Julkisten uudisrakennusten rakennusmateriaaliemissioiden ja ilmanvaihdon vaikutukset sisäilman laatuun

Hanketiedot

Hankenumero
115376

Hakija
Aalto-yliopisto

Toteuttaja
Aalto-yliopisto

Lisätietoja
Heidi Salonen
heidi.salonen@aalto.fi

Toteutusaika
4.1.2016 - 31.3.2018

Työsuojelurahaston päätös
17.11.2015
130 000 euroa

Kokonaiskustannukset
186 806 euroa

Tulokset valmistuneet
31.3.2018

Tiivistelmä

Hankkeessa selvitetään julkisten uudisrakennusten sisäilmaongelmien syitä sekä pintamateriaalien vaikutuksia mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun erilaisissa työympäristöissä ja kosteus- ja lämpötilaolosuhteissa. Erityistarkastelussa ovat puurakenteiset ja puuta pintamateriaalina käyttävät uudiskohteet. Tutkittavat rakennukset ovat kouluja, päiväkoteja ja toimistoja. Materiaalien emissioita ja vaikutuksia sisäilman laatuun selvitetään kenttä-, koerakennus- ja laboratoriotutkimuksilla. Tutkimuksissa tarkastellaan myös liimojen, lakkojen ja maalien sekä niiden sisältämien säilöntäaineiden vaikutuksia kokonaisemissioihin. Ilmanvaihdon määrä ja painesuhteet mitataan sekä todellinen henkilömäärä selvitetään. Käyttäjätyytyväisyyskyselyllä ja Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyllä selvitetään sisäympäristöongelman laajuutta ja ongelmapaikkoja rakennuksessa sekä työympäristöhaittoja ja -oireita.

Uuteen tietoon perustuvien materiaaliratkaisujen avulla voidaan parantaa julkisten rakennusten työympäristöjä, edistää työntekijöiden hyvinvointia sekä saavuttaa merkittäviä säästöjä kunnallisella ja kansallisella tasolla. Tulokset ovat laajasti hyödynnettävissä kunnallisessa päätöksenteossa sekä julkisia rakennuksia suunniteltaessa.

Hankkeen tuloksia esitellään vuodesta 2016 alkaen tieteellisissä julkaisuissa, kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa, alan kansallisissa lehdissä, hankkeeseen liittyvässä väitöskirjatyössä sekä vuoden 2018 alussa julkaistavassa loppuraportissa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Heidi Salonen

Tiedote

Kun ilmanvaihto ei toimi, ilmasta tulee ongelma

31.3.2018

Ilmanvaihtojärjestelmän toimimattomuus ja rakennustekniset puutteet ovat pääsyitä pääkaupunkiseudun koulu- ja päiväkotirakennusten sisäilmaongelmille. Näin päättelevät Aalto-yliopiston tutkijat, jotka selvittivät uusien ja peruskorjattujen rakennusten sisäilmaongelmien syitä. He tutkivat myös ilmanvaihdon ja rakennusmateriaalien vaikutusta koettuun ja mitattuun sisäilman laatuun. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Tutkijat paneutuivat erityisesti puumateriaaleihin, joiden käyttö lisääntyy.

Tutkijat tekivät niin aineisto-, kenttä-, koerakennus- kuin kammiotutkimuksia.

Huonoa ilmaa kaikenikäisissä rakennuksissa

Monissa Suomen rakennuksissa on huono sisäilma, sekä vanhoissa, peruskorjatuissa että uusissa rakennuksissa.

Ilmanvaihdon toimivuuden ja materiaalivalintojen on todettu keskeisesti vaikuttavan niin mitattuun kuin koettuun sisäilman laatuun, mutta myös tilankäyttäjien sisäympäristökokemuksiin.

Ylipaineistus ensihoidoksi

Tutkijat suosittavat yksinkertaisena toimenpiteenä ylipaineistusta. Se vähentää epäpuhtauksille altistumista sisäilmaongelmaisessa koulurakennuksessa, joka ei juuri tuota kosteutta.

Ilmanvaihtokoneen poistoilmasuodattimen pölyn mikrobitutkimusta eli viljelymenetelmää voi hyödyntää, kun arvioidaan sisäympäristön ilmassa välittyvää mikrobialtistusta ja selvitetään ilmanvaihtotoimien vaikutusta rakennuksen sisäilman mikrobiologisen laadun muutoksiin.

Kasvattamalla tuloilmavirtaa voitiin vähentää sisäilman epäpuhtauksia.

Myös oppilailta pitää kysyä

Työntekijöille suunnatut sisäilmastokyselyt ovat hyödyksi erityisesti, kun rakennuksessa epäillään sisäilmaongelmia, mutta niiden laajuutta ja oireilujen määrää ei tunneta.

Koulurakennuksissa vastauksia saadaan yleensä vähän, sillä vain pieni osan tilankäyttäjistä on henkilökuntaa, ja sisäilmaongelmia on vaikea luotettavasti kohdistaa rakennuksen osiin.

Koulurakennuksissa oppilaat tulisi järjestelmällisesti saada sisäilmastokyselyihin.

Lisäksi sekä koulu- että päiväkotirakennuksissa kyselyt pitäisi tehdä tietyssä paikassa, tiettynä aikana. Sisäilmaongelmat näet ovat usein paikallisia tai saattavat ilmetä esimerkiksi vain joinakin ilmanvaihdon käyntiaikoina tai tietyissä toiminnoissa.

Tulokset heti hyödyksi

Tuloksia voi hyödyntää sisäilmaongelmien ehkäisyssä ja tunnistamisessa. Tiedolla voi vähentää tilankäyttäjien altistumista rakennuksissa, jotka odottavat korjausta.

Tuloksista on kerrottu etenkin konferensseissa. Tulosten julkaisu jatkuu useissa tieteellisissä julkaisuissa vuonna 2018.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Camilla Vornanen-Winqvist, Tuomas Alapieti, Maria A. Andersson, Raimo Mikkola, Pertti Pasanen, Jurek Kurnitski ja Heidi Salonen (2018): Avaa

. Aalto-yliopiston julkaisusarja tiede + teknologia. 92 sivua.