117343 Tutkimus

Seulotaan, seulotaan - vaan miksei ammattitauti löydy?

7.11.2017

Pitkäaikainen työperäinen altistuminen liuotinaineille voi aiheuttaa työperäisen liuotinaivosairauden, joita 5-10 tapausta vuodessa. Valtaosa todetuista tapauksista päätyy ennenaikaisesti eläkkeelle. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on työterveyshuollon seulonnoissa todettu liuotinaivosairauden alitunnistusta. Myös Euroopan tasolla on nostettu esiin huoli ammattitautien alidiagnostiikasta ja – raportoinnista.

Huolimatta altistumisen vähenemisestä Suomessa joka viidennen työntekijän työympäristössä esiintyy edelleen liuottimia, ja merkittävästi altistuvia työntekijöitä on Suomessa noin 20000, joista iso osa on lakisääteisten terveystarkastusten piirissä. Eniten Suomessa altistutaan teollisuudessa, rakentamisessa ja maataloudessa, mm. työtehtävissä kuten rakennus- ja teollisuusmaalaus, painaminen, lujitemuovilaminointi, veneenrakennus, lattiatyöt, kumi- ja liimaustyöt, autojen maalaus- ja pesu sekä metallin rasvanpoisto.

Nyt selvitetään syitä, jotka ovat johtaneet siihen, ettei ammattitautitapausten tunnistus toteudu. Selvitys, miksi liuotinaivosairautta ei terveystarkastuksissa löydy, antaa arvokasta tietoa sekä liuotinhaittojen että yleisemminkin ammattitautiseulonnan haasteista ja karikoista. Tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon terveystarkastuskäytäntöjen ja toimintaohjeiden päivittämiseksi.

Hankkeen vastuuhenkilö
Markku Sainio

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Miksei liuotinaivosairautta tunnisteta seulonnassa?

8.4.2019

Miksi työntekijän liuotinaivosairautta ei löydetä lukuisissakaan terveystarkastuksissa työterveyshuollossa?

Ammattitautien ja työperäisten sairauksien alidiagnostiikan takia maailmanlaajuisesti huomattava osa työhön liittyvästä sairastavuudesta jää tunnistamatta. Tämä koskee myös kehittyneitä maita, kuten Suomea, huolimatta lakisääteisestä terveystarkastusjärjestelmästä, jolla ammattitauteja seulotaan.

Työterveyslaitos käytti tutkimuksessaan liuotinaivosairautta esimerkkinä alitunnistetusta ammattitaudista. Tutkijat kävivät läpi 18 liuotinaivotapausta, jotka olivat jääneet huomaamatta aiemmissa monissa terveystarkastuksissa.

Hankkeessa todettiin, että terveystarkastuksissa ei tarkastusohjeita aina noudateta ja sisältö voi poiketa lain tarkoittamasta. Syitä tähän on useita, ja liuotinaivosairautta koskeva tiedonpuute on vaikuttanut alidiagnosointiin. Alitunnistus voi koskea myös muita ammattitauteja ja työperäisiä haittoja.

Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.

Yli 20 000 altistuu merkittävästi

Joka viidennen työntekijän ympäristössä esiintyy edelleen liuottimia, ja yli 20 000 työntekijää altistuu niille merkittävästi.

Eniten Suomessa altistutaan teollisuudessa, rakentamisessa ja maataloudessa. Rakennus- ja teollisuusmaalaus, painaminen, lujitemuovilaminointi, veneenrakennus, lattiatyöt, kumi- ja liimaustyöt, autojen maalaus ja pesu sekä metallin rasvanpoisto ovat työtehtäviä, joissa liuotinaineille altistutaan.

Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa työperäisen liuotinaivosairauden, joita on 5–10 tapausta vuodessa.

18 liuotinaivosairaustapausta, 36 terveystarkastusta

Tutkimuksen kohteena oli 18 liuotinaivosairaustapausta, jotka löydettiin vuonna 2009 tunnistusta selvittäneessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa mutta jotka jääneet piiloon työterveyshuollon terveystarkastuksissa. Aineistona olivat tutkimushankkeen asiakirjat sekä Työterveyslaitoksen työlääketieteen poliklinikan ja potilaita hoitaneiden työterveyshuoltojen sairauskertomusmerkinnät.

