118109 Tutkimus

Rakennusalan turvallisuusloikka RaTuLo - perusvaatimukset tapaturmien estämiseksi

28.5.2018

Hankkeen tavoite on kehittää turvallisuusjohtamista ja alentaa tapaturmataajuutta tilanteessa, jossa työntekijät ovat suorittaneet rakennusalan ePerehdytyksen ennen työmaalle tuloa. Hanke tuottaa helposti hyödynnettävää tietoa työtapaturmista ja niiden estämisestä; työvälineen turvallisuusjohtamiseen, riskien tunnistamiseen ja onnettomuuksien estämiseen sekä uusia perehdytyskäytäntöjä, jotka parantavat työntekijöiden turvallisuutta rakennusalalla. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään kehittävää työntutkimusta, kehittämistyöpajoja sekä etnografisia aineistonkeruumenetelmiä, kuten havainnointi- ja haastattelumenetelmiä. Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä laajasti sekä rakennusalan turvallisuuden parantamisessa että muiden alojen turvallisuuden kehittämisessä. Mukana olevat yritykset hyödyntävät uusia työkaluja ja menetelmiä jo hankeaikana turvallisuusjohtamisessaan ja sisäisessä kehitystyössä. Tulokset ovat koko rakennusalan käytettävissä ja sovellettavissa erilaisilla työmailla (infra-, korjaus-, uudisrakentaminen) ja tuoteteollisuudessa Suomessa ja ulkomailla niin pienten, keskisuurten kuin isojenkin yritysten toiminnassa. Hankkeen tulokset ovat sovellettavissa muiden alojen toimintaan, mm. laivanrakennusteollisuuteen tai konepajateollisuuteen. Hankkeessa saatuja tuloksia julkaistaan hankkeen edetessä hankeaikataulun ja viestintäsuunnitelman mukaisesti. Ensimmäiset tutkimustulokset julkaistaan syksyllä 2018. Lopulliset tulokset hankkeen päättyessä maaliskuussa 2020.

Hankkeen vastuuhenkilö
Heidi Husari

Turvallisuus on tietoa, tunnistamista ja toimintaa

28.4.2020

Tiivistelmä

Rakennushankkeen turvallisuusloikka RaTuLo – perusvaatimukset tapaturmien estämiseksi -tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää turvallisuusjohtamista ja alentaa tapaturmataajuutta tilanteissa, joissa työntekijät ovat suorittaneet rakennusalan ePerehdytyksen ennen työmaalle tuloa. Hanke tuotti helposti hyödynnettävää tietoa työtapaturmista ja niiden estämisestä. Tutkimushanke antoi työvälineitä turvallisuusjohtamiseen, riskien tunnistamiseen ja onnettomuuksien estämiseen sekä uusia perehdytyskäytäntöjä parantamaan työntekijöiden turvallisuutta rakennusalalla. Tulosten perusteella sekä työntekijöiden että työnjohdon tahtotila on sama: molemmat haluavat kehittää perehdytystoimintaa siten, että siitä on aitoa hyötyä työn turvallisuudelle.

Lähtökohdat

Tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää rakennustyömaiden perehdyttämistä tilanteessa, jossa työntekijät ovat suorittaneet ePerehdytyksen ennen työmaalle tuloa. Tutkimuksessa on käytetty teoreettisena viitekehyksenä toiminnan teoriaa ja kehittävää työntutkimusta. Tutkimus tuottaa uutta tietoa rakennusalan turvallisuudesta vastaamalla seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitä ovat viime vuosina työmailla tapahtuneet tapaturmat ja millä toimenpiteillä nämä voidaan jatkossa estää? Millainen on hyvä työ

