Nuorten työntekijöiden työkyky ja työterveyshuollon palvelujen käyttö

Hanketiedot

Hankenumero
117321

Hakija
Anne Kouvonen

Toteuttaja
Anne Kouvonen

Lisätietoja
Anne Kouvonen
anne.kouvonen@helsinki.fi

Toteutusaika
1.4.2018 - 28.2.2020

Työsuojelurahaston päätös
30.1.2018
147 000 euroa

Kokonaiskustannukset
209 870 euroa

Tulokset valmistuneet
29.9.2020

Tiivistelmä

Tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia nuorten työntekijöiden työterveyshuollon palvelujen käyttökuvioita ja työterveyshuollon palveluiden käytön yhteyttä myöhempään lyhyt- tai pitkäkestoisiin mielenterveyssyistä (ICD-10 F00-F99) johtuviin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Tutkimuksen kohdejoukkona ovat Helsingin kaupungin 18–34-vuotiaat työntekijät (N=noin 12 000 per vuosi), joiden työterveyshuollon palveluiden käyttöä, lyhyitä ja pitkiä sairauspoissaoloja ja myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä seurataan rekistereistä 2000-luvun alusta vuoteen 2016 saakka.

Tutkimushankkeen asetelmat perustuvat todellisessa käytännön työelämässä ja työterveyshuollon arjessa kerättyihin tietoihin. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevät ja sairaanhoitokäynnit sekä myös lyhyiden sairauspoissaolojen diagnoositiedot sisältävä aineisto on ainutlaatuinen Suomessa ja kansainvälisesti, ja nyt ensimmäistä kertaa tutkimuskäytössä. Suomessa on tavoitteena vähentää sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja lisätä työvuosia. Koko kolmikantainen työterveyshuoltotoiminta, päättäjät ja alan koulutus hyötyvät tutkimuksen tuottamasta uudesta tiedosta, jota voidaan hyödyntää työkyvyn tukemistyössä.

Hankkeen tuloksia julkaistaan viiveettä hankkeen kuluessa Helsingin kaupungin seminaareissa sekä kansainvälisillä ja kotimaisilla foorumeilla, ja tuloksia käytetään kattavasti myös alan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksessa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anne Kouvonen

Tiedote

Nuorten työntekijöiden työterveyshuollon palvelujen käyttö ja sairauspoissaolot

29.9.2020

Tiivistelmä

Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa nuorten työntekijöiden työterveyspalvelujen käytöstä ja sairauspoissaoloista. Kohteena olivat Helsingin kaupungin 18–34-vuotiaat työntekijät, joiden työterveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja seurattiin rekistereistä 2004-2015. Vastaavaa, sekä työterveyshuollon käyttötiedot että työsuhteisiin liittyvät tiedot sisältävää aineistoa ei ole aikaisemmin käytetty tutkimuksissa. 10 % nuorista työntekijöistä käyttää peräti 40 % kaikista nuorten työntekijöiden käyttämistä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista. Kasautuneet käynnit työterveydessä ennustavat mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja. Työkykyä tukevista toimenpiteistä hyötyviä ryhmiä voidaan tunnistaa jo työsuhteen alkuvuosina.

Lähtökohdat

Nuorten työntekijöiden työkyvyttömyys muodostaa suuren riskin tulevaisuuden työnteolle ja työurien pidentämiselle. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorilla työntekijöillä on paljon erityisesti toistuvia lyhyitä ja mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja. Tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa nuorten työntekijöiden työterveyshuollon palvelujen käytöstä ja näiden palvelujen käytön yhteydestä pitkäkestoisiin mielenterveyssyistä johtuviin sairauspoissaoloihin.

Aineisto

Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Helsingin kaupungin 18–34-vuotiaat työntekijät (N = noin 13 000 per vuosi), joiden työterveyshuollon palvelujen käyttöä seurattiin Työterveys Helsingin rekistereistä ja sairauspoissaoloja Helsingin kaupungin ja Kelan rekistereistä vuodesta 2004 vuoteen 2015. Vastaavaa, sekä työterveyshuollon käyttötiedot että työsuhteisiin liittyvät tiedot sisältävää aineistoa ei ole aikaisemmin käytetty tutkimuksissa.

Menetelmät

Työkyvyttömyyttä mitattiin työnantajan ja Kelan rekistereistä saaduilla sairauspoissaolotiedoilla. Työterveyspalvelujen käyttäjäryhmiä tunnistettiin kehityskulkuanalyysin (trajectory analysis) avulla. Palvelujen käytön ja erilaisten sairauspoissaolojen yhteyttä tutkittiin hyödyntämällä regressiomalleja, kuten Cox-regressiota.

