117086 Tutkimus

Asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testaus- ja mittaustoimintojen kehittäminen (AsbTest yhteishankkeet 117086, 117087, 117103, 117115)

15.8.2017

Hankkeen päätavoitteena on parantaa asbestipurkutyön turvallisuutta ennaltaehkäisemällä työntekijöiden asbestialtistuminen kehittämällä ja yhtenäistämällä turvallisuuden valvonnan testaus- ja mittauskäytäntöjä. Lisäksi tavoitteena on luoda tutkitut perusteet osastointien ilmanvaihdon järjestämiseksi sekä saada mittauksiin perustuvaa tietoa erilaisten torjuntatoimien tehokkuudesta.

Näihin tavoitteisiin päästään • luomalla luotettavat ja kustannustehokkaat mittaustavat hengityksensuojainten tiiveyden ja alipaineistuslaitteiden ulospuhallusilman puhtauden seurantaan • luomalla ohjeistus osastointien tarvitsemalle paine-erolle, ilmanvaihtuvuudelle ja ilmanjaolle • luomalla turvallisia toimintatapoja asbestialtistumisen ehkäisemiseksi. Tulosten perusteella arvioidaan käytössä olevien osastointiratkaisujen toimivuutta laboratoriossa ja kentällä sekä hyväksi havaittujen testaus- ja mittaustoimintojen kenttäkelpoisuutta ja laaditaan suositukset altistumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi annetaan ohjeet hengityksensuojainten ja alipaineistuslaitteiden toimintakunnon mittaamiseksi. Tehokkaiden torjuntatoimien sekä hyvien mittausmenetelmien ansiosta voidaan altistumisen estämisen lisäksi pienentää kustannuksia nopeuttamalla testauksia ja vähentämällä kalliita ja aikaa vieviä mittauksia.

Tuloksia voidaan soveltaa muussakin korjausrakentamisessa, jossa ilmaan vapautuu erityisen haitallisia altisteita (mikrobit, kreosootti, kvartsi, PCB, lyijy). Tulokset julkistetaan vuoden 2018 loppupuolella.

Hankkeen vastuuhenkilö
Pertti Pasanen

Tutkimuksen avulla kohti turvallisempaa asbestipurkutyötä

11.11.2019

Tiivistelmä

Tutkimushankkeessa tuotettiin ja ohjeistettiin sellaisia asbestipurkutyön käytäntöjä, joiden avulla työntekijöiden ja muiden ihmisten asbestialtistuminen voidaan ennaltaehkäistä. Osastointien toimivuutta ja ilmanvaihtoa tutkittiin sekä kenttä- että laboratorio-olosuhteissa. Hengityksensuojainten tiiviystestauksia tehtiin useille asbestipurkajille kahdella eri menetelmällä. Lisäksi asbestipurkutyöntekijöille ja -yritysten johdolle toteutettiin kysely- ja haastattelututkimukset. Hankkeessa kehitetyillä ja testatuilla mittausmenetelmillä voidaan todentaa osastoinnin, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuus. Tuloksia voidaan soveltaa myös muussa korjausrakentamisessa, jossa vapautuu ilmaan haittallisia altisteita

Lähtökohdat

Entistä tiukemmat asbestipurkutyötä koskevat laki (684/2015) ja asetus (798/2015) tulivat voimaan vuoden 2016 alussa. Asetuksen tulkintaohjeet ja niissä vaadittavat seurantamittaukset ovat kuitenkin osin puutteellisia ja kaipaavat tarkentamista, jotta työntekijät ja purkukohteen lähistöllä olevat ihmiset eivät altistuisi asbestille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työturvallisuuden lähtökohdat asbestipurkutyössä luoda ohjeita ja menetelmiä turvallisen asbestipurkutyön toteuttamiseksi.

Aineisto

Itä-Suomen yliopisto: Prof Pertti Pasanen (pertti.pasanen@uef.fi), FT Anna Kokkonen, FT Maija Leppänen, FT Marko Hyttinen, LuK Eveliina Teittinen Työterveyslaitos, Markku Linnainmaa, (Tampere) VTT, Ilpo Kulmala, (Tampere) Tampereen yliopisto, Petri Annila (aiemmin Tampereen teknillinen yliopisto) Kohdeorganisaatiot, STM, rakennusteollisuuden tuotevalmistajia, asbestipurkutyötä tekeviä yrityksisä, yhteensä 12 kpl

Menetelmät

Kirjallisuusselvityksen lisäksi hankkeessa tehtiin mittauksia sekä käytännön purkutöiden yhteydessä että laboratorioissa. Kenttäkohteissa todennettiin suojausratkaisujen toimivuutta asbestikuitumittauksin sekä osastoinnin ja alipaineistajien toimintakunnon mittauksin. Laboratoriokokeissa tutkittiin osastoinnin ilmanvaihdon toimivuutta merkkiaine- ja paine-eromittauksin. Lisäksi verrattiin kahta hengityksensuojainten tiiviystestausmenetelmää sekä toteutettiin kysely- ja haastattelututkimukset.

Tulokset ja johtopäätökset

Alipaineistajissa ja suojanaamareissa oli usein vuotoja, joiden kautta asbestikuidut pääsivät leviämään ympäristöön tai naamarin sisään. Alipaineistajien ilmavirrat oli myös yliarvioitu. Kehitetyllä erotusasteen mittausmenetelmällä voidaan vuodot mitata ja korjata ennen töiden aloittamista. Ilmavirrat voidaan määrittää tarkasti hankkeessa toteutetulla helppokäyttöisellä mittauslaitteistolla. Oleellisimmat purkutyön turvallisuuden varmistavat toimintatavat on kirjattu kuuteen malliratkaisuun.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Uutta tietoa on asbestitöissä käytettävien alipaineistuslaitteiden toimivuus kenttäolosuhteissa, vuotojen sekä ilmavirran mittausmenetelmät, sekä ilmanjaon toimivuuden mittaukset laboratoriokokeissa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää asbestitöiden lisäksi kohteissa, joissa työilmaan vapautuu vaarallisia tai haitallisia aineita kuten kosteus- ja homevauriokorjauksissa, kreosoottia sisältävien materiaalien purkutöissä sekä muissa pölyisissä korjaustöissä.

Anna Kokkonen, Pertti Pasanen, Petri Annila, Tomi Kanerva, Niina Kemppainen, Ilpo Kulmala, Heli Kähkönen, Erja Mäkelä, Markku Linnainmaa. Asbestipurkutyön turvallisuuden kehittäminen. Esitys Sisäilmastoseminaarissa 2019. Avaa

Markku Linnainmaa, Anna Kokkonen, Ilpo Kulmala, Heli Kähkönen, Erja Mäkelä, Petri Annila, Niina Kemppainen, Tomi Kanerva, Timo Nurkka, Arto Säämänen, Eveliina Häkkinen, Pertti Pasanen. Asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testaus- ja mittaustoimintojen kehittäminen − AsbTest. TSR LOPPURAPORTTI (117086, 117087, 117103, 117115). Työterveyslaitos 2019 ISBN 978-952-261-870-2 (nid.) ISBN 978-952-261-871-9 (pdf) Avaa

Hanketiedot

  • HakijaItä-Suomen yliopisto
  • ToteuttajaItä-Suomen yliopisto
  • Lisätietoja
  • Pertti Pasanen
    020 787 2211
    pertti.pasanen@uef.fi
  • Toteutusaika
  • 1.9.2017 - 28.2.2019
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.11.2018
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 1.6.2017
    33 500 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 56 160 euroa
  • Tulokset valmistuneet 13.8.2019