118100 Tutkimus

Johtajana yli rajojen - Johtamisyhteistyö sotessa

15.6.2018

Sote-uudistus haastaa johtajat uudenlaiseen johtamistapaan. Tämän keskijohtoon kohdistuvan tutkimus- ja kehittämishankkeen tarkoituksena on tuottaa lisäymmärrystä sote-organisaatioiden johtajien välisestä yhteistyöstä ja kehittää johtamisyhteistyön käytännön toimintatapoja. Hanke nostaa keskiöön vähemmän tutkitun ilmiön: johtajien välisen, tulosvastuurajat ylittävän yhteistyön.
Hankkeen tavoitteina on • kehittää johtajien yhteistyötä yli vastuualuerajojen ja vahvistaa johdon tukea työntekijöiden asiakaslähtöiselle yhteistyölle (työelämäsuhteet) • tehostaa yhteistä resurssienhallintaa vähentämällä vastuualueiden osaoptimointia (tuottavuus), • parantaa johtajien jaksamista (työhyvinvointi) tunnistamalla sote-uudistuksen aiheuttamat haasteet ja paineet keskijohdolle ja etsimällä niihin tukikeinoja. Tutkimusasetelma perustuu neljä tieteenfilosofista näkökulmaa yhdistävään viitekehykseen ja niihin soveltuviin laadullisiin tutkimusmenetelmiin. Osallistujat pohtivat ja kehittävät omaa rooliaan ja käytännön toimintaansa johtamisyhteistyössä. Aineiston analysoinnissa ja tulkinnassa ovat mukana tutkijat, kehittäjät, osallistujat ja kansainväliset johtamisyhteistyön asiantuntijat Hollannista, Ruotsista ja Skotlannista.

Lopputuotoksena on tutkimusraportin lisäksi johtamisyhteistyön videokoulutuspaketti. Tutkimus toteutetaan kolmen maakunnallisen sote-organisaation alueella ajalla 8/2018–2/2020. Tuloksia voidaan soveltaa ja hyödyntää sote-uudistuksen toteuttamisessa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Anneli Hujala

Johtajat kurottelevat yli soten siilorajojen: Neljä näkökulmaa yhteistyön tutkimukseen

16.6.2020

Tiivistelmä

Johtajana yli rajojen – Johtamisyhteistyö sotessa (2018–2020) -hankkeen tutkimusaiheena oli sote-johtamisyhteistyö, joka on keskeinen osa integroivaa eli yhteensovittavaa johtamista. Soten uudistuminen vaatii uudenlaista johtamisorientaatiota. Muutosta edellyttää erityisesti paljon eri tahoilta palveluja tarvitsevien asiakkaiden palvelujen sujuvampi järjestäminen. Hanke nosti esiin vähemmän tutkitun ilmiön: keskijohtoa edustavien johtajien välisen, tulosvastuurajat ylittävän yhteistyön. Tutkimusasetelmassa (”Neljän vuodenajan viitekehys”) sovellettiin erilaisia tieteenfilosofisia perusolettamuksia ja taidelähtöisiä tutkimusmenetelmiä. Uusia näkökulmia yhteistyön edistämiseen tarvitaan erityisesti sote-uudistuksen toimeenpanon vaiheessa.

Lähtökohdat

Johtaminen on perinteisesti ymmärretty yksilölähtöiseksi toiminnaksi, jonka leimaavana piirteenä on ollut vahva yksintyöskentelyn perinne. Työntekijät odottavat johtajilta parempaa sitoutumista monialaiseen yhteistyöhön. JOY-hankkeen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä sote-johtajien yhteistyöstä tarkastelemalla sitä neljästä erilaisesta metateoreettisesta näkökulmasta. Tutkimus yhdisti tieteen ja taiteen, mielen ja kehon sekä järjen ja tunteet metodologisesti innovatiivisella tavalla.

Aineisto

JOY-hankkeen eri vaiheisiin osallistui yhteensä 39 sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen johtajaa kolmessa ryhmässä kolmesta eri maakunnasta. Hanke mahdollisti käytännön vahvaa johtamiskokemusta edustavien osallistujien ja monitieteellisen tutkijaryhmän välisen vuoropuhelun. Osallistujat pohtivat omaa rooliaan ja käytännön toimintaansa johtamisyhteistyön osapuolina. JOY-hanke palveli tutkimuksen lisäksi osin myös kehittämishankkeena ja johtamisvalmennuksena.

Menetelmät

Yhteistyötä tarkasteltiin puheena, käytäntöinä ja kokemuksina, tavoitteena tunnistaa sen kriittisiä avaintekijöitä. Intensiivisissä ryhmäkeskusteluissa sekä taidelähtöisissä työpajoissa (luova liike, kuvataide) tuotettua aineistoa analysoitiin mm. diskurssi- ja kuva-analyysilla. Taidelähtöisten menetelmien käyttö tutkimuksessa mahdollistaa tunteiden ja muiden ei-rationaalisten elementtien esiin nousemisen. Niiden merkitys vuorovaikutuksessa kannattaa tunnistaa ja tunnustaa myös sote-kentällä.

Tulokset ja johtopäätökset

Yhteistyö yli sektori- ja ammattirajojen ei ole vielä keskijohdon työn ydintä. Johtajilta odotetaankin oman vastuualueensa mahdollisimman hyvää tulosta. Integroiva yhteistyö edellyttää tavoitteellisuutta, joustavia rakenteita, erilaisuuden hyödyntämistä, vaikeiden asioiden käsittelyä ja eriarvoisuuden kokemusten vähentämistä. Tulokset tarjoavat tuoreita näkökulmia johtajien välisen yhteistyön kehittämiseen yksilö- ja organisaatiotasolla sekä sote-uudistuksen suunnittelun ja toteutuksen tasolla.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Integroivan johtamisen toimintatapoja kannattaa tarkastella kriittisesti: pelkkä kehittämispuhe ei riitä. Johtajien yhteistyö kannattaa suunnata konkreettisemmin tiettyjen asiakasryhmien palvelujen yhteensovittamisen edistämiseen. Asiakascase-perustaiset pohtivat työpajat ovat myös johtajille hyvä lähtökohta avata siiloutumisen haasteita. Totuttujen toimintatapojen tuulettaminen on tarpeen: vastapuolen ymmärtäminen vaatii sitä, että välillä hankkiudutaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Hujala, Anneli, Laulainen, Sanna, Taskinen, Helena, Aunola, Anniina, Martikainen, Jari. Sote-johtajien yhteistyö: Neljä näkökulmaa integroivaan johtamiseen. Loppuraportti. Itä-Suomen yliopisto, 2020. ISBN: 978-952-61-3408-6 Avaa

Hujala, Anneli, Laulainen, Sanna, Taskinen, Helena, Aunola, Anniina, Martikainen, Jari. Sote-johtajien yhteistyö: Neljä näkökulmaa integroivaan johtamiseen. Loppuraportti ja siihen liittyvät videot. Itä-Suomen yliopisto, 2020. https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-3408-6/

Hanketiedot

  • HakijaItä-Suomen yliopisto Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
  • ToteuttajaItä-Suomen yliopisto Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
  • Lisätietoja
  • Anneli Hujala
    0407741508
    anneli.hujala@uef.fi
  • Toteutusaika
  • 1.9.2018 - 31.5.2020
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 29.2.2020
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 1.6.2018
    85 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 128 428 euroa
  • Tulokset valmistuneet 16.6.2020