Tiedot kerättiin terveystarkastuksista, jotka oli tehty hermosto-oireiden alun ja ammattitautiepäilyn syntymisen välisenä aikana: tarkastusten säännöllisyys ja sisältö, suositeltujen seulontamenetelmien käyttö, altistumisen arviointi, kuinka oireita oli selvitetty, ja oliko tarkastukset tehnyt lääkäri vai hoitaja.

Henkilöt olivat olleet oireisia keskimäärin 7,3 (3–13) vuotta ennen ammattitautiepäilyn heräämistä. Sinä aikana heille oli tehty kaikkiaan 36 terveystarkastusta, joihin oli osallistunut 15 työntekijää (1–9 kertaa jokainen). Kaksi henkilöä oli käynyt tarkastuksissa ennen oireiden alkua muttei sen jälkeen. Vain yksi työntekijä oli ollut täysin vailla työterveyshuoltoa koko uransa ajan.

Lääkäri teki vain kaksi tarkastusta kolmesta

Lääkäri oli mukana 24 (67 %) tarkastuksessa, kuten kansallisesti on ohjeistettu, loput teki hoitaja yksinään.

Kansallisesti terveystarkastuksissa suositeltua Euroquest -hermosto-oirekyselyä oli käytetty viidessä tarkastuksessa (14 %) ja jotain toista kyselyä kuudessa.

Työterveyshuollon kirjausten mukaan työntekijä oli itse ottanut oireensa esille 19 (52 %) tarkastuksessa.

Liuottimia ei joskus mainittu lainkaan

Luotinaltistus vähintään mainittiin 26 (72 %) tarkastuksessa, mutta koko työuran aikainen altistus oli selvitetty vain yhdessä tarkastuksessa. Yhdeksässä (26 %) tarkastuksessa luottimia ei mainittu lainkaan. Kaksi tapausta ohjattiin oireiden vuoksi jatkotutkimuksiin neurologille, mutta ammattitautiepäily ei jatkotutkimuksissa herännyt.

Yleistä elämäntapaohjausta painoon, tupakointiin, alkoholin käyttöön ja liikuntaan liittyen annettiin valtaosassa (64 %) tarkastuksista, vaikkei se olekaan altistelähtöisten tarkastusten lakisääteinen tavoite.

Tutkimushanke osoitti, että kansallisen lainsäädännön ja suositusten lisäksi tarvitaan työterveyshenkilöstön jatkuvaa koulutusta, jotta ammattitautien tunnistus tehostuisi.

Johtopäätösten mukaan terveystarkastusprosessit erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä tarvitsevat myös uudistamista, jos tavoitteena on tehostaa työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuutta haittojen ehkäisyssä ja varhaisessa tunnistamisessa. Yhteistyöyrityksessä – Doctagon Oy, 1.1.2019 lähtien Pihlajalinna – altistelähtöisten terveystarkastusten mallia muokattiin hankkeessa opitun mukaan.

Hankkeen tulosten pohjalta Työterveyslaitos tekee verkkokoulutusohjelman.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Heidi Furu, Ari Kaukiainen, Hanna-Kaisa Hyvärinen, Markku Sainio. 2019. Seulotaan, seulotaan – vaan miksei ammattitauti löydy? Työsuojelurahaston hankeraportti. Työterveyslaitos. 28 aivua.

ISBN 978-952-261-839-9 (nid.)
ISBN 978-952-261-840-5 (pdf)

Työterveys­huollon pitää osata etsiä liuotin­aivo­sairautta. Tiedon sillan verkkosivusto. 2.5.2019

 

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Markku Sainio
    030 474 2606
    markku.sainio@ttl.fi
  • Toteutusaika
  • 1.12.2017 - 31.12.2018
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.12.2018
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 10.10.2017
    17 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 25 221 euroa
  • Tulokset valmistuneet 1.4.2019