118016 Väitöskirjastipendi

Liuotinaivosairaus suomalaisessa työterveyshuollossa - seulonnan tehokkuus, taloudelliset ja työkykyvaikutukset

28.2.2018

Tavoitteet: Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, onko liuotinaivosairaus Suomessa alidiagnosoitu, löytääkö nykyinen työterveyshuollon lakisääteinen terveystarkastusseulonta sairastuneet tehokkaasti ja kustannustehokkaasti sekä selvittää syyt seulonnan mahdolliselle epäonnistumiselle. Lisäksi tutkittiin liuotinaltistuneiden työkykyä yleisemmin. Menetelmät: Postikysely lähetettiin 3640 liuottimille altistuneelle työntekijälle (maalaus- ja lattia-ala, painajat, veneenrakentajat, metalliala). Vastaanotolle kutsuttiin ne, joilla oli liuotinaivosairauteen sopivat oireet, merkittävä altistuminen, eikä muuta syytä oireille. Ne, joiden kohdalla heräsi epäily ammattitaudista, ohjattiin ammattitautitutkimuksiin Työterveyslaitokselle. Uusia ammattitauteja löydettiin 18 kappaletta, ja sairauskertomusmerkintöjä analysoimalla selvitettiin, miksi nämä eivät olleet löytyneet huolimatta työterveyshuollon lakisääteisistä tarkastuksista. Seuraavaksi vertailtiin seulonnan tehokkuutta ja kuluja yhtä löytynyttä ammattitautia kohden terveystarkastus- ja tutkimusseulonnalla. Altistuneiden työkykyä tutkittiin koko tutkimusjoukossa vertaamalla heidän työkyypistemääräänsä (0-10) altistumattomaan vertailujoukkoon. Aikataulu: Tämä tutkimusapuraha mahdollistaa väitöskirjan loppuun saattamisen tammikuuhun 2019 mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Heidi Furu

Ammattitauti ei löydy aamiaisesta juttelemalla

29.5.2020

Tiivistelmä

LL, tth el Heidi Furun tuore väitöskirjatutkimus paljasti, että työterveyshuollon pakollisissa terveystarkastuksissa keskitytään enemmän elämäntapaneuvontaan kuin työhön ja ammattitauteihin, ja siksi niitä jää tunnistamatta. Perinteiset terveystarkastukset osoittautuivat myös kustannustehokuudeltaan varsin vaatimattomiksi. Väitöskirjassa perehdyttiin työterveyshuollon lakisääteisten terveystarkastusten toimivuuteen ja kustannustehokkuuteen käyttämällä esimerkkinä yhtä ammattitautia, liuotinaivosairautta. Se on muistivaikeuksina ilmenevä pysyvä aivovaurio, jonka pitkäaikainen liuottimien käyttö työssä aiheuttaa. Suomessa löydetään vuosittain 5-7 tapausta. Tyyppiammatteja ovat maalarit, painajat, veneenrakentajat ja asentajat.

Lähtökohdat

Työn vaaratekijöiden vuoksi tehtäviä pakollisia, ns. altistelähtöisiä terveystarkastuksia tehdään Suomessa vuosittain melkein 200 000. Niihin käytetään huomattava määrä sekä rahallisia että henkilöresursseja. Kuitenkaan niiden toimivuutta ja kustannustehokkuutta ei ole juuri tutkittu. Tiedetään myös, että ammattitaudit ovat alidiagnosoituja koko maailmassa, myös Suomessa.

Aineisto

Tämä väitöskirjatutkimus toteutettiin Työterveyslaitoksella ja työntekijöiden yhteystiedot saatiin alan ammattiliitoista sekä kunnallisesta työterveyshuollosta. Tiedot tehdyistä terveystarkastuksista kerättiin työterveyshuoltojen potilaskertomuksista. Väitöskirjatutkija Heidi Furun lisäksi tutkimuksen keskeisinä henkilöinä ja ohjaajina ovat olleet dosentti Markku Sainio ja dosentti Ari Kaukiainen sekä tilastotietelijänä DI Hanna-Kaisa Hyvärinen.

Menetelmät

Työterveyslaitoksella toteutettu tutkimus alkoi kyselyllä yli 3600 liuottimia käyttävälle työntekijälle Uudellamaalla ja Pohjanmaalla, ja oireiset kutsuttiin lääkärin tutkimuksiin. Sitten verrattiin tutkimusseulonnan ja terveystarkastusten kustannuksia, tarkasteltiin liuotinaltistuneiden työkykyä sekä selvitettiin potilaskertomuksista terveystarkastusten toteutumista.

Tulokset ja johtopäätökset

Liuotinaivosairaus on alidiagnosoitu huolimatta pakollisista tarkastuksista. Tapauksia löytyi 18, enemmän kun vuodessa koko maasta. Kustannukset yhtä löydettyä ammattitautia kohden olivat vain 1/30 terveystarkastuksiin verrattuna. Ne myös havaittiin varhemmin, kun työkyky ei ollut vielä mennyt Terveystarkastuksissa ei oltu noudatettu ohjeistuksia tarkastusten sisällöstä, vaan keskityttiin elämäntapoihin työhön liittyvien asioiden kustannuksella, ja siksi ammattitaudit jäivät löytymättä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tulokset näkyvät jo nyt työterveyshuollon terveystarkastusohjeistuksissa (Altistelähtöiset terveystarkastukset, Duodecim, TTL, 2019). Liuotinaltistuneiden työntekijöiden terveystarkstusohjeet päivitettiin kokonaan, ja väitöskirjassa kehitetty altistumiskysely lisättiin terveystarkastusten osaksi. Tutkimustulokset vaikuttivat osaltaan, että muidenkin altisteiden kohdalla on siirrytty entistä enemmän suosittamaan validoituja kyselyjä tuomaan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta tarkastuksiin.

Hanketiedot

  • HakijaHeidi Furu
  • ToteuttajaHeidi Furu
  • Lisätietoja
  • Heidi Furu
    044 7552032
    heidi.furu@ilmarinen.fi
  • Toteutusaika
  • 1.6.2018 - 27.1.2019
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 27.1.2019
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 22.2.2018
    12 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 12 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 29.5.2020

Aiheluokitus

  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.2. toimintamallien kehittäminen
    -4.3. arviointimallien kehittäminen
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • -5.4. fysikaaliset altisteet ja altistuminen
    -5.5. kemialliset altisteet ja altistuminen
    -5.6. biologiset altistseet ja altistuminen (virus, home...)
  • 6. Työyhteisöjen tuottavuus
  • -6.1. terveyden yhteys tuottavuuteen
  • 7. Työsuojelu ja työterveyshuolto
  • -7.2. työterveyshuollon ja sen toimintaedellystysten kehittöminen
  • 9. Työolojen taloudelliset vaikutukset
  • -9.1. työympäristön kansantaloudelliset vaikutukset
    -9.2. työympäristön yritystaloudelliset vaikutukset