116404 Tutkimus

Sosiaaliset verkostot ja työurien pidentäminen

11.1.2017

Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten työ- ja yksityiselämän sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tekijät (esim. työpaikan sosiaalinen pääoma ja tuki, sosiaalisen verkoston koko ja rakenne, sosiaalisten suhteiden vastavuoroisuus, perhesuhteet ja hoitovastuut) edistävät työssä jatkamista varsinaiseen eläkeikään asti ja sen yli, millainen merkitys työelämällä on sosiaalisten verkostojen ylläpitämisessä, sekä kuinka näihin verkostoihin liittyvät tekijät ennustavat mahdollista työelämään palaamista eläköitymisen jälkeen. Aineistoina käytetään kolmen laajan seurantatutkimuksen kyselyaineistoja; Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimus, FIREA (Aktiivisena eläkkeelle -tutkimus) ja Whitehall II -tutkimus, sekä näihin yhdistettyjä rekisteriaineistoja. Aineistot mahdollistavat pitkäaikaisen seuranta-asetelman ja niiden analysoinnissa käytetään kuhunkin kysymyksenasetteluun soveltuvia tilastollisia menetelmiä. Hanke tuottaa uutta tietoa sosiaalisten verkostojen ja työuran pituuden välisistä yhteyksistä ja siitä, mikä merkitys työllä on yksilön sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen kannalta. Tutkimuksen tuloksista raportoidaan suomenkielisissä ja kansainvälisissä tutkimusjulkaisuissa sekä tiedottein hankkeen aikana. Hankkeen tulokset ovat kokonaisuudessaan käytettävissä vuoden 2018 lopussa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Maarit Kauppi

Sosiaaliset verkostot ja työurien pidentäminen

30.9.2019

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta, seuranta-asetelmaan perustuvaa tietoa sosiaalisiin verkostoihin liittyvien tekijöiden ja työuran pituuden välisistä suhteista ja tarkastella muutoksia sosiaalisissa verkostoissa eläköitymisen yhteydessä. Hankkeessa hyödynnettiin kolmen suomalaisen tutkimuskohortin kyselyaineistoja (FPS, HeSSup, FIREA) ja niihin yhdistettyjä kansallisia rekisteriaineistoja. Tulokset osoittivat, että sosiaalisten suhteiden määrä, sosiaalinen tuki ja sosiaalinen aktiivisuus ovat merkittäviä työuran pituutta ennustavia tekijöitä. Sosiaalisten suhteiden, erityisesti heikkojen siteiden määrä väheni hieman eläkkeelle siirryttäessä. Sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä voidaan pitää tärkeänä tavoitteena työkyvyn tukemisessa.

Lähtökohdat

Väestön vanhenemisen myötä työikäisten suhteellinen osuus pienenee. Ratkaisuna tästä johtuvaan kestävyysvajeeseen on esitetty työurien pidentämistä. Tämän saavuttamiseksi on välttämätöntä tunnistaa laajasti niitä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä työuran pituuteen. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta, pitkittäisasetelmaan perustuvaa tietoa sosiaalisten verkostojen merkityksestä työuran pituuden ennustajina, sekä tarkastella, miten sosiaaliset verkostot muuttuvat eläköitymisen ympärillä.

Aineisto

Hankkeessa hyödynnettiin kolmen suomalaisen seurantatutkimuksen kyselyaineistoja: Kunta-alan seurantatutkimukseen kuuluva Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus (n=8792), HeSSup -tutkimus (n=17077) sekä FIREA-tutkimus (n=3228) sekä näihin yhdistettyjä rekisteriaineistoja (Keva, Eläketurvakeskus, Kela, Tilastokeskus, Suomen syöpärekisteri).

Menetelmät

Hankkeessa käytettiin kyselytietoja ja niihin yhdistettyjä rekisteritietoja. Sosiaaliseen verkostoon liittyvien tekijöiden yhteyttä eläköitymiseen ja työssä jatkamiseen tarkasteltiin regressiomallien avulla. Sosiaalisissa verkostoissa tapahtuneiden muutosten suuruutta eläköitymisprosessin eri vaiheissa arvioitiin GEE-mallien (Generalized Estimation Equations) avulla. Aineiston käsittely ja analysointi tehtiin koodatussa, ei henkilötunnisteita sisältävässä muodossa.

Tulokset ja johtopäätökset

Tulokset osoittivat, että sosiaalisten suhteiden vähäinen määrä ja vähäinen sosiaalinen tuki lisäävät riskiä siirtyä ennenaikaisesti pois työvoimasta työkyvyttömyyden vuoksi. Toisaalta, sosiaaliseen verkostoon liittyvät tekijät, kuten puolison työskentely ja aktiivinen sosiaalinen osallistuminen ennustivat työuran pidentämistä. Sosiaalisten suhteiden, erityisesti heikkojen siteiden määrä väheni hieman eläkkeelle siirryttäessä. Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää työkyvyn tukemisessa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti uutta, seuranta-asetelmaan perustuvaa tietoa mm. siitä, miten erilaiset sosiaalisen aktiivisuuden muodot ennustavat toteutunutta työuran pidennystä laskennallisen eläkeiän yli. Tulosten perusteella voidaan ajatella, että sosiaalisen verkoston vahvistaminen, ja sosiaaliseen aktiivisuuteen rohkaiseminen ovat tärkeitä tavoitteita työkyvyn tukemisessa erityisesti työuran loppuvaiheessa, jolloin sosiaalisen verkoston koko näyttäisi hieman pienentyvän.

Kauppi M, Virtanen M, Pentti J, Aalto V, Oksanen T, Kivimäki M, Vahtera J, Stenholm S. Characteristics of Social Relationships and extended employment beyond the pensionable age: a cohort study. IAGG_posteri2019 Avaa

Maarit Kauppi, Mika Kivimäki, Ville Aalto, Tuula Oksanen. Sosiaaliset verkostot ja työurien pidentäminen. Loppuraportti. 2019. Työterveyslaitos. ISBN 978-952-261-882-5 (nid.) ISBN 978-952-261-874-0 (PDF) Avaa

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Maarit Kauppi
    maarit.kauppi@ttl.fi
  • Toteutusaika
  • 1.1.2017 - 30.4.2019
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.4.2019
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 16.12.2016
    100 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 169 319 euroa
  • Tulokset valmistuneet 30.9.2019

Aiheluokitus