115314 Loppuunsaattamisstipendi

Työikäisten univaje sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä -väitöskirjatyö

2015-09-01 00:00:00.0

Yleistyvät unihäiriöt ja kasautuva univaje muodostavat kasvavan kansanterveydellisen ja -taloudellisen ongelman kehittyneissä yhteiskunnissa. Univajetta esiintyy usein mm. vuorotyötä tekevillä, ja esimerkiksi työperäinen stressi voi aiheuttaa univaikeuksia. Toisaalta työnteko kärsii huomattavasti, mikäli työntekijät eivät saa riittävää, laadukasta unta. Uniongelmien on osoitettu lisäävän sairaspoissaoloja sekä työkyvyttömyyseläkkeitä. Epidemiologisissa tutkimuksissa lyhyt tai riittämätön uni on yhdistetty myös kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin ja kuolleisuuteen.

Immuunijärjestelmän krooninen aktivoituminen aiheuttaa matala-asteisen tulehdustilan, jonka on osoitettu vaikuttavan mm. ateroskleroosin ja tyypin II diabeteksen kehittymiseen. Väitöskirjatyössäni selvitän univajeen vaikutusta immuunijärjestelmään ja rasva-aineenvaihduntaan molekyylitasolla käyttäen uusimpia alan menetelmiä (metabolomiikka, RNA-transkriptomiikka). Keskityn erityisesti muutoksiin, jotka voivat osallistua tautikehitykseen.

Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä tekemämme univajekoejärjestely simuloi kiireisen työviikon aiheuttamaa unenpuutetta tarkoin valvotuissa laboratorio-oloissa. Työikäisen väestön arkielämän olosuhteissa esiintyvää univajetta tarkastelen hyödyntäen suomalaisia epidemiologisia aineistoja (FINRISKI2007 sekä LASERI2007).

Tutkimuksen tulokset julkaistaan vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä, ja väitöskirja on suunniteltu valmistuvaksi vuodenvaihteen 2015-6 aikaan.

Hankkeen vastuuhenkilö
Vilma Aho

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Univaje nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä

2016-11-30 09:22:09.411

Liian vähät unet muuttavat kolesteroliaineenvaihduntaa. Kroonistuessaan univaje ja häiriintynyt kolesteroliaineenvaihdunta nostavat riskiä valtimotautiin ja sitä kautta sydän- ja verisuonitauteihin, esimerkiksi sydänkohtauksiin ja aivoinfarkteihin.

Univajetta työikäisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä on tutkinut FM Vilma Aho (nyk. Lammi) Sleep Team Helsinki -tutkimusryhmässä väitöskirjaansa varten.

Artikkeliväitöskirjan suomenkielinen otsikko on Kuolema kuittaa univelat? Se tarkastettiin Helsingin yliopistossa 4. marraskuuta 2016. Työsuojelurahasto tuki työn valmistumista loppuunsaattamisstipendillä.

Uniongelmasta kansanterveydellinen ongelma

Yleistyvät unihäiriöt ja kasautuva univaje muodostavat kansanterveydellisen ja -taloudellisen ongelman kehittyneissä yhteiskunnissa.

Univajetta esiintyy usein muun muassa vuorotyötä tekevillä, ja esimerkiksi työperäinen stressi voi haitata unta.

Työelämä toisaalta saattaa siis aiheuttaa univaikeuksia, ja toisaalta työnteko kärsii huomattavasti, mikäli työntekijät eivät saa riittävää, laadukasta unta.

Uniongelmien on osoitettu lisäävän sairauspoissaoloja sekä työkyvyttömyyseläkkeitä. Epidemiologisissa tutkimuksissa lyhyt tai riittämätön uni on yhdistetty myös kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin ja kuolleisuuteen.

Univajeen on myös todettu ajavan hiilihydraattiaineenvaihduntaa insuliiniresistenssin suuntaan ja lisäävän siten kakkostyypin diabeteksen riskiä.

Muutoksia immuunijärjestelmässä ja aineenvaihdunnassa

Tutkija selvitti väitöskirjansa osatöissä univajeen aiheuttamia molekyylitason muutoksia ihmisen immuunijärjestelmässä ja aineenvaihdunnassa.

