117409 Loppuunsaattamisstipendi

Osallistamisjärjestelmien hyödyntäminen innovaatiotoiminnassa

Tutkimuksessa tarkastellaan sähköisiä osallistamisjärjestelmiä - IT-sovelluksia, jotka mahdollistavat ideoiden esittämisen, niistä keskustelun ja niiden arvioinnin erilaisten toimijaryhmien välillä organisaatioissa. Kyseiset järjestelmät ovat suosittuja erityisesti suuremmissa yrityksissä, sillä ne mahdollistavat yrityksen koko henkilöstön tietotaidon valjastamisen kehittämisponnistusten tueksi. Tämä kuitenkin vaatii että järjestelmän käyttöönottoa ja käyttäjäyhteisön toimintaa osataan vaalia henkilöstön näkökulmasta mielekkäällä tavalla. Ilman työntekijöiden aktiivista panosta, osallistamisjärjestelmän hyödyt jäävät teoreettisiksi. 

Väitöskirja pureutuukin tähän nimenomaiseen ongelmaan, pyrkien selvittämään miten sähköisten osallistamisjärjestelmien käytön levittämistä organisaatioon voidaan parhaiten tukea ja miten käyttöönottoprosessia tulee johtaa? Erityisesti fokuksessa on miten organisaation olemassaolevat toimintarutiinit vaikuttavat käyttöönottoprosessiin ja järjestelmän ympärille muodostuviin uusiin rutiineihin. Väitöskirjan aineisto on kerätty kahdesta suomalaisesta suomalaisesta suuryrityksestä. Molempien casejen aineistoja analysoidaan sekä laadullisin että tilastollisin menetelmin. 

Onnistuneesti käyttöönotettu osallistumisjärjestelmä tukee organisaation innovaatiotoiminnan lisäksi henkilöstön hyvinvointia. Se tarjoaa tehokkaan kanavan päästä vaikuttamaan organisaation kehitykseen ja omaan työhön, toteuttaa luovia haluja, sekä vaihtelua tavanomaisiin työtehtäviin. Parhaimmillaan tätä kautta osallistamisjärjestelmä muuttuu yksinkertaisesta innovaatiotoiminnan välineestä työhyvinvointia ja organisaation kehitystä synergisesti tukevaksi työkaluksi. 

Hankkeen vastuuhenkilö
Tuomo Eloranta

Ideajärjestelmän käyttöönottoa tulee lähestyä toimintarutiinien uudistumisprosessina

25.2.2020

Tiivistelmä

Väitöstyö tarkasteli sähköisiä ideajärjestelmiä - IT-sovelluksia, joiden kautta eri toimijaryhmät läpi organisaation valmistuksesta asiakaspalveluun saadaan saman virtuaalisen pöydän ääreen esittämään ja jatkokehittämään ideoita uusiksi innovaatioiksi. Onnistunut ideajärjestelmien hyödyntäminen edellyttää että järjestelmän käyttöönottoa ja käyttäjäyhteisön toimintaa osataan vaalia mielekkäällä tavalla. Siksi työssä pureuduttiin juuri tähän ongelmakenttään, ammentaen teoreettisesti erityisesti tietojärjestelmien jatkuvan käytön sekä organisaatiorutiinien teoreettisista viitekehyksistä. Tutkimusaineisto kerättiin kahdesta suomalaisesta yrityksestä ja analyysityössä hyödynnettiin sekä laadullisia että tilastollisia lähestymisiä.

Lähtökohdat

Väitöstyö pureutui erityisesti ideajärjestelmien pitkän aikavälin käytön vaalimiseen liittyvään dynamiikkaan. Tämän ongelmakentän todettiin olevan sekä tieteellisestä että käytännöllisestä näkökulmasta äärimmäisen relevantti: pitkän aikavälin käyttöä on toistaiseksi tutkittu niukasti, mutta sen vaaliminen on edellytys sille, että kalliit IT investoinnit tuottavat yrityksille käytännön hyötyä.

Aineisto

Tutkimuksen aineisto on kerätty tapaustutkimuksina kahdesta suuresta suomalaisesta yrityksestä, joista toinen edusti prosessiteollisuutta ja toinen palveluliiketoimintaa. Laaja-alainen aineisto sisältää järjestelmän käyttöön kytkeytyvien sidosryhmien haastatteluja, tietojärjestelmälokeja sekä arkistodataa.

Menetelmät

Työ ammentaa aikaisemman kirjallisuuden näkökulmasta erityisesti tietojärjestelmien jatkuvan käytön (IS continuance) sekä organisaatiorutiinien (organizational routines) teoreettisista viitekehyksistä. Työ yhdistää sekä laadullista induktiivista analyysia että tilastollista analyysia. Työ on kokonaisorientaatioltaan pragmaattinen.

Tulokset ja johtopäätökset

Työn keskeisten tulosten mukaan yritysten tulisi jatkossa keskittyä vahvemmin 1) miettimään ideajärjestelmien roolia henkilöstön arkiruutineissa ja osana laajempaa innovaatiorutiinien kokonaisuutta, 2) harkitsemaan systemaattisten interventioiden hyödyntämistä keinona ylläpitää käyttökiinnostusta henkilöstön parissa sekä 3) optimoimaan ideajärjestelmän käytön ja siihen kytkeytyvien muiden liiketoimintaprosessien välisiä rajapintoja.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Työssä luotiin uutta tietoa parhaista keinoista vaalia tietojärjestelmien pitkän aikavälin käyttöä ja ideajärjestelmien hyödyntämistä innovaatoiminnan tukityökaluna. Tämä tieto auttaa suomalaisia yrityksiä varmistamaan että kalliistä ideajärjestelmäinvestoinneista saadaan mahdollisimman paljon hyötyä irti, eivätkä työkalut hautaudu arjen kiireeseen.

Hanketiedot

  • HakijaEloranta Tuomo
  • ToteuttajaEloranta Tuomo
  • Lisätietoja
  • Tuomo Eloranta
    0505344539
    tuomo.eloranta@aalto.fi
  • Toteutusaika
  • 1.5.2019 - 31.8.2019
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.8.2019
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 14.11.2017
    6 100 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 6 100 euroa
  • Tulokset valmistuneet 27.3.2020

Aiheluokitus

  • 1. Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
  • -1.2. organisaation ja työtehtävien kehittäminen
    -1.4. hyvien suunnittelukäytäntöjen kehittäminen
  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.3. uusien kompetenssien ja oppimisen kehittäminen
    -3.7. työyhteisön muutosten hallinta ja sen kehittäminen
  • 6. Työyhteisöjen tuottavuus