115276 Muu stipendi

Läsnäolon taito ja työelämän hallinta. Mindfulness-perustaisten menetelmien valmentaminen ja 'affektiiviset sijoitukset' teknologiayrityksissä

1.7.2015

TAVOITTEET

Tutkimuksessani tarkastelen kehollisuuteen perustuvia työelämän valmennusmenetelmiä teknologia-alalla. Tulkitsen mindfulness-menetelmiä affektiivisen työn ja kehonfenomenologian teorioiden avulla. Yhteiskuntatieteellinen näkökulma ohitetaan usein aihealueen tutkimuksissa.

Tutkimuskysymykseni:
1. Miten uudelleen määritellä mindfulness-perustaiset menetelmät kehonfenomenologian ja emotionaalisen työn kehyksissä?
2. Millaisia merkityksiä mindfulness-menetelmät saavat taloudellisissa ja ideologisissa konteksteissa teknologia-alalla?
3 Miten mindfulness-menetelmiä käytetään osana kehon kontrollia?

MENETELMÄT

Pohdin menetelmien teoreettista taustaa. Tutkimuksessa tehdään 40 työntekijöiden haastattelua (osa toteutetaan Työsuojelurahaston rahoituksella). Analysoin johtajille suunnattuja mindfulness-ohjelmia, joita vertaan haastatteluaineistoon.Tutkimukseni rajautuu näistä hallinnan mekanismeista retorisiin ja ideologisiin vaikuttamisen keinoihin (Ricoeur 1996).

TUTKIMUKSEN KÄYTETTÄVYYS

Tutkimusaiheeni kuuluu kansainvälisesti uudelle yhteiskuntatieteelliselle tutkimuskentälle (Shusterman 2008; Stanley 2012; Kortelainen 2014; Purser & Milillo 2014). Tutkimuksesta julkaistaan kaksi artikkelia, korkeatasoisissa tieteellisissä julkaisuissa: 1) Yliopistotutkija Jaana Parviaisen kanssa kirjoitan artikkelin kansainväliseen vertaisarvioituun julkaisuun Journal of Education and Work. 2) Tutkijatohtori Antti Saaren kanssa julkaistaan artikkeli kansainvälisessä lehdessä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Ilmari Kortelainen

Mindfulness voi olla myös hallinnan väline

11.10.2016

Tietoisuustaitojen ja läsnäolon lisäämiseen tähtäävä mindfulness-harjoitus poikkeaa monista muista työelämän hyvinvoinnin ilmiöistä, koska sen avulla mennään työntekijän ihon alle.

Henkilökohtainen kehollinen kokemus työn yhteydessä nostaa esiin mindfulness-valmennuksen ristiriitaisuuden ja tarpeen tutkia ilmiön eettisyyttä.

– Mindfulness voi tarjota terapeuttisia kokemuksia työntekijöille: menetelmän kerrotaan vähentävän stressiä, rauhoittavan mieltä, auttavan olemaan läsnä ja keskittymään, sanoo tutkija Ilmari Kortelainen Tampereen yliopistosta.

– Toisaalta vain työntekijän ruumis ei ole terapeuttisen kokemuksen vaikutuspiirissä, vaan läsnäolo rakentuu osaksi työroolia. Siten siitä voi tulla myös hallinnan väline. Tästä seikasta on tultava tietoiseksi ja tarkasteltava myös työpaikan arvoja ja etiikkaa.

Yhteiskuntatieteellinen näkökulma ohitetaan varsin usein mindfulness-ilmiön tutkimuksessa.

Kortelainen on paikannut tätä puutetta ja etsinyt uusia näkökulmia aiheeseen tutkiessaan tietoisuustaitoja teknologia-alan yrityksissä affektiivisen työn ja kehonfenomenologian teorioiden avulla. Näiden teorioiden avulla voi tarkastella tunnetaitoja ja ruumiillisuutta jälkiteollisessa työssä.

Aineistona on ollut videoita mindfulness-valmennuksista, niitä mainostavia nettisivuja ja valmennuksiin osallistuneiden haastatteluja.

Tietoisuustaidot – laajalle levinnyt ilmiö

Mindfulness määritellään useimmiten tietoisuustaidoiksi tai hyväksyväksi tietoiseksi läsnäoloksi. Siihen päästään erilaisin harjoituksin, jotka juontavat juurensa idän meditaatioperinteestä.

Läsnäolosta on tullut kansainvälisesti uusi ja laajalle levinnyt työelämän käsite etenkin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Suuret globaalisti toimivat teknologia-alan yritykset hyödyntävät mindfulness-valmennuksia.

Yritysten tavoitteena on läsnäolovalmennusten avulla vähentää työntekijöiden stressiä, lisätä heidän keskittymiskykyään – ja siten lisätä tuottavuutta.

Mindfullnes-menetelmää tuodaan osaksi myös Ison-Britannian terveysjärjestelmää.

Suomeen ja suomalaiseen työelämään ilmiö on tullut myöhemmin mutta saavuttanut jo sijaa.

Ideologia voi olla tapa ohittaa epäkohtia

Läsnäolon kokemuksesta on tullut ideologista: se tuottaa ruumiillisia ja retorisia merkityksiä työelämän mutta myös terveyden instituutioissa.

– Työelämän kontekstissa mindfulness ei huomioi työelämän rakenteellisia kysymyksiä. Päinvastoin se voi toimia keinona ohittaa epäkohtia, Kortelainen sanoo.

– Mindfulness-valmennuksissa voitaisiin siis kohdistaa enemmän huomiota organisaation toimivuuteen, eettisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin.

Mindfulness-menetelmien käyttö etenkin työpaikoilla vaatii uusia moninaisempia näkökulmia kuin tällä hetkellä on käytössä.

Mindfulness-harjoitusta ja sen soveltamista täytyy tutkia sekä kokemuksellisena (ruumiillisena) että sosiaalisena ilmiönä. Näin saadaan laajempi kuva siitä, miten mindfulness levittäytyy työkulttuuriin ja laajemmin yhteiskuntaan.

Työsuojelurahasto tuki Kortelaisen tutkimustyötä stipendillä.

Kortelainen on toimittanut Jaana Parviaisen ja Taina Kinnusen kanssa teoksen Ruumiillisuus ja työelämä – Työruumis jälkiteollisessa taloudessa  (Vastapaino 2016). Sen lähtöartikkeli on tekijöiden yhdessä kirjoittama Johdatus työruumiin tutkimukseen. Kirjassa Antti Saari kirjoittaa tietoisuustaitojen ristiriidoista opetustyössä.

Lisäksi Kortelainen on kirjoittanut artikkeleita mindfulnes-valmennuksista, ja ne ovat arvioitavina kansainvälisissä lehdissä.

Toimittaja
Leena Huovila

 

Ilmari Kortelainen. Tiivistelmä loppuraportista Läsnäolon taito ja työelämän hallinta. 2016.

Jaana Parviainen, Taina Kinnunen, Ilmari Kortelainen (toim.). 2016. Ruumiillisuus ja työelämä. Työruumis jälkiteollisessa taloudessa. 254 sivua. ISBN 978-951-768-569-6
Myynti: http://vastapaino.fi/kirjat/ruumiillisuus-ja-tyoelama

 

 

Hanketiedot

  • HakijaKortelainen Ilmari
  • ToteuttajaKortelainen Ilmari
  • Lisätietoja
  • Ilmari Kortelainen
    050 490 4473
    ilm.kor@hotmail.com
  • Toteutusaika
  • 1.9.2015 - 31.8.2016
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.8.2016
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 16.6.2015
    25 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 28 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 21.9.2016

Aiheluokitus