180048 Tutkimus

Kuntoutuspsykoterapian vaikutus työmarkkinakiinnittymiseen, työkykyyn ja opintomenestykseen

Tutkimuksessa selvitetään rekisteritiedoilla, millainen vaikutus Kelan tukemalla kuntoutuspsykoterapialla on mielenterveyden häiriöstä kärsivien työmarkkinakiinnittymiseen, työkykyyn ja opintomenestykseen. Mielenterveyden häiriöt heikentävät yksilön elämänlaatua ja terveyttä, ja sitä kautta mahdollisuutta opiskella ja osallistua työelämään.

Tutkimusaineistona käytetään Kelan rekisteritietoja kuntouttavan psykoterapian hakemuksista, terapiaan osallistumisesta ja korvatuista sairaspäivistä. Tilastokeskuksen Folk-aineistosta saadaan henkilöiden taustatiedot sekä työmarkkinakiinnittymistä ja opiskelua koskevat tiedot.

Ennen vuotta 2011 kuntoutuspsykoterapia oli harkinnanvaraista ja kuntoutukseen varatut määrärahat olivat rajalliset. Näin ollen kaikki apua tarvitsevat eivät päässeet kuntouttavaan psykoterapiaan. Tutkimuksen pääasetelmassa tätä lakimuutosta käytetään hyväksi tarkastelemalla työmarkkina- ja opintomenestystä niiden keskuudessa, jotka pääsevät lakimuutoksen takia kuntoutuspsykoterapiaan verrattuna niihin, joiden kuntoutuspsykoterapiahakemus hylättiin määrärahojen loppumisen takia. Aineiston avulla terapiaa hakeneille estimoidaan malli, jossa käytetään regression epäjatkuvuusmenetelmää.

Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu kuntoutuspsykoterapian vaikuttavuutta laajalla rekisteriaineistolla ja asetelmalla, joka mahdollistaa kausaalipäättelyn. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa kuntoutuspsykoterapian vaikutusta työkyvyn ylläpitämiseen.

Hankkeen vastuuhenkilö
Laura Peutere

Kuntoutuspsykoterapian käyttö painottuu jo ennestään paremmassa työmarkkina-asemassa oleville

28.4.2020

Tiivistelmä

Mielenterveyden häiriöiden hoitoon suositellaan usein psykoterapiaa. Kela tukee kuntoutuspsykoterapiaa, jos mielenterveyden häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä. Tässä tutkimuksessa kuvaillaan kuntoutuspsykoterapiaan vuosina 2009-2012 ensi kertaa hakeneiden henkilöiden taustoja, hakemusten ratkaisuja ja hakijoiden myöhempää tilannetta Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoilla. Myöntävän kuntoutuspäätöksen saaneilla oli hylkäyksen saaneita vahvempi työmarkkinakiinnittyminen ja parempi työkyky jo ennen kuntoutukseen hakemista sekä viisi vuotta sen jälkeen. Kuntoutuspsykoterapia näyttää tukevan työ- ja opiskelukykyä. Toisaalta sen käyttö painottuu jo ennestään paremmassa työmarkkina-asemassa oleville, korkeasti koulutetuille ja naisille.

Lähtökohdat

Kelan kuntoutuspsykoterapiassa käyvien määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Ennen vuotta 2011 kuntoutusmuoto oli harkinnanvaraista ja perustui ennalta päätettyyn määrärahaan jättäen tuen ulkopuolelle monia hakijoita. Vuodesta 2011 lähtien tukea on voitu jakaa kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kuntoutuspsykoterapiaan hakeneiden henkilöiden taustoja, hakemusten ratkaisuja ja hakijoiden työmarkkinakiinnittymistä ja työkykyä viiden vuoden seurannassa.

Aineisto

Tutkimuksen aineisto perustui Kelan ja Tilastokeskuksen rekistereihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin 18-60 -vuotiaita henkilöitä, jotka hakivat Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan ensimmäistä kertaa vuosina 2009-2012 (n=25 594). Hakijoiden työmarkkinakiinnittymistä tarkasteltiin työkuukausilla, työttömyyskuukausilla ja ansiotuloilla. Työkykyä tarkasteltiin tiedoilla työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista.

Menetelmät

Aineiston kuvailu perustui pääasiassa frekvenssi- ja prosenttiosuustarkasteluihin. Myöntävään kuntoutuspäätökseen yhteydessä olevia taustatekijöitä tarkasteltiin regressiomalleilla. Regressiomalleilla tarkasteltiin myös myöntävän päätöksen (vs. hylkäävän) yhteyttä hakijoiden tilanteeseen seurantavuosina. Taustatietoina otettiin huomioon esimerkiksi hakijoiden ikä, sukupuoli, työmarkkina-asema ja päädiagnoosi kuntoutushakemuksessa.

Tulokset ja johtopäätökset

Hakijoiden joukko ei merkittävästi muuttunut vuoden 2011 lakimuutoksen yhteydessä. Naiset, alle 26-vuotiaat ja työlliset saivat todennäköisemmin myönteisen kuntoutuspäätöksen. Myöntävän päätöksen saaneilla oli hylkäyksen saaneita parempi työmarkkinakiinnittyminen jo ennen kuntoutukseen hakemista ja viiden vuoden seurannassa. Sekä myönnön että hylkäyksen saaneilla sairauspoissaolot ja psyykenlääkkeiden käyttö vähenivät seurannan aikana, mikä voi viitata spontaaniin oireiden lievenemiseen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kuntoutuspsykoterapialla on positiivinen yhteys työ- ja opiskelukykyyn, joka voi viitata siihen, että kuntoutus on vaikuttavaa ja täyttää laissa asetetun tavoitteensa. Psykoterapia näyttää myös tukevan työkykyä jo prosessin aikana. Toisaalta Kelan kuntoutuspsykoterapiaan hakeneet ja siihen päässeet ovat valikoitunut joukko. Heillä voi olla hylkäävän päätöksen saaneita paremmat edellytykset pysyä työkykyisinä myös ilman terapiaa.

Laura Peutere, Tampereen yliopisto, Terhi Ravaska, Palkansaajien tutkimuslaitos/VATT, Pekka Virtanen, Tampereen yliopisto. Kelan kuntoutuspsykoterapian hakijat jatyömarkkinakiinnittyminen – kuvailevaa analyysiahakijoiden työllisyydestä, työkyvystä ja opinnoistaviiden vuoden seurannassa. Loppuraportti. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Työelämän tutkimuskeskus. Työraportteja 108/2020 Working Papers. ISBN 978-952-03-1542-9 (painettu julkaisu) ISBN 978-952-03-1543-6 (verkkojulkaisu) ISSN 2489-8899 (painettu sarja) ISSN 2489-8902 (verkkosarja) Avaa

Hanketiedot

  • HakijaTampereen Yliopisto
  • ToteuttajaPalkansaajien Tutkimuslaitoksen kannatusyhdistys r.y.
  • Lisätietoja
  • Laura Peutere
    laura.peutere@uta.fi
  • Toteutusaika
  • 1.4.2019 - 28.2.2020
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 1.1.0001
    41 900 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 70 672 euroa
  • Tulokset valmistuneet 24.4.2020