116163 Tutkimus

Johtamisen pelko vaativissa asiantuntijatehtävissä: Mitä se on, mistä se johtuu ja mitä siitä seuraa?

29.6.2016

Johtamisen pelko on nykypäivän johtajuutta koskevassa keskustelussa aihe, josta ei juuri puhuta. Sillä tarkoitetaan yksilön kokemaa pelkoa johtotehtävien kielteisiä seurauksia kohtaan. Johtamisen pelkoa voivat kokea niin johtotehtävissä toimivat kuin muutkin asiantuntijat, joiden työuralla johtotehtävät voisivat olla potentiaalinen vaihtoehto. Hanke paneutuu johtamisen pelon ilmiöön niin johtajien, muiden asiantuntijoiden kuin alaistenkin silmin. Tutkimuksemme on laatuaan ensimmäinen Suomessa ja kansainvälisestikin se kulkee tutkimuksen etulinjassa. Hankkeessa on viisi tavoitetta. Ensinnäkin tutkimme, mitä johtamisen pelko on ja toiseksi, miten sitä voidaan luotettavasti tutkia suomalaisilla johtajilla ja muilla asiantuntijoilla. Kolmanneksi tutkimme johtamisen pelkoa selittäviä yksilöllisiä ja työyhteisöllisiä tekijöitä. Neljänneksi tutkimme mitä johtamisen pelosta mahdollisesti seuraa yksilön omalle työhyvinvoinnille ja urasuunnitelmille. Viidentenä tavoitteenamme on selvittää heijastuuko johtamisen pelko (tai pelottomuus) heidän alaistensa arvioihin esimiehestään. Tutkimus käynnistyy johtajille ja muille asiantuntijoille kohdistetuilla fokusryhmähaastatteluilla (tavoite 1). Toisessa vaiheessa toteutetaan kyselytutkimus professoreille, tieteentekijöille, tekniikan akateemisille ja ekonomeille (otos >10,000) (tavoitteet 2, 3, 4). Kolmannessa vaiheessa johtajien alaisten kokemuksia tutkitaan kyselytutkimuksella (tavoite 5). Tulokset ovat käytettävissä 31.8.2019.

Hankkeen vastuuhenkilö
Taru Feldt

Johtotehtävien välttelyn taustalla huolet johtotehtävien seurauksista

13.11.2019

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden huolia johtotehtävien seurauksista. Huolet koskivat työn ja muun elämän epätasapainoa, epäonnistumisia ja vaikeuksien kohtaamista. Tutkimus toteutettiin fokusryhmäkeskusteluina (n=17) ja kyselyinä (1217 ei-johtajaa, 1214 johtajaa, 990 alaista). Tulokset osoittivat, että mitä enemmän asiantuntijat olivat huolissaan johtotehtävien seurauksista, sitä haluttomampia he olivat hakeutumaan johtotehtäviin. Myös johtajien halukkuus luopua johtotehtävistä oli sitä suurempi, mitä enemmän heillä oli huolia johtotehtäviensä seurauksista. Alaisten silmin johtajien huolestuneisuus ei ole ongelma, sillä he olivat tyytyväisempiä kohtuullisesti huolestuneisiin johtajiin.

Lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää millaisia johtotehtävien seurauksiin liittyviä huolia korkeasti koulutetuilla asiantuntijoilla on ja millainen merkitys niillä on asiantuntijoiden urasuunnitelmissa. Lisäksi tutkimme johtajien huolia johtajien itsensä ja heidän alaistensa silmin. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli Zeynep Aycanin (2018) kehittämä teoreettinen WAL-malli (Worries about Leadership). Lisäksi testattiin uuden WAL-kyselyn validiteettia suomalaisissa aineistoissa.

Aineisto

Tulokset perustuvat korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden fokusryhmäkeskusteluihin ja kyselyaineistoihin (osa johtotehtävissä toimivia asiantuntijoita). Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, Suomen Ekonomit ja Tekniikan Akateemiset, joiden jäsenrekistereistä kyselyaineistojen otokset poimittiin. Lisäksi tutkittavia asiantuntijoita ja johtajia rekrytoitiin Jyväskylän yliopiston AVANCE-johtamiskoulutuksen verkostoista.

Menetelmät

Tutkimus perustui fokusryhmäkeskusteluihin (n=17, laadullinen analyysi) ja laajoihin kyselytutkimuksiin (määrällinen analyysi). Kyselytutkimusten kohderyhmänä olivat korkeasti koulutetut asiantuntijat, jotka eivät toimineet johtotehtävissä (n=1217) sekä johtotehtävissä toimivat asiantuntijat (n=1214). Lisäksi kerättiin kyselymenetelmillä hierarkkinen esimies-alaisaineisto, johon osallistui 242 esimiestä ja heidän 990 alaistaan.

Tulokset ja johtopäätökset

Asiantuntijat, jotka olivat huolissaan johtotehtävien kielteisistä seurauksista, eivät olleet halukkaita hakeutumaan johtotehtäviin. Huolenaiheet liittyivät työn ja muun elämän epätasapainoon, epäonnistumisiin ja vaikeuksien kohtaamiseen. Myös johtajat olivat huolissaan johtotehtävien seurauksista ja mitä voimakkaampia nämä huolet olivat, sitä enemmän he pohtivat johtotehtävistä luopumista. Johtotehtäviin liittyvät huolet tulisikin huomioida korkeasti koulutettujen ura- ja työnohjauksessa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Johtotehtäviin liittyvien huolten tutkimus on laatuaan ensimmäinen Suomessa ja kansainvälisestikin ottaen tutkimusalue on uusi. Tuloksia voidaan hyödyntää korkeasti koulutettujen henkilöiden urasuunnittelussa, koulutuksessa, työn ohjauksessa, työterveyshuollossa ja organisaatioiden kehittämisessä. Tutkimuksella on myös menetelmällistä antia, sillä hankkeessa validoitiin uusi 16-osioinenWAL-kysely (Worries about Leadership; Aycan & Shelia, 2018) asiantuntijoiden ja johtajien huolten tutkimiseen.

Taru Feldt, Heidi Tsupari, Kiia Kilponen, Elina Auvinen, Mari Huhtala, Joona Muotka ja Saija Mauno. Miltä johtotehtävä tuntuisi? Johtotehtävien seurauksiin liittyvät huolenaiheet korkeasti koulutetuilla asiantuntijoilla, niiden selittäjät ja seuraukset. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 356. ISSN: 0782-3274 ISBN: 978-951-39-7804-4 Avaa

Elina Auvinen,Kiia Kilponen, Heidi Tsupari, Mari Huhtala, Joona Muotka ja Taru Feldt. Johtotehtäviin liittyvät huolenaiheet korkeasti koulutetuilla johtajilla: selittäjät, seuraukset ja alaisten kokemukset. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 357. ISSN: 0782-3274 ISBN: 978-951-39-7844-0 Avaa

Hankkeen julkaisuluettelo, kongressiesitykset, opinnäytteet ja tiedotustoimet. Avaa

Hanketiedot

  • HakijaJyväskylän yliopisto Psykologian laitos
  • ToteuttajaJyväskylän yliopisto Psykologian laitos
  • Lisätietoja
  • Taru Feldt
    014 2601211
    taru.feldt@jyu.fi
  • Toteutusaika
  • 1.9.2016 - 31.8.2019
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.8.2019
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 15.6.2016
    150 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 271 961 euroa
  • Tulokset valmistuneet 12.11.2019

Aiheluokitus

  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.2. johtamisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen
  • 10.Muut kehittämisalueet