117027 Matkastipendi

Henkilökohtaiset ja työhön liittyvät voimavarat pelastajien ja valmentajien työkyvyn selittäjinä

The 11th ICCE Global Coach Conference 2017, 29.7- 2.8. 2017, Liverpool, Englanti.

Hankkeen vastuuhenkilö
Marja Kokkonen

Henkilökohtaisten ja työhön liittyvien voimavarojen merkitys urheiluvalmentajien työkyvylle

20.2.2020

Tiivistelmä

Esityksen lähtökohta oli positiiviselle psykologialle tyypillisesti voimavarakeskeinen. Urheiluvalmentajien hyvästä työkyvystä selittyi 63% itsearvioidulla terveydellä, työssä viihtymisellä ja tietoisuustaidoilla. Pelastajiin verratuna valmentajien tiimien tehokkuus ja tietoisuustaidot oliva heikompia, mutta heidän sisäinen motivaationsa, työn imunsa ja tunnetaitonsa olivat parempia kuin pelastajilla. Valmentajien ammatillisissa koulutuksissa ja täydennyskoulutuksissa olisi syytä painottaa yhteistyötaitoja ja opettaa valmentajille tietoisuustaitoja eräänä työntekijöiden työhyvinvoinnin tukitoimena, kun taas pelastajat hyötynevät tunnetaitokoulutuksesta. Työkyvyn kannalta työpaikoilla kannattaa panostaa myös työviihtyvyyteen.

Tausta

Suomessa ei ole Jyväskylän yliopiston lisäksi muuta yliopistoa, jossa valmentajuutta ja valmentajien (työ)hyvinvointia tutkitaan. Kansainvälisten tutkijoiden tapaaminen ICCE-kongressissa mahdollisti tutustumisen uusimpiin tutkimusmenetelmiin ja valmennuksen parissa työskentelevien työssä jaksamista tukeviin interventioihin ja myös kaupallisiin työkaluihin. Kansainvälisten kollegoiden tulkinnat tuloksistani avasivat myös uusia tutkimusideoita.

Aineisto

Kongressiesitys pohjautui Työsuojelurahaston tukeman Parempaa työkykyä ja henkistä hyvinvointia miesvaltaisille aloille – pelastajat ja urheiluvalmentajat ryhmätyönohjauksessa yhdessä ja erikseen (115174) -hankkeen kyselyaineistoon. Valmentajien (72) ja pelastajien (31) aineistoa analysoitiin tilastomatemaatisesti tutkittavien henkilökohtaisten voimavarojen ja taitojen (esim. optimismi, tunnetaidot, tietoisuustaidot) ja työn voimavarojen (esim. saatu palaute, tiimien tehokkuus) pohjalta.

Tulokset ja johtopäätökset

Urheiluvalmentajien hyvästä työkyvystä selittyi 63% itsearvioidulla terveydellä, työssä viihtymisellä ja tietoisuustaidoilla. Pelastajiin verratuna valmentajien tiimien tehokkuus ja tietoisuustaidot oliva heikompia, mutta heidän sisäinen motivaationsa, työn imunsa ja tunnetaitonsa olivat parempia kuin pelastajilla. Valmentajien ammatillisissa koulutuksissa ja täydennyskoulutuksissa olisi syytä painottaa yhteistyötaitoja ja opettaa valmentajille tietoisuustaitoja työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Kongressiin osallistuminen mahdollisti omien tutkimustulosten vaihtoehtoisista tulkinnoista keskustelemisen, tulosten sovellusmahdollisuuksien pohtimisen ja eri maiden valmennuskoulutusten ja valmennuksen parissa tehtävien työurien vertailemisen kansainvälisten kollegoiden kanssa. Kongressissa näyteilleasettajina olleet hyvinvointialan yritykset tarjosivat myös mahdollisuuden tutustua työkaluihin ja sovelluksiin, joilla hyvinvointia voi tukea.

Kongressiesityksen abstrakti Avaa

Marja Kokkonen, Mikko Pirttimäki. Jyväskylän yliopisto. Personal and work-realted resources as contributors to work ability in sport coaches. Konferenssiesitys. 23.1.2020. Avaa

Hanketiedot

  • HakijaMarja Kokkonen
  • ToteuttajaMarja Kokkonen
  • Lisätietoja
  • Marja Kokkonen
    050 3829 335
    marja.kokkonen@jyu.fi
  • Toteutusaika
  • 28.7.2017 - 11.8.2017
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 11.8.2017
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 22.2.2017
    1 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 1 420 euroa
  • Tulokset valmistuneet 20.2.2020

Aiheluokitus

  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.1. työterveyteen vaikuttavat tekijät
    -4.4. työkykyä ylläpitävä toiminta
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • -5.2. psykososiaaliseen työympäristöön liittyvien terveysriskit