116186 Tutkimus

Yliopistojen henkilöstön turvallisuus: Resilienssi, tilannetietoisuus ja uusiin uhkiin varautuminen yliopistoissa

2016-06-28 10:16:32.669

Turvallisuushallinnon ja korkeakouluhallinnon yhteisen monitieteisen tutkimushankkeen tavoitteena on kartoittaa yliopistojen henkilöstön turvallisuus- ja turvattomuuskokemuksia, tietoa ja kehittämishaasteita liittyen pääasiassa uusien ulkoisten ja sisäisten uhkien (kuten esimerkiksi väkivaltainen hyökkäys, uhkaava käyttäytyminen tai tilanne, vihaviestit, somehäirintä) hallintaan työyhteisössä ja työympäristössä, sekä kehittää resilienssiä, tilannetietoisuutta, tilannekuvatyötä ja uusiin uhkiin varautumista yliopistoissa. Lisäksi kartoitetaan taustaksi yliopistoihin kohdistuvien uhkien luonnetta, yleisyyttä ja niihin varautumista Pohjoismaissa. Tavoitteena on näihin liittyvän varautumisen mallin rakentaminen suomalaisiin yliopistoihin yhdessä turvallisuusviranomaisten kanssa.

Tutkimuksen aineistona on laaja viiden yliopiston eri henkilöstöryhmille kohdistettu kyselyaineisto, minkä lisäksi tutkimusta varten haastatellaan kohdeyliopistojen hallintojohtajat, kaikkien Suomen yliopistojen turvallisuuspäälliköt tai vastaavat, kohdekaupunkien poliisipäälliköt ja vastaavat suojelupoliisin edustajat. Tutkimukseen sisältyy myös eri toimijoiden oikeudellisten vastuiden ja lainsäädännön nykytilan ja kehittämistarpeiden selvittäminen uusien uhkien ja niihin varautumisen osalta. Täydentävää aineistoa yliopistojen henkilöstön turvallisuuskokemuksista kerätään myös avoimen online-portaalin kautta.

Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä viimeistään hankkeen päättyessä vuonna 2018.

Hankkeen vastuuhenkilö
Sirpa Virta

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Yliopistojen varauduttava uusiin turvallisuusuhkiin

2018-09-05 12:53:28.069

Yliopistojen työntekijät pitävät työpaikkaansa turvallisena, mutta etenkin parin viime vuoden aikana turvallisuustilanne on heidän kokemuksensa mukaan heikentynyt.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun turvallisuushallinnon professori Sirpa Virta kertoo, että yliopistojen henkilöstö kohtaa monenlaisia uusia ulkoisia uhkia.

Hänen mukaansa työturvallisuutta ja -hyvinvointia heikentävät yleistynyt arvaamaton ja aggressiivinen käytös sekä henkinen tai fyysinen väkivalta. Lisäksi tutkijoiden työn julkinen luonne altistaa heidät sosiaalisen median vihapuheelle, vainoamiselle ja jopa maalittamiselle.

Vainoa bulkkina ja henkilökohtaisesti

– Useimmilla on kokemusta kansainvälisen rikollisuuden tuottamasta bulkkivainosta ja monilla henkilökohtaisesta vainosta somen kautta, Virta sanoo.

Globalisoituminen on tuonut kaukaisetkin uhat lähelle, jopa työntekijöiden tietokoneisiin. Hybridiuhat voivat koskea koko yliopistolaitoksen lamauttamista.

 Virran mukaan niin sanottujen safety-turvallisuusasioiden hallinta ja johtaminen perinteisen työturvallisuuden ja -suojelun keinoin on yliopistoissa hyvällä tasolla.

– Uudet uhat liittyvät niin sanottuun security-turvallisuuteen, jossa perinteiset keinot eivät riitä. Uusia uhkia usein yksilöön kohdistuvina ei edes välttämättä tunnisteta vakavasti otettaviksi turvallisuusongelmiksi. Yliopistojen security-turvallisuudesta ei ole ollut lainkaan tutkittua tietoa, ja siten nykypäivän henkilöstöturvallisuuden haasteita ja kehittämistarpeita ei ole tunnettu riittävästi.

Nyt Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu on paikannut Virran johdolla tiedonpuutetta.

Työsuojelurahaston rahoittamassa Yliopistojen turvallisuus, resilienssi, tilannetietoisuus ja uusiin uhkiin varautuminen -hankkeessa (UniSecurity) kartoitettiin henkilöstön kokemuksia, tietoa sekä tarpeita liittyen uudenlaisten ulkoisten uhkien hallintaan työyhteisössä ja työympäristössä. Tavoitteena oli myös havahduttaa kehittämään tilannetietoisuutta, tilannekuvatyötä ja uusiin uhkiin varautumista.

