180133 Väitöskirjastipendi

Työntekijöiden robotisaatiovalmius ja sosiaalipsykologiset tekijät

Tutkimuksessa analysoidaan eurooppalaisen väestön ja suomalaisten hoivatyöntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä robottiavusta työssä. Teoreettisena pohjana ovat organisaatiopsykologiset teknologisen muutoksen sekä sosiaalipsykologiset teknologiahyväksynnän mallit. Aihetta tutkitaan ajassa, jolloin robotit ovat arkipäivää teollisessa tuotannossa, mutta vasta tuloillaan palvelualoille. Ensimmäinen tutkimuskysymys koskee väestötason asenteita työssä avustavia robotteja kohtaan. Toisessa artikkelissa verrataan väestötason asenteita hoiva-alan ammattilaisten vastaaviin asenteisiin. Seuraavissa artikkeleissa keskitytään muuttujiin, jotka ovat yhteydessä vaihtelevaan robottimyönteisyyteen hoiva-alalla eli kuinka robotisaatiovalmius tai robottien hyväksyntä on yhteydessä hoitajien teknologiakokemuksiin, minäpystyvyyteen, henkilökohtaisiin arvoihin ja sosiaalisiin normeihin. Aihetta tutkitaan kvantitatiivisin menetelmin hyödyntäen sekä Eurobarometri-tilastoja (N=54552) että ROSE-hankkeeseen kerättyä suomalaisiin hoivatyöntekijöihin kohdennettua kyselyaineistoa (N=3800). Tilastollisina menetelminä sovelletaan erilaisia monimuuttujamenetelmiä esimerkiksi monitaso- sekä rakenneyhtälömallinnusta. Lisäksi tutkimukseen liittyy uusien työelämäntutkimuksessa hyödynnettävien kyselymittareiden validointityötä. Tulokset osoittavat suomalaisten hoivatyöntekijöiden muodostavan erityisen ryhmän tutkittaessa robotisaatiovalmiutta ja robottien hyväksyntää.

Hankkeen vastuuhenkilö
Tuuli Turja

Robottien hyväksynnän sosiaalinen, psykologinen ja periaatteellinen puoli

9.1.2020

Tiivistelmä

Tuuli Turja tarkastelee sosiaalipsykologian väitöskirjassaan Accepting Robots as Assistants: A Social, Personal, and Principled Matter työssä käytettävien robottien hyväksyttävyyttä ajassa, jossa robotteja ollaan vasta tuomassa palvelualoille avuksi. Sosiaali- ja terveysalalla robotisaatio on harkintavaiheessa, jolloin tiedostetaan lisääntynyt palveluntuotannon ja teknologistumisen tarve, mutta ei olla vielä varmoja, mitkä menetelmät olisivat hyväksyttäviä näiden haasteiden ratkaisemiseen käytännössä. Väitöstutkimus osoittaa, kuinka suomalaisilla hoitoalan ammattilaisilla on erinomaiset edellytykset hyödyntää uutta teknologiaa, mutta samalla myös kriittisiä näkemyksiä siitä, missä tehtävissä robotteja olisi sopivaa soveltaa.

Lähtökohdat

Neljästä tutkimusartikkelista koostuva väitöstutkimus analysoi ja vertailee robottien hyväksynnän sosiaalisia, psykologisia, sosiodemografisia ja kontekstuaalisia tekijöitä. Tutkimus antaa lisäksi ainutlaatuisen yleiskuvan robotiikan hyödyntämisestä ajassa, jolloin palvelualojen robotisaatiota ollaan vasta kehittelemässä. Tutkimuskysymysten teoreettisina viitekehyksinä toimivat harkintavaiheessa oleva työn muutos ja teknologian hyväksymismallit.

Aineisto

Ensisijaisina tutkimusaineistoina olivat Eurobarometritilastot (N = 54 552) sekä väitöstutkimuksen yhteydessä, kahden ammattijärjestön (SuPer, Tehy) kanssa yhteistyössä kerätty, suomalaisten hoitoalan ammattilaisten kyselyaineisto (N = 3 800). Hoitoalan ammattilaiset olivat kyseisessä aineistossa pääosin lähi- ja sairaanhoitajia.

Menetelmät

Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtana oli tuoda tilastollista tukea etenkin hoivarobottien hyväksyntää koskevaan tieteelliseen kirjallisuuteen, joka on keskittynyt teoreettiseen keskusteluun ja kapea-alaisiin kokeilututkimuksiin. Robotisaatiovalmiutta mitattiin riippumatta kokemuksista työssä avustavien robottien kanssa, Robottien uudelleenkäyttöaikomusta mallinnettiin niiden osalta, joilla oli aikaisempaa kokemusta roboteista.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimuksessa havaittiin psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteys robottien hyväksyttävyyteen sekä se, että robotteihin kohdistuvaan hyväksyntään liittyy huomattavasti myös arvopohjaista pohdintaa. Hoivarobottien hyväksyntää edesauttavat työntekijän luottamus siihen, että hän oppii käyttämään uutta teknologiaa sekä se, että että robottien käyttö on omien ja yhteisten arvojen mukaista. Hyväksyttävyys riippuu esimerkiksi siitä, mihin tehtäviin robotteja olisi tarkoitus soveltaa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Koska palvelualojen robotisaatioon voi liittyä tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä, pitäisi eri henkilöstöryhmät ottaa mukaan suunnittelutyöhön jo siinä vaiheessa, kun robotisointi on harkintavaiheessa. Mahdollisten arvoristiriitojen käydessä ilmi varhaisessa vaiheessa voitaisiin välttää tilanteet, joissa työntekijä joutuu tekemään työtä olosuhteissa, jotka eivät vastaa hänen arvojaan tai ammattieettisiä periaatteita.

Väitöstiedote: Hoivarobottien hyödyntäminen vaatii yhteissuunnittelua Avaa

Hanketiedot

  • HakijaTuuli Turja
  • ToteuttajaTuuli Turja
  • Lisätietoja
  • Tuuli Turja
    tuuli.turja@uta.fi
  • Toteutusaika
  • 1.3.2019 - 31.12.2019
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 7.11.2018
    20 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 20 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 8.1.2020