Aineisto

Hankkeeseen osallistuivat Fira Oy, työturvallisuuspäällikkö Jari Pulkkinen (ohjausryhmän pj.), sekä ohjausryhmän jäseninä seuraavat yhteisöt, organisaatiot ja henkilöt: Talonrakennusteollisuus ry, johtaja Jukka Pekkanen; Rakennusliike Reponen Oy, toimitusjohtaja Mika Airaksela; Jatke Oy, viestintäjohtaja Petri Keskitalo ja työpäällikkö Esa Rautanen; Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy, toimitusjohtaja Jari Lainio ja projekti-insinööri Janita Lange; Destia Oy, turvallisuus- ja ympäristöpääl

Menetelmät

Tutkimuksessa on käytetty teoreettisena viitekehyksenä toiminnan teoriaa ja kehittävää työntutkimusta. Tutkimusaineistossa esiin nousseet toiminnan häiriöt on sijoitettu perehdyttämisen toimintajärjestelmään. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin mm. puolistrukturoitua teemahaastattelua ja avointa haastattelua. Analyysimenetelminä käytettiin sisällönanalyysia ja toiminnan teoriaan perustuvaa häiriöanalyysia.

Tulokset ja johtopäätökset

Hyvän työmaaperehdytyksen piirteet ovat: 1. Perehdytysajankohdat on sovittu etukäteen 2. Perehdytettävien tiedot on toimitettu työmaalle etukäteen 3. Työmaakierros on tärkein osa työmaaperehdytystä 4. Oman työn riskien arviointi on osa perehdytystä 5. Ohjaa asenteita työturvallisuuden parantamiseksi 6. Keskustellaan enemmän, luennoidaan vähemmän 7. Perehdyttäjä on innostunut, motivoitunut ja kouluttautunut 8. Perehdytysmateriaali on ajantasaista ja laadukasta 9. ePerehdytys suoritettu ennakkoon

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimushanke nosti esille uusia näkökulmia ja työvälineitä turvallisuusjohtamiseen, riskien tunnistamiseen ja onnettomuuksien estämiseen. Tutkimus tuotti myös uusia perehdytyskäytäntöjä parantamaan työntekijöiden turvallisuutta rakennusalalla ja muilla vastaavilla korkean riskin aloilla. Suosituksina työpaikoille tutkimuksen tuloksena syntyivät konkreettiset ehdotukset, jotka ovat hyödynnettävissä ja sovellettavissa eri aloilla ja eri työpaikoilla.

Tarja Mäki, Hannele Kerosuo ja Anssi Koskenvesa Työmaaperehdytyksen kehittäminen”Tarttis ajatella, että me tehdään tätä sitä työntekijää varten.” Tarja Mäki, Hannele Kerosuo ja Anssi Koskenvesa. Työmaaperehdytyksen kehittäminen. Rakennusmedia Oy. ”Tarttis ajatella, että me tehdään tätä sitä työntekijää varten.” Loppuraportti. 2020. Avaa

OLET SUURESSA VAARASSA! Käytännön keinot tapaturmien estämiseksi rakennustyömaalla. Opas. Avaa

Hanketiedot

  • HakijaSuomen Rakennusmedia Oy
  • ToteuttajaMittaviiva Oy
  • Lisätietoja
  • Heidi Husari
    0408312829
    heidi.husari@rateko.fi
  • Toteutusaika
  • 19.2.2018 - 31.3.2020
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.3.2020
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 8.5.2018
    77 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 143 400 euroa
  • Tulokset valmistuneet 7.5.2020

Aiheluokitus

  • 1. Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
  • -1.3. työympäristön kehittäminen
  • 2. Työyhteisöjen riskienhallinta
  • -2.2. turvallisuuskulttuurin ja koulutuksen kehittäminen
    -2.3. turvallisuusjohtamisen kehittäminen
    -2.4. tapaturmien torjunta ja seurannan kehittäminen
  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.2. johtamisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen
  • 6. Työyhteisöjen tuottavuus
  • -6.2. turvallisuuden yhteys tuottavuuteen
  • 9. Työolojen taloudelliset vaikutukset
  • -9.2. työympäristön yritystaloudelliset vaikutukset
    -9.3. työsuojelun taloudelliset ohjauskeinot