Hän keskittyi erityisesti immuunijärjestelmän säätelyssä geenien ilmentymistasolla tapahtuviin muutoksiin sekä toisaalta kolesteroliaineenvaihdunnan häiriöihin. Sekä immuunitoiminnoilla että kolesterolilla on keskeinen rooli aineenvaihdunnallisten kansansairauksien synnyssä.

Tutkimusta varten järjestettiin Työterveyslaitoksen kanssa vähäunisen työviikon koejärjestely, joka simuloi kiireisen työviikon aiheuttamaa unenpuutetta. Koehenkilöt nukkuivat neljä tuntia viiden yön ajan. Epidemiologiset aineistot keskittyivät työikäiseen väestöön Finriski 2007 - ja Laseri 2007 -aineistoissa.

Tulokset osoittivat, että unen määrän rajoittaminen koejärjestelyssä aktivoi immuunijärjestelmän geenien ilmentymisen tasolla.

Kolesterolin kuljetukseen osallistuvat geenit olivat vähemmän aktiivisia univajeisilla sekä kokeellisessa univajeessa että väestöaineistoissa.

Veren lipoproteiinitasoissa kokeellinen univaje laski (huonon kolesterolin) LDL-partikkeleiden määrää, kun taas väestötasolla suuria (hyvän kolesterolin) HDL-partikkeleita oli vähemmän riittämättömästi nukkuvilla.

Tutkija ehdottaa, että immuunijärjestelmän aktivoituminen univajeessa muuttaa aineenvaihdunnan säätelyä. Tämä näkyy lyhyellä aikavälillä LDL:ien vähentymisenä, mikä perinteisesti tulkitaan sydän- ja verisuonitautiriskiä vähentäväksi.

Univajeen ja tulehdustilan kroonistuessa kolesteroliaineenvaihdunta saattaa kuitenkin kääntyä epäedulliseen suuntaan ja altistaa sydän- ja verisuonitautien kehittymiselle yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa.

Myös seeprakaloille univajemenetelmä

Väitöstyössään Aho raportoi myös seeprakaloille kehittämästään univajemenetelmästä, jonka avulla niitä voidaan käyttää mallieläiminä muun muassa vuorotyön haittoja selvittävissä jatkotutkimuksissa.

Tässä läpinäkyvässä mallieläimessä voidaan tutkia vähäisen unen vaikutuksia molekyyli- ja mekanismitasolla esimerkiksi seuraamalla kolesteroliaineenvaihduntaa elävässä eläimessä.

Laajasti viestitty aihe

Aho on esitellyt tuloksiaan kansainvälisissä tiedekonferensseissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi hän on popularisoinut tiedettä yleisöluennoilla ja muun muassa Kansainvälisen unipäivän tapahtumaviikolla.

Myös media on ollut kiinnostunut tutkimustuloksista. Ahon haastatteluja on ilmestynyt useissa kotimaisissa printti- ja verkkojulkaisuissa sekä ulkomaisilla radiokanavilla ja uutissivustoilla.

Viestiminen univajeen haitoista lisännee väestön arvostusta unta kohtaan, mikä pienentäisi unen puutteen aiheuttamia inhimillisiä, kansanterveydellisiä ja -taloudellisia haittoja.

  

 

 

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

 

Vilma Aho. Kuolema kuittaa univelat? EFFECTS OF CUMULATIVE SLEEP LOSS ON IMMUNE FUNCTIONS AND LIPID METABOLISM. 2016. Helsingin yliopisto.

ISSN 2342-3161 (print)  
ISSN 2342-317X (online)
ISBN 978-951-51-2613-9 (nid.)  
ISBN 978-951-51-2614-6 (PDF)

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2614-6%20(PDF)

Hanketiedot

  • HakijaAho Vilma
  • ToteuttajaAho Vilma
  • Lisätietoja
  • Vilma Aho
    vilma.aho@helsinki.fi
  • Toteutusaika
  • 2015-09-01 00:00:00.0 - 2015-12-30 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2016-02-29 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2015-05-27 00:00:00.0
    7000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 7000.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2016-11-28 00:00:00.0

Aiheluokitus