116132 Tutkimus

Kaupunkiraideliikenteen kuljettajien työajat, työhyvinvointi ja kuljetusten turvallisuus

2017-02-02 13:57:57.385

Hankkeessa tutkitaan raitiovaunun- ja metrokuljettajien kuormittumista ja palautumista. Tietoa tuotetaan a) työaikajärjestelyiden yhteyksistä uneen, vireyteen ja sen hallintakeinoihin sekä fysiologiseen ja koettuun kuormittumiseen ja palautumiseen erilaisten työvuorojen yhteydessä b) kuljettajien kokemuksista työajoista, työhyvinvoinnista ja kuljetusten turvallisuudesta.

Kehittämistavoitteina on tuottaa työaikasuositusten lisäksi a) menetelmä, jonka avulla kaupunkijoukkoliikennettä harjoittavat organisaatiot voivat seurata työaikojen kehittymistä kuljettajien työhyvinvoinnin ja kuljetusten turvallisuuden näkökulmasta, b) koulutusmateriaalia kuljettajien työhyvinvoinnin ja kuljetusten turvallisuuden edistämiseksi ja c) suositus joukkoliikenteen tuottajien työterveyshuolloille menetelmistä kuljettajien kuormittumisen ja palautumisen arviointiin. Kenttämittausaineisto kuvaa kuljettajien unta, vireyttä, kuormittumista ja palatumista työvuorojakson aikana. Työaika-aineisto sisältää kuljettajien työvuorot vuonna 2016. Kyselyaineisto kuvaa kuljettajien käsityksiä työajoista, työhyvinvoinnista ja kuljetusten turvallisuudesta.

Hanke tuottaa tietoa työaikojen kehittämisen perustaksi. Hankkeessa tuotetaan myös menetelmä työaikojen seurantaan kuljettajien työhyvinvoinnin ja kuljetusten turvallisuuden näkökulmasta.

Hankkeen vastuuhenkilö
Mikael Sallinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Kaupunkiraideliikennettä uhkaa univaje

2019-02-08 08:24:50.028

Työterveyslaitoksen tutkijat ovat selvittäneet raitiovaunun- ja metrojunankuljettajien työoloja. Aineiston mukaan kuormittavimpia työaikoja ovat yli 48-tuntinen viikkotyöaika ja perusmalli, jossa on aikaisten aamuvuorojen ja myöhäisten iltavuorojen jaksoja. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Helsingin kaupungin liikennelaitokselta 158 raitiovaunun- ja 68 metrojunankuljettajaa vastasi kyselyyn. Työaikarekisteriaineisto sisälsi 358:n raitiovaunu- ja 70 metrojunankuljettajan vuoden 2016 työajat. Aineistoa kerättiin myös kenttätutkimuksella, uni- ja työpäiväkirjoilla, liikeantureilla ja sykemittauksilla.

Hyvä työkyky, riskinä uneliaisuus

Kyselyn perusteella sekä raitiovaunun- että metrojunankuljettajien terveys, työkyky ja työhyvinvointi ovat varsin hyvät. Heikkouksia ovat uni ja vireys sekä vaikutusmahdollisuudet työssä.

Perusmallia tekevät kuljettajat arvioivat työaikajärjestelyjen vaikutukset terveyteen, työhyvinvointiin ja turvallisuuteen heikommiksi kuin muita työaikamalleja tekevät.

Raitiovaununkuljettajista 43 prosenttia ilmoitti olleensa liikenneonnettomuudessa ja 77 prosenttia vaaratilanteessa ajoaikana.

Perusmallia tekevillä raitiovaununkuljettajilla esiintyi voimakasta uneliaisuutta noin joka viidennessä työvuorossa ja voimakasta stressiä lähes joka seitsemännessä työvuorossa. Tauotus vähensi uneliaisuutta.

Univaje kerrottiin yleisimmin ajonaikaisen uneliaisuuden syyksi. Kuljettajat pitivät yllä vireyttään juomalla kahvia ja liikuttelemalla kehoaan.

Yövuoroille varova tuki

Hankkeessa kehitettiin toimivaksi osoittautunut sähköinen Vire-työkalu, jolla voi arvioida työvuorojen vireysvaikutuksia henkilöittäin ja työvuoroittain.

Ennen aamuvuoroja kuljettajien yöuni jäi noin 5,5 tuntiin. Yleensä kuljettajat kokivat palautuvansa työpäivästä.

Tutkijat päättelevät, että tulokset antavat aihetta harkita yövuoroja. Ne vähentäisivät aikaisia aamuvuoroja ja myöhäisiä iltavuoroja.

Toisaalta yövuoro on raskas, eikä sovi kaikille, joten on hyvä edetä vaiheittain. Jo harkintavaiheessa voisi hyödyntää Vire-työkalua. Biomatemaattinen mallintaminen sopii yleensäkin työaikaseurantaan.

Kuljettajille tuotettiin opasmateriaalia palautumisesta ja vireydestä.

Työvireyskyselyt ja dokumentoinnit

Tutkijat suositttavat, että työterveyshuollot teettäisivät kuljettajille työvuoroittain kyselyjä sekä arvioisivat kuljettajien unta ja vireyttä esimerkiksi koko työvuorokierron unipäiväkirjalla ja liikeanturilla.

Vaikutusmahdollisuuksia työhön voi kehittää esimerkiksi luomalla avoimen järjestelmän työvuorotoiveista ja niiden toteutumisesta.

Vaaratilanteista ilmoittamista ja niistä tehtäviä toimenpiteitä voi edistää mobiilijärjestelmällä, johon liitetään koulutus.

Työterveyslaitoksen edustajat esittelevät hankkeen tuloksia amerikkalaisessa kongressissa syyskuussa 2019. Tuloksista aiotaan myös kirjoittaa tieteellisiin julkaisusarjoihin.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Mikael Sallinen, Jussi Onninen, Tarja Hakola, Jussi Virkkala ja Sampsa Puttonen (2019). Kaupunkiraideliikenteen työajat, työhyvinvointi ja turvallisuus. Työterveyslaitos. 108 sivua.
ISBN 978-952-261-854-2 (nid.),
ISBN 978-952-261-855-9 (pdf).

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Mikael Sallinen
    030 474 2735
    mikael.sallinen@ttl.fi
  • Toteutusaika
  • 2016-08-01 00:00:00.0 - 2018-12-31 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2018-12-31 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2016-05-17 00:00:00.0
    97000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 167509.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2019-02-01 00:00:00.0

Aiheluokitus