Digitaalinen työkalu työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen (KEHTO)

Hanketiedot

Hankenumero
117094

Hakija
Työterveyslaitos

Toteuttaja
Työterveyslaitos

Lisätietoja
Paula Salo
paula.salo@ttl.fi

Toteutusaika
1.9.2017 - 31.12.2019

Työsuojelurahaston päätös
5.6.2017
120 000 euroa

Kokonaiskustannukset
189 467 euroa

Tulokset valmistuneet
4.2.2020

Tiivistelmä

Psykososiaalisiin riskeihin on enenevästi kiinnitetty huomiota työpaikoilla. Työstressi, työaikojen huono hallinta, työn epävarmuus, pitkät työpäivät ja vähäinen työyhteisöjen sosiaalinen pääoma ovat tutkimusten mukaan tärkeitä syitä työpaikkojen työhyvinvointiongelmille. Psykososiaalisiin riskitekijöihin puuttumiseksi organisaatioissa tehdään työhyvinvointikyselyjä. joiden oletetaan johtavan erilaisiin interventioihin (kehittämistoimenpiteet). Systemaattinen seuranta valituista kehittämiskohteista kuitenkin usein puuttuu ja myös tieto siitä johtivatko interventiot haluttuihin tuloksiin. Tässä hankkeessa kehitämme ja testaamme Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksessa systemaattisen seurantatyökalun käyttöä. Tutkimusaineistoon kuuluu yli 8000 työyksikköä, niiden valitsemat kehittämiskohteet ja kehittämistoimenpiteet. Työyksiköt käyttävät kyselytulosten käsittelyyn ja toimenpiteiden valintaan, kirjaamiseen ja seurantaan tutkimuksessa kehitettyä työkalua, jota hankkeessa edelleen parannetaan. Tutkimme työkalun käytettävyyttä työhyvinvoinnin systemaattisessa ja strategisessa johtamisessa. Mikäli työkalu osoittautuu helppokäyttöiseksi, käyttäjäystävälliseksi ja vaikuttavaksi, seuraavana vaiheena on sen tuotteistaminen laajempaan käyttöön.

Hankkeen vastuuhenkilö

Paula Salo

Tiedote

Työhyvinvoinnin strategisen johtamisen digitaalinen työkalu ohjaa kehittämistyötä työpaikoilla

4.2.2020

Tiivistelmä

Työpaikoilla tehdään monenlaisia kehittämistoimenpiteitä psykososiaalisten riskien hallitsemiseksi ja vähentämiseksi. Järjestelmällinen seuranta toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista kuitenkin usein puuttuu. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää digitaalista työkalua työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen sekä tuottaa työyhteisöjen kehittämistyön tueksi tietoa työkalun käytöstä ja käytettävyydestä. Hanke hyödynsi 16 kuntasektorin organisaatiossa käynnissä olevaa seurantatutkimusta. Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Digitaalinen työkalu ohjasi työyksiköiden kehittämistyötä, tarjosi eri käyttäjäryhmille erilaisia mahdollisuuksia ja toisaalta sisälsi myös eri käyttäjäryhmien kannalta erilaisia haasteita.

Lähtökohdat

Psykososiaaliset riskitekijät ovat työpaikkojen moderneja haasteita. Tutkimusnäyttö ei yksiselitteisesti tue työyhteisötason interventioiden vaikuttavuutta ja hyödyntämistä. Tutkimuksia aiheesta on kuitenkin vähän, ne ovat olleet menetelmällisesti puutteellisia ja perustuneet lähes kaikissa tapauksissa liian pieneen otoskokoon. Tämä hanke, jossa analysoitiin yli 5000 kunta-alan työyksikköä, on tähän mennessä suurin systemaattinen tutkimus kehittämistoimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta.

Aineisto

Tutkimushankkeen toteutti Työterveyslaitos. Digitaalisen työkalun käyttöä koskevissa analyyseissa käytettiin Kunta10-seurantatutkimuksen aineistoa. Kunta10-tutkimukseen osallistuvat kunnat ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Nokia, Raisio, Valkeakoski, Naantali ja Virrat. Tutkimukseen osallistuvista kunnista kutsuttiin henkilöstöhallinnon edustajia, työyksiköiden esimiehiä sekä työterveyshuoltojen edustajia haastatteluihin digitaalisen työkalun käytettävyydestä.

Menetelmät

Tutkimushankkeen määrällisessä osiossa käytettiin Kunta10-seurantatutkimuksen kyselyaineistoja vuosilta 2016 ja 2018 sekä työyksiköiden digitaaliseen työkaluun (portaaliin) tekemiä kirjauksia kehittämistoimenpiteistä. Laadullisessa osiossa tehtiin semi-strukturoituja teemahaastatteluja, joiden analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä tutkimusotetta soveltaen Grounded theory -metodia.

Tulokset ja johtopäätökset

Työyksiköissä kehittämiskohteiksi valittiin useimmin työhön ja työyhteisöön liittyviä psykososiaalisia tekijöitä. Hyvien ja heikkojen tulosten korostaminen ohjasi valintaa. Valinta kehittämiskohteeksi oli yhteydessä myönteiseen kehitykseen kohdemittarissa. Digitaalinen työkalu koettiin helppokäyttöisenä. Kaiken kaikkiaan digitaalinen työkalu työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen ohjasi yksiköiden kehittämistyötä ja sisälsi eri käyttäjäryhmien kannalta erilaisia mahdollisuuksia ja haasteita.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hanke tuotti tietoa digitaalisen työkalun käytöstä ja käytettävyydestä strategisessa johtamisessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tutkimuksen otos oli laaja ja siten sen tulokset hyödyttävät suoraan merkittävää osaa kunta-alan työyksiköitä niiden kehittämistyössä. Lisäksi hankeen tuloksia on mahdollista hyödyntää laajemminkin vastaavien menetelmien kehittämisessä.

Aineisto

Tuula Oksanen, Pirjo Juvonen-Posti, Suvi Vesa, Nina Olin, Kaisa Reuna, Jenni Ervasti, Mika Kivimäki, Marianna Virtanen, Annemari Alila, Paula Salo. Digitaalinen työkalu työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen. Työterveyslaitos. Helsinki. 2019.

ISBN 978-952-261-898-6 (nid.)
ISBN 978-952-261-899-3 (pdf) Avaa