Yli puolet kohdannut arvaamatonta käytöstä

Yliopistoissa työskenteli vuonna 2017 yli 30 000 henkilöä, joista noin 60 prosenttia kuului tutkimus- ja opetushenkilöstöön ja loput hallinto- ja muuhun henkilöstöön.

Tutkimuksen turvallisuuskokemuskyselyyn vastasi viidestä kohdeyliopistosta – Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto – 935 opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon työntekijää. Lisäksi tutkijat haastattelivat kohdeyliopistojen hallintojohtajat ja kaikkien Suomen 14 yliopiston turvallisuuspäälliköt.

– Päätulos on se, että henkilöstö kokee yliopistot turvallisiksi paikoiksi työskennellä, Virta sanoo.

Kyselyn mukaan 90 prosenttia vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että yliopisto on turvallinen työpaikka. Kuitenkin noin kolmannes kokee turvallisuuden heikentyneen oman työuran aikana. Noin puolet vastanneista ei osannut vastata siihen, onko johto sitoutunut yliopiston turvallisuuskulttuurin kehittämiseen.

Yli puolet vastaajista on kokenut työssään yllättävää tai arvaamatonta käytöstä - yleisimmin asiakkaalta tai opiskelijalta. Runsas kolmannes on kohdannut uhkaamista ja uhkaavaa käyttäytymistä. Vajaalla neljäsosalla vastaajista on omakohtaista kokemusta työpaikan uhka- ja väkivaltatilanteista.

Yliopistolaiset eivät ole aktiivisia turvallisuuskouluttautujia: 80 prosenttia ei ollut osallistunut turvallisuuskoulutuksiin. Vaara- ja uhkatilanteissa selviytyminen ja niistä palautuminen kuitenkin vaatisivat kouluttautumista.

”Yksittäistä työntekijää ei saa jättää yksin”

Akateeminen tutkimus on avointa. Tiedeyhteisö ja rahoittajat edellyttävät tutkijoiden viestivän työnsä tuloksista eri kanavissa. Somen vihapuhe ja uhkaukset rajoittavat paitsi tutkijoiden työtä ja elämää, myös heidän sananvapauttaan.

– Runsas neljännes vastaajista katsoo sananvapauden huonontuneen. Yhteiskuntatieteissä työskentelevistä lähes puolet kokee niin. Mieleen voi tulla, kuka haluaa kertoa tutkimustuloksistaan julkisuudessa ainakaan sensitiivisillä aloilla tai kuka ylipäätään haluaa tutkijaksi.

Virta peräänkuuluttaa työnantajalta ja koko yliopistoyhteisöltä suojeluvastuuta ja keinoja myös yksilöön kohdistuvissa uhkatilanteissa.

– Somen vihapuheen kuormittamaa tai arvaamatonta ihmistä pelkäävää työntekijää ei saa jättää yksin arvioimaan uhkaa ja pärjäämään sen kanssa. Vähätellä ei saa, eikä ainoa ohje voi olla: Soita poliisille. Suojeluvastuu pitää olla, kun uhka aiheuttaa työntekijässä huolta, levottomuutta ja turvattomuuden tunnetta. Subjektiivinen kokemus riittää.

Virran mukaan yliopistoissa on meneillään laajoja rakenteellisia uudistuksia ja säästötoimia, joiden yhteydessä security-turvallisuutta ei ole käsitelty. Turvallisuuspäälliköt vastaavat pääsääntöisesti yksinään moninaisista turvallisuusasioista muiden töidensä ohella.

UniSecurity-tutkimuksen tulosten hän toivoo avaavan yliopistojen turvallisuustilannetta ja uusia ulkoisia uhkia.

– Tuloksia tulee hyödyntää erityisesti yliopistojen kriisi- ja turvallisuusjohtamisessa, työntekijöiden ja organisaation resilienssin vahvistamisessa sekä uusien uhkien ja turvallisuuden osa-alueiden integroimisessa perinteisen työsuojelun ja -turvallisuuden rakenteisiin.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Sirpa Virta, Vuokko Kohtamäki, Juha Kreus, Kari Kuoppala ja Johanna Liljeroos. Yliopistojen työntekijöiden ja yliopisto -  organisaatioiden turvallisuus. Turvallisuuskokemukset, tilannetietoisuus, turvallisuuden johtaminen, uhkiin varautuminen ja resilienssi. Loppuraportti. Tampereen yliopisto. 2018.

Hanketiedot

  • HakijaTampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu
  • ToteuttajaTampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu
  • Lisätietoja
  • Sirpa Virta
    040-1904157
    sirpa.virta@uta.fi
    040-5407448
  • Toteutusaika
  • 2017-01-01 00:00:00.0 - 2018-06-30 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2018-01-31 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2016-06-09 00:00:00.0
    100000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 143580.0 euroa

Aiheluokitus