Tulokset ja johtopäätökset

Puolet nuorista työntekijöistä ei käytä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita käytännössä lainkaan. Alemmissa ammattiasemissa olevat käyttävät työterveyspalveluita selkeästi eniten. 10 % nuorista työntekijöistä käyttää peräti 40 % kaikista nuorten työntekijöiden käyttämistä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista. Ehkäisevät työterveyshuoltopalvelut eivät tavoita nuoria työntekijöitä. Kasautuneet käynnit työterveyshuollossa ennustavat mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimushankkeen tulokset korostavat, että työkykyä tukevista toimenpiteistä hyötyviä ryhmiä voidaan tunnistaa jo työsuhteen ensimmäisinä vuosina. Tietoja työterveyspalveluiden käytön jakautumisesta ja mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen esiintyvyydestä nuorten työntekijöiden keskuudessa tulisi hyödyntää työterveyspalveluiden ja työpaikalla tehtävien toimenpiteiden kohdentamisessa ja toteuttamisessa sekä työkyvyn johtamisen tukena.

Aineisto

Hilla Sumanen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto, Jaakko Harkko, Helsingin yliopisto, Jouni Lahti, Helsingin yliopisto, Eeva-Leena Ketonen, Helsingin yliopisto, Olli Pietiläinen, Helsingin yliopisto, Anne Kouvonen, Helsingin yliopisto. Nuorten työntekijöiden työkyky ja työterveyshuollon palvelujen käyttö. Loppuraportti.
ISBN: 978-952-344-230-6 (nid.)
ISBN: 978-952-344-231-3 (PDF)
ISSN: 2489-2459 (nid.)
ISSN: 2489-4575 (verkkojulkaisu Avaa

Harkko J, Sumanen H, Piha K, Pietiläinen O, Rahkonen O, Kouvonen A. Ammattiluokittaiset erot nuorten työntekijöiden työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen käytössä. Esitelmä Sosiaalilääketieteen päivillä 2018. THL, Helsinki 3.–4.10.2018. Avaa

Harkko J, Sumanen H, Kouvonen A. Ketkä kuluttavat työterveyden saranoita? Sukupuolten ja ammattiryhmien väliset erot nuorten työntekijöiden työterveyspalvelujen käytössä. Esitelmä seminaarissa Kuka jaksaa jatkaa töissä? Helsinki Health Study -tutkimus – 17 vuotta kaupungin työntekijöiden matkassa. Helsingin kaupungintalo, valtuustosali 11.10.2018. Avaa

Harkko J. Työterveyspalvelujen käyttö ja mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot nuorilla työntekijöillä. Esitys Kevan seminaarissa Karu totuus vai vääriä tulkintoja – mihin kulkee sairauspoissaolojen kehitys suomalaisessa työelämässä. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston, Kelan, Suomen Terveystalon ja Työterveyslaitoksen kanssa. Helsinki 29.10.2019. Avaa

Harkko J. Tutkimustietoa työkyvyttömyydestä: Nuorten työntekijöiden työkyky ja työterveyshuollon palvelujen käyttö. Kunta10-seminaari. Naantali 12.5.2019. Avaa

Kouvonen A. Sosioekonomiset erot terveyspalvelujen käytössä. Esitys XV Bruno Sarlin -seminaarissa Sosiaalihuolto, arvot ja erilaistuva Suomi. Kuntatalo, Helsinki 22.11.2019. Avaa

Kouvonen A. Sosiaaliset oikeudet ja hyvinvointi- ja terveyserot nykypäivän Suomessa. Esitys juhlaseminaarissa Sosiaaliset oikeudet eilen, tänään ja huomenna – Suomen sosiaalioikeudellinen seura 20 vuotta. Tieteiden talo, Helsinki 16.5.2019. Avaa

Sumanen H. Young employees’ trajectories and occupational class differences in utilization of occupational health care services. Posteriesitys konferenssissa The 21st Nordic Demographic Symposium. Reykjavik, Islanti 13–15.6.2019. Avaa

Kouvonen A. Trajectories and occupational class differences in the utilisation of primary care services provided by occupational health: a register study of 20 to 34-year-old public sector employees. Posteriesitys konferenssissa 9th Nordic Conference of Epidemiology and Register-Based Health Research. Tampere 18.–20.9.2019. Avaa

Kouvonen A. Tutkimuksen vaikuttavuus: 20 vuotta terveyserojen tutkimusta. Science and Business in Dialogue -tapahtuma. Tiedekulma 30.4.2019. Avaa

Harkko, J. Nuoret työterveyspalveluiden käyttäjinä. Fresh from Campus -tilaisuus, Tiedekulma 8.5.2019 Avaa