketiedot

  • HakijaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • ToteuttajaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Lisätietoja
  • Timo Sinervo
    0295247231
    timo.sinervo@thl.fi
  • Toteutusaika
  • 1.8.2015 - 15.8.2018
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 15.8.2018
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 26.5.2015
    131 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 262 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 15.1.2019

Aiheluokitus

  • 1. Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • 6. Työyhteisöjen tuottavuus