117356 Tutkimus

Työolotutkimus 2018

17.1.2019

Työolot 2018 -hankkeen tavoitteena on jatkaa työolotutkimusten vuonna 1977 alkanutta aikasarjaa. Tavoitteena on kerätä kooltaan aiempiin tutkimuksiin rinnastettava, riittävän suuri käyntihaastatteluaineisto, joka mahdollistaa tutkimuskysymysten analysoinnin myös alaryhmittäin. Tällä kertaa käyntihaastattelujen rinnalla toteutetaan myös verkkotiedonkeruu erillisellä otoksella. Aineistot pyritään yhdistämään, mikäli se on tulosten vertailukelpoisuuden kannalta mahdollista. Työolotutkimus kuvaa työelämän muutosta ja palkansaajien kokemuksia siitä. Vuoden 2018 tutkimuksessa kerätään täysin uutta tietoa palkansaajien kokemuksista työn digitalisaation liittyen. Vuoden 2018 työolotutkimuksen otos on noin 6 600 palkansaajaa, verkkotiedonkeruun otos on noin 3 500. Otos poimitaan työvoimatutkimuksen syys- ja lokakuun (käyntihaastattelut) sekä marras- ja joulukuun (verkkotiedonkeruu) 2.–5. rotaatioista. Tutkimusaineistoa voidaan luovuttaa rahoittajille käyttölupahakemusta vastaan heti palveluaineiston valmistuttua loppukeväällä 2019. Tutkimuksen tulokset ja perusraportti julkaistaan tiedotustilaisuuden yhteydessä Tilastokeskuksessa 11.12.2019. Muille kuin rahoittajille tutkimusaineistoa voidaan luovuttaa perusjulkaisun julkistuksen jälkeen.

Hankkeen vastuuhenkilö
Hanna Sutela

Työolotutkimus 2018

14.4.2020

Tiivistelmä

Vuoden 2018 työolotutkimus jatkaa vuonna 1977 alkanutta työolotutkimusten aikasarjaa tuottaen ainutkertaista tietoa suomalaispalkansaajien työoloissa tapahtuneesta muutoksesta 41 vuoden ajalta. Vuoden 2018 tutkimus sisältää myös koko palkansaajakunnan kattavaa uutta tietoa siitä, miten työn digitalisaatio on vaikuttanut työoloihin. Noin tunnin mittaisiin käyntihaastatteluihin perustuvassa aineistossa on 4 110 palkansaajaa. Työolotutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää monin tavoin työpoliittisen päätöksenteon tukena, työelämää koskevan lainsäädännön valmistelussa sekä työelämän tutkimuksessa ja kehittämistoimissa. Aineistosta on muodostettu palveluaineisto, jota luovutetaan tutkimuskäyttöön käyttölupaa vastaan.

Lähtökohdat

Tutkimus jatkoi vuodesta 1977 käyntihaastatteluina toteutettuja työolotutkimusten sarjaa. Tutkimuksen ydinsisältö on säilynyt samanlaisena kerrasta toiseen, mutta joka kerralla lomaketta on myös päivitetty kulloisiakin tietotarpeita vastaavaksi. Vuoden 2018 työolotutkimuksen erityisteemana oli työn digitalisaatio. Tämä on ensimmäinen kerta, kun työn digitalisaation vaikutuksia palkansaajien työoloihin kartoitetaan näin laajasti ja perusteellisesti.

Aineisto

Tiedonkeruuta rahoittivat Tilastokeskuksen lisäksi Työsuojelurahasto, Sitra, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ETK, Työterveyslaitos, Valtiokonttori, Keva, Kela ja Työturvallisuuskeskus. Tutkimuslomakkeen sisällön suunnitteluun osallistui asiantuntijaryhmä, joka koostui Tilastokeskuksen tutkijoiden lisäksi useista rahoittajatahojen edustajista ja muista työelämän asiantuntijoista. Tilastokeskus vastasi tutkimuksen toteuttamisesta ja raportoinnista.

Menetelmät

Aikasarjat jatkuivat vanhoilla kysymyksillä, lisäksi lomaketta päivitettiin. Digitalisaatio -aiheen osalta lomakesuunnittelua edelsi kirjallisuuskatsaus ja kvalitatiiviset esihaastattelut. Lomakesisältöön, kysymysten muotoiluun ja testaamiseen panostettiin. Käyntihaastattelujen lisäksi tietoja kerättiin erillisellä verkko-otoksella. Vertailukelpoisuuden vuoksi tulokset kuitenkin julkaistiin vain käyntiaineistosta. Yhdistelmäaineistoa hyödynnetään mm. tiedonkeruutapojen jatkoanalyyseihin.

Tulokset ja johtopäätökset

Digitalisaatio on läpäissyt työelämän. Myönteisenä näkyy mm. esimiestyön, tiimityön ja vuorovaikutuksen, työpaikkojen perhemyönteisyyden ja tasa-arvon parantuminen. Samalla kiireen haittaavuus ja jaksamisongelmat ovat kasvaneet. Huolestuttavaa on nuorten aikuisten lisääntynyt psyykkinen ja fyysinen oireilu. Tulokset kertovat yhtäältä siitä, että työelämän määrätietoinen kehittämistyö kannattaa. Toisaalta uudet tulokset on syytä ottaa vakavasti henkistä työsuojelutyötä ja aivoergonomian kannalta

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hanke ei pyrkinyt kehittämään suoraan työpaikoille vietäviä ideoita ja hyviä käytäntöjä. Se kuitenkin tarjoaa runsaasti taustatietoa työpolittiiselle suunnittelulle ja päätöksenteolle sekä ilmiöiden keskinäisten yhteyksien ymmärtämiselle kansallisella ja organisaatioiden tasolla. Se tuotti myös uutta menetelmätietoa yhdistelmätiedonkeruiden suunnittelun kannalta.

Hanna Sutela – Anna Pärnänen – Marianne Keyriläinen. Digiajan työelämä - työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018. Loppuraportti. Tilastokeskus. 2019. ISSN 1796–0479 (pdf) ISSN 1795–5165 (print) ISBN 978–952–244–634–3 (pdf) ISBN 978–952–244–633–6 (print) Avaa

Hanna Sutela, Anna Pärnänen, Marianne Keyriläinen. Digiajan työelämää - Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018. Esitys. Työolotutkimus 2018 -tiedotustilaisuus 11.12.2019. Avaa

Hanketiedot

  • HakijaHanna Sutela
  • ToteuttajaHanna Sutela
  • Lisätietoja
  • Hanna Sutela
    029 551 2709
    hanna.sutela@stat.fi
  • Toteutusaika
  • 15.9.2017 - 31.1.2020
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.1.2020
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 24.10.2017
    89 998 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 895 467 euroa
  • Tulokset valmistuneet 6.4.2020