190021 Väitöskirjastipendi

Vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisen tuen merkitys työnimun ja psyykkisen hyvinvoinnin kokemiselle

Väitöstyössä tarkastellaan vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisen tuen merkitystä innon ja uupumuksen kokemiselle työ- ja opiskeluympäristöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan vuorovaikutustaitoja, jotka ovat tämän päivän työelämässä erityisen tärkeitä työn sujuvuuden, työhyvoinvinnin ja tuottavuuden kannalta. Organisaatioiden toiminta ja menestys perustuvat hyvin pitkälti ihmisten kykyyn toimia yhdessä. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella vuorovaikutustaitoja ja arvioida niiden merkitystä työnimun ja -uupumuksen kokemiselle. Työnimu kertoo positiivisesta tunne—ja motivaatiotilasta työympäristössä ja sitä kokeva työntekijä on aidosti tyytyväinen työssään ja sitoutuu organisaatioon. Tällöin myös työnimun kokeminen parantaa merkittävästi organisaatioiden tuottavuutta. Työuupumuksen kokemisella on luonnollisesti vastakkainen vaikutus, jolloin työntekijä voi pahoin työssään eikä ole sitoutunut organisaatioon eikä näin ollen myöskään paranna organisaation tuottavuutta. Tässä tutkimuksessa työnimun ja uupumuksen kokemista tarkastellaan myös korkeakouluopiskelijoilla, sillä opiskelijoiden innon tai uupumuksen kokeminen ennakoi ja ennustaa myös työelämään integroitumista. Tutkimuksen avulla voidaan esittää keskeisiä kehittämisalueita suomalaisille työ- ja opiskeluyhteisöille. Tutkimuksessa hyödynnetään videopohjaista vuorovaikutustaitojen analysointia, laajoja kyselyaineistoja ja psykofysiologisia mittauksia, joiden avulla luodaan monipuolista näkökulmaa hyvinvoinnin tutkimiseen.

Hankkeen vastuuhenkilö
Heli Kiema-Junes

Vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisen tuen merkitys työn imulle ja -uupumukselle

16.4.2020

Tiivistelmä

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisen tuen yhteyttä työn imun ja uupumuksen kokemiseen työ- ja opiskeluympäristöissä. Tutkimuksessa tätä ilmiötä tarkastellaan ohjausvuorovaikutustilanteessa tutkimalla ohjaajan vuorovaikutustaitojen vaikutusta ohjattavan emotionaaliseen tilaan. Lisäksi aihetta tutkitaan arvioimalla opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja ja selvittämällä niiden yhteyttä opiskeluintoon ja – uupumukseen. Tutkimus myös selvittää työssä ja yksityiselämässä koetun sosiaalisen tuen yhteyttä työnimun kokemiseen. Tutkimuksessa hyödynnettiin psykofysiologista mittausmenetelmää ja tilastollista analyysia. Aineisto koostui yliopisto-opiskelijoista ja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 aineistosta.

Lähtökohdat

Väitöstutkimus selvitti erityisesti vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisen tuen merkitystä psyykkiselle hyvinvoinnille. Aiempi tutkimus osoittaa, että vuorovaikutustaitoidoilla on merkitystä psyykkiselle hyvinvoinnille, mutta tutkimusta vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisen tuen merkityksestä erityisesti työnimulle- ja uupumukselle ei ole vielä laajasti tutkittu. Yksityiselämän sosiaalisen tuen merkitystä työnimulle ei ole juurikaan tutkittu, johon tämä tutkimus myös pureutuu.

Aineisto

Tutkimuksen aineisto kerättiin laboratorio-olosuhteissa pieneltä tutkimusjoukolta ohjaajan ja ohjattavan rooleissa toimineilta opiskelijoilta. Lisäksi kyselyaineistoa kerättiin yliopisto-opiskelijoilta. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Pohjois Suomen Syntymäkohortti 1966 - aineistoa. Tutkimusaineisto sisältää psykofysiologista dataa ja videoanalyysiin pohjautuvaa aineistoa. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin laajoja kysely- ja väestöpohjaisia aineistoja.

Menetelmät

Tutkimuksessa sovellettiin psykofysiologista mittausmenetelmää (sykevälivaihtelua) emootioiden tarkasteluun ohjausvuorovaikutustilanteessa. Videoanalyysiin pohjautuvaa ohjaus-ja vuorovaikutustaitojen mittaria hyödynnettiin vuorovaikutustaitojen arvioimisessa. Tutkimuksen laajat kyselyaineistot analysoitiin tilastollisilla menetelmillä.

Tulokset ja johtopäätökset

Väitöstyön perusteella näyttää siltä, että vuorovaikutustaidoilla ja sosiaalisella tuella on merkitystä psyykkiselle hyvinvoinnille. Sosiaalinen tuki näyttäisi olevan yhteydessä työnimun kokemiseen ja vähentyneeseen uupumusriskiin. Työpaikoilla olisi tärkeä kiinnittää huomiota työyhteisön vuorovaikutusilmapiiriin. Kehittämällä vuorovaikutustaitoja voidaan edistää mm. esimies-alaissuhteen toimivuutta, työyhteisön vuorovaikutusilmapiiriä ja tukea siten työntekijöiden työhyvinvointia.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus osoitti, että vuorovaikutustaidoilla ja sosiaalisella tuella on merkittävä rooli työhyvinvoinnin edistämisessä. Myös yksityiselämän sosiaaliseen tukeen tulisi työpaikoilla kiinnittää huomiota. Esimiesten olisi tärkeä tukea työntekijöiden työn ja muun elämän yhteensovittamista, sillä se voi edistää työnimun kokemista. Tämä tieto auttaa yrityksiä vahvistamaan työn voimavaratekijöitä, jotka edistävät työhyvinvointia ja sitä kautta organisaatioiden tuottavuutta.

Hanketiedot

  • HakijaHeli Kiema-Junes
  • ToteuttajaHeli Kiema-Junes
  • Lisätietoja
  • Heli Kiema-Junes
    heli.kiema@oulu.fi
  • Toteutusaika
  • 1.8.2019 - 30.4.2020
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 19.3.2019
    18 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 18 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 12.6.2020