190265 Matkastipendi

Yhteisöllisen vuorosuunnittelun vaikutukset työvuoropiirteisiin ja työhyvinvointiin; Työvuoropiirteiden yhteydet työaikoihin vaikutusmahdollisuuksiin

Shiftwork2019, 24th Symposium of Shift Work and Working Time, 9.-13.9.2019, Coeur d’Alene, USA

