Osallisuuden edistäminen työelämää koskevissa ongelmanasetteluissa ja ratkaisumalleissa

Tiivistelmä

Hanke tutkii työhön ja työelämään liittyvää osallisuutta erittelemällä sitä koskevien ongelmanasettelujen ja ratkaisumallien muutosta. Osallisuutta tarkastellaan työn merkitysten ja sisältöjen, työsuhteiden sekä työntekijyyden kysymyksenä. Aiempi työelämäntutkimus osoittaa, että edustuksellisten ja kollektiivisten toimintakäytäntöjen edelle ovat tulleet yksilöllinen aktivointi ja innovatiivisuuden edistäminen kilpailua ja yhteisöllisyyttä yhdistävillä työorganisaatioilla. Samalla työpaikoilla on vahvistunut yrittäjyyden periaatteita ja työntekijöiden vastuuta korostava toimintatapa suhteessa omaan työkykyyn ja -hyvinvointiin. Tutkimushanke syventyy näihin muutoksiin kolmen osahankkeen ja niiden tuloksia yhdistävän synteesin avulla. Osatutkimus 1 avaa aktivointipolitiikan valmistelun ja osallisuuden historiallisia yhteyksiä. Osatutkimus 2 tarkastelee paikallisen sopimisen ja työntekijöiden osallistumisen määrittelyä työmarkkinakeskusjärjestöjen ajattelussa ja sopimustoiminnassa. Osatutkimus 3 analysoi työhyvinvoinnin käsitteen merkitystä työntekijän osallistumisen edistämiselle henkilöstöhallinnossa. Historiallis-yhteiskuntatieteellinen lähestymistapa johtaa huomion siihen, miten työn, työsuhteiden ja työntekijyyden nykyiset muutokset ja vaihtelut suhteutuvat aiemmin muotoutuneisiin toimintatapoihin ja käsityksiin. Näin hanke rakentaa tiedollista pohjaa tulevaisuuteen suuntautuvalle osallisuuden ongelmien määrittelylle ja ratkaisujen kehittelylle. Hanke päättyy 30.4.2020.

Hankkeen vastuuhenkilö

Pauli Kettunen

Tiedote

Osallisuus ratkaisuna - millaisiin ongelmiin?

Tiivistelmä

Osallisuudesta on tullut yhteiskunnallisen keskustelun keskeisiä teemoja. Sitä on tähdennetty torjuttaessa sosiaalista syrjäytymistä, kotoutettaessa maahanmuuttajia, kehitettäessä työorganisaatioita ja sopimuskäytäntöjä sekä edistettäessä niin kilpailukykyä kuin työhyvinvointia. Hanke on tuottanut uutta tietoa siitä, miten työntekijäin toimijuutta ja osallisuutta on käsitelty puhuttaessa työelämän kehittämisestä, keskusteltaessa joustavuudesta ja paikallisesta sopimisesta, pohdittaessa ulkomaalaistaustaisten työntekijäin suhdetta kollektiiviseen edunvalvontaan, opastettaessa henkilöstöjohtamisen ammattilaisia, edistettäessä työntekijäin kokemusta yritysyhteisön jäsenyydestä sekä aktivoitaessa työtä vailla olevia.

Lähtökohdat

Yhteiskuntahistoriallisen ja historiallis-sosiologisen lähestymistavan avulla syvennyttiin siihen, miten työn, työsuhteiden ja työntekijyyden nykymuutoksissa korostunut osallisuuden edistäminen suhteutuu työntekijöiden toimijuuden aiempiin käsittelytapoihin. Käynnissä olevan muutoksen ja sitä koskevien käsitysten kriittisellä tarkastelulla rakennettiin tiedollista pohjaa tulevaisuuteen suuntautuvalle osallisuuden ongelmien määrittelylle ja ratkaisujen kehittelylle.

Aineisto

Hanke toteutettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Yhteistyökumppaneina oli tutkijoita Työterveyslaitokselta, Aalto-yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta. Osatutkimusten aineistoina käytettiiin työelämän kehittämisohjelmia, työmarkkinajärjestöjen kannanottoja, ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden haastatteluja, henkilöstöjohtamisen tutkimuksia ja oppikirjoja, Postin henkilöstölehteä sekä aktivointipolitiikan valmistelun ja toimeenpanon asiakirjoja.

Menetelmät

Hankkeessa käytettiin eri osatutkimusten kysymyksenasetteluihin ja aineistoihin soveltuvia historiallisen kontekstualisoinnin ja laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä. Osallisuuden käsitteen muuttuvien ja vaihtelevien merkitysten tarkastelussa tukeuduttiin myös käsitehistoriallisiin ja retoriikan tutkimuksen menetelmiin.

Tulokset ja johtopäätökset

Osallisuuden merkityksiä on muovannut se, miten kilpailukyvyn vaatimukset ovat rakentuneet käsityksiin yksilöistä ja yhteisöistä – yrityksistä, Suomesta, Euroopasta – toimijoina. Osallisuutta korostetaan kilpailukykyisen yhteisön aktiivisena jäsenyytenä ja osana tietoon ja osaamiseen perustuvaa yksilöllistä kilpailukykyä. Osallisuuden edistäminen on kuitenkin myös reagointia kilpailun tuottamiin syrjäytymisen mekanismeihin ja pyrkimystä estää ja käsitellä aktivoinnilla sosiaalista syrjäytymistä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tulostensa pohjalta hanke avasi uusia kysymyksiä. Niistä tärkeimmät liittyvät ensiksikin siihen, miten työelämän suhteiden, henkilöstöjohtamisen ja työllisyyspolitiikan näkökulmat suhteutuvat toisiinsa osallisuutta edistettäessä, toiseksi siihen, miten yritys- ja sijoitustoiminnan, työpaikkojen ja ihmisten ylirajainen liikkuvuus muovaa osallisuuden edellytyksiä, ja kolmanneksi siihen, millaisia merkityksiä työelämän osallisuudella on kriisitilanteissa yhteiskunnallisen resilienssin kannalta.

Aineisto

Osallisuuden edistäminen työelämää koskevissa ongelmanasetteluissa ja ratkaisumalleissa. Loppuraportti. Helsinki 2020. Avaa

Pauli Kettunen (toim.) 2021 Työntekijän osallisuus. Mitä se on ja mitä sillä tavoitellaan. Gaudeamus ISBN 978-952-345-108-7