180090 Tutkimus

Löytyykö uusia työkaluja sisäilmaongelmaisten työtilojen ja niiden käyttäjien altistumisen tutkimukseen?

Hankkeen lähtökohtana on aiemmin julkaistu tutkimustieto työpaikkojen sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamista terveyshaitoista. Tavoitteena on selvittää rakennusten ja käyttäjien terveysongelmien välistä yhteyttä, ongelmien ennaltaehkäisemiseksi sekä altistusmittareiden kehittämiseksi. Työpaikkarakennusten aiheuttamaa altistumista arvioidaan laajoilla keuhkofunktiomittauksilla ja objektiivisilla immunologisilla vasteenmittausmenetelmillä, joita verrataan toksisuus- ja mikrobitesteihin.

Tutkimukseen valitaan useita rakennuksia (vaurio vs. verrokki) ja kerätään vapaaehtoisia työntekijöitä (poliiseista, palomiehistä, kaupunkien ja yritysten konttorihenkilökunnasta, varhaiskasvattajista, hoitohenkilöstöstä ja viljelijöistä) uusien, sekä aiemmin kerättyjen kyselytutkimusten vastaajista. Kohteista kerätään pölynäytteitä toksisuustesteihin, työntekijöiltä verinäytteitä altistusmittauksiin ja heille tehdään keuhkofunktiotestejä yksikön laboratorioautossa. Muu tutkimus tapahtuu Turun yliopiston Kliinisen laitoksen ja Biokemian laitoksen yhteyteen perustetussa kliinisessä tutkimusyksikö TROSSISSA.

Altistuvia verrataan altistumattomiin sekä aikaisemmin kerättyjen kliinisten aineistojen tuloksiin.

Hankkeen tulokset tukevat Terveet tilat -hankkeen pyrkimyksiä sekä työurien pidentämistä, työssä viihtymistä, työn tehokkuutta ja tuottavuutta. Kehitettävät mittarit tulevat pienentämään sisäilmasairauksien yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia.

Hankkeen vastuuhenkilö
Janne Atosuo

Uusia työkaluja sisäilmaongelmaisten työtilojen ja niiden käyttäjien tutkimukseen

4.3.2020

Tiivistelmä

Hanke tuo työterveyshuollon ja kliinisen lääketieteen käyttöön uusia menetelmiä ja validoi vanhoja, seurantaan soveltuvia mittauksia, joiden avulla voidaan objektiivisesti todentaa työntekijöiden kuvaamat oireet. Mittareiden avulla voidaan myös havaita korjaavien toimien nopea vaikutus tutkittavien elimistössä työympäristössä tehtyjen toimien jälkeen. Väistötiloihin siirtyminen vähentää oireita ja parantaa merkittävästi keuhkojen toimintaa. Immuunipuolustuksen muutokset voidaan myös todentaa.

Lähtökohdat

Lähtökohtana ovat työpaikoilla esiintyvät sisäilmaongelmat. Teoreettisena taustana on kolmen vuosikymmenen ajan tehdyt epidemiologiset ja kliiniset tutkimukset eri ammattialoilta. Hankkeen uutuusarvo on painopisteen siirtyminen mikrobitutkimuksesta laajaan haitta-aineiden yhteisvaikutuksien tutkimukseen. Orgaanisen pölyn lisäksi materiaaliemissiot, kemiallinen ja toksikologinen kokonaisaltistuminen on mitattavissa kliinis-immunologisina vasteina potilaissa ennen sairauden puhkeamista.

Aineisto

Hankkeeseen on osallistunut tutkijoita kolmelta Turun yliopiston laitokselta, lisäksi käytettävissä on rakennusalan DI. Moniammatillinen tutkijaryhmä on tehnyt yhteistyötä kuntien, kaupunkien ja työpaikkojen kanssa. Tutkimusaineistosta muodostuu tulevia tutkimushankkeita varten kohortti, jota voidaan seurata tulevaisuudessa tehtävissä kliinisissä tutkimuksissa (eri altisteiden pitkäaikaisvaikutukset). Tutkijaryhmä tekee yhteistyötä AURIA-biopankin kanssa.

Menetelmät

Hankkeessa on käytetty validoituja sähköisiä kyselylomakkeita. Altistuvien työntekijäryhmien verrokkina on käytetty vastaavaa työtä tekeviä altistumattomia koe-henkilöitä. Fysiologisia vasteita on mitattu osittain vakiintuneilla menetelmillä (spirometria), osittain on käytetty hengitysfunktiomittauksia, jotka eivät vielä ole rutiinikäytössä työterveyshuollossa (FeNO). Vastaavasti on käytetty osittain seeruminäytteestä tehtäviä analyysejä, myös tuoreverestä tehtäviä testejä (IgG, IgE, CIC).

Tulokset ja johtopäätökset

Tulokset osoittavat selkeästi, että sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa työskentelevillä ja altistuvilla tapahtuu elimistössä immunologisia muutoksia jo ennen kliinisen sairauden puhkeamista. Luotettavat ja toistettavat kliinisimmunologiset analyysit mahdollistavat terveyshaittojen varhaistoteamisen työterveyshuollon toimin ennen kuin poissaoloja ja pysyviä sairaustiloja syntyy, ammattitaudeista puhumattakaan. Vastaavasti työhönottotilanteessa voitaisi henkilö sijoittaa hänelle sopivaan työhön.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimuksessa kehitettiin uusi immunologinen menetelmä työntekijässä tapahtuvan immunologisen vasteen osoittamiseen. Työelämässä ja diagnostiikassa tarvitaan objektiivisia mittareita osoittamaan altistuminen ja varhaiset sairauden merkit. Uudet menetelmät ovat nopeita ja halpoja aikaisempaan verrattuna ja niillä on soveltamismahdollisuuksia työterveyshuollon ja työlääketieteen lisäksi myös monilla muillakin erikoisaloilla, esim. sisätautien ja keuhkosairauksien erikoisaloilla ja kuntoutuksessa.

Lista hankeen 180090 aikana tehdyistä julkaisuista Avaa

Janne Atosuo, Outi Karhuvaara,Marja Päivinen, Liisa Vilén, Eetu Suominen,Jari Nuutila, Tuula Putus. Löytyykö uusia työkaluja sisäilmaongelmaisten työtilojen ja niiden käyttäjien tutkimukseen? Turun yliopisto. 2020 ISBN 978-951-29-7996-7 Avaa

Hanketiedot

  • HakijaTurun yliopisto
  • ToteuttajaTurun yliopisto
  • Lisätietoja
  • Janne Atosuo
    janato@utu.fi
  • Toteutusaika
  • 1.2.2019 - 28.2.2020
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 4.12.2018
    120 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 173 507 euroa