117087 Tutkimus

Asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testaus- ja mittaustoimintojen kehittäminen (AsbTest yhteishankkeet 117086, 117087, 117103, 117115)

19.9.2017

Hankkeen keskeinen tutkimustehtävä on tehokkaiden työmenetelmien sekä torjunta-toimien suunnittelun ja toteutuksen kannalta kriittisimmän tiedon hankinta. Hanke jakautuu erilaisten työmenetelmien vertailuun sekä sellaisten mittausmenetelmien kehittämiseen, joilla todennetaan osastoinnin, hengityksensuojainten ja ilmankäsittely-laitteiden toimivuus. Tulosten pohjalta laaditaan suositukset altistumisen ehkäisemiseksi. Torjuntatoimien (niin hengityksensuojainten kuin teknisten toimien) tehokkuus todetaan työhygieenisin mittauksin. Torjuntatoimenpide-ehdotuksista sekä oikeista työtavoista laaditaan ohjeistus asbestityötä tekeville yrityksille. Menetelminä käytetään työhygieenisten mittausmenetelmien lisäksi myös mm. kyselyjä ja haastatteluja. Tutkimuksessa hyödynnetään myös aikaisemmissa tutkimuksissa, erityisesti ns. PUTUSA-hankkeessa (Puhdas ja turvallinen saneeraus) saatuja tuloksia. Hankkeen koordinaattorina toimii Työterveyslaitos ja se koostuu viidestä työpaketista (TP 1-5). Työpaketissa 1 selvitetään osastointien toimivuutta. Sen toteuttamisen pääasiallisena vastuutahona on Tampereen teknillinen yliopisto (TTY).

Hankkeen vastuuhenkilö
Petri Annila

Tutkimuksen avulla kohti turvallisempaa asbestipurkutyötä

8.1.2020

Tiivistelmä

Tutkimushankkeessa tuotettiin ja ohjeistettiin sellaisia asbestipurkutyön käytäntöjä, joiden avulla työntekijöiden ja muiden ihmisten asbestialtistuminen voidaan ennaltaehkäistä. Osastointien toimivuutta ja ilmanvaihtoa tutkittiin sekä kenttä- että laboratorio-olosuhteissa. Hengityksensuojainten tiiviystestauksia tehtiin useille asbestipurkajille kahdella eri menetelmällä. Lisäksi toteutettiin kysely- ja haastattelututkimukset. Hankkeessa kehitetyillä ja testatuilla mittausmenetelmillä voidaan todentaa osastoinnin, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuus. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa myös kaikessa muussa korjausrakentamisessa, jossa ilmaan vapautuu terveydelle haitallisia tai vaarallisia altisteita.

Lähtökohdat

Entistä tiukemmat asbestipurkutyötä koskevat laki (684/2015) ja asetus (798/2015) tulivat voimaan vuoden 2016 alussa. Asetuksen tulkintaohjeet ja niissä vaadittavat seurantamittaukset ovat kuitenkin osin puutteellisia ja kaipaavat tarkentamista, jotta työntekijät ja purkukohteen lähistöllä olevat ihmiset eivät altistuisi asbestille. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ohjeita ja menetelmiä turvallisen asbestipurkutyön toteuttamiseksi.

Aineisto

Konsortiohankkeen koordinaattorina oli Työterveyslaitos ja muina tutkimuslaitoksina Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto (vuoden 2019 alusta Tampereen yliopisto). Kohdeorganisaatioina olivat STM/työ- ja tasa-arvo-osasto, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennusliitto ry sekä yhdeksän alalla toimivaa yritystä.

Menetelmät

Kirjallisuusselvityksen lisäksi hankkeessa tehtiin mittauksia sekä käytännön purkutöiden yhteydessä että laboratorioissa. Kenttäkohteissa todennettiin suojausratkaisujen toimivuutta asbestikuitumittauksin sekä osastoinnin ja alipaineistajien toimintakunnon mittauksin. Laboratoriokokeissa tutkittiin osastoinnin ilmanvaihdon toimivuutta merkkiaine- ja paine-eromittauksin. Lisäksi verrattiin kahta hengityksensuojainten tiiviystestausmenetelmää sekä toteutettiin kysely- ja haastattelututkimukset.

Tulokset ja johtopäätökset

Alipaineistajissa ja suojanaamareissa oli usein vuotoja, joiden kautta asbestikuidut pääsivät leviämään ympäristöön tai naamarin sisään. Alipaineistajien ilmavirrat oli myös yliarvioitu. Kehitetyllä erotusasteen mittausmenetelmällä voidaan vuodot mitata ja korjata ennen töiden aloittamista. Ilmavirrat voidaan määrittää tarkasti hankkeessa toteutetulla helppokäyttöisellä mittauslaitteistolla. Oleellisimmat purkutyön turvallisuuden varmistavat toimintatavat on kirjattu kuuteen malliratkaisuun.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Uutta tietoa on asbestitöissä käytettävien alipaineistuslaitteiden toimivuus kenttäolosuhteissa, vuotojen sekä ilmavirran mittausmenetelmät, sekä ilmanjaon toimivuuden mittaukset laboratoriokokeissa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää asbestitöiden lisäksi kohteissa, joissa työilmaan vapautuu vaarallisia tai haitallisia aineita kuten kosteus- ja homevauriokorjauksissa, kreosoottia sisältävien materiaalien purkutöissä sekä muissa pölyisissä korjaustöissä.

Markku Linnainmaa, Anna Kokkonen, Ilpo Kulmala, Heli Kähkönen, Erja Mäkelä, Petri Annila, Niina Kemppainen, Tomi Kanerva, Timo Nurkka, Arto Säämänen, Eveliina Häkkinen, Pertti Pasanen. Asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testaus- ja mittaustoimintojen kehittäminen − AsbTest. TSR LOPPURAPORTTI (117086, 117087, 117103, 117115). Työterveyslaitos 2019 ISBN 978-952-261-870-2 (nid.) ISBN 978-952-261-871-9 (pdf) Avaa

Hanketiedot

  • HakijaTampereen teknillinen yliopisto Rakennetekniikan tutkimusalue
  • ToteuttajaTampereen teknillinen yliopisto Rakennetekniikan tutkimusalue
  • Lisätietoja
  • Petri Annila
    0503009491
    petri.annila@tut.fi
  • Toteutusaika
  • 1.9.2017 - 28.2.2019
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.11.2018
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 1.6.2017
    35 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 58 524 euroa
  • Tulokset valmistuneet 8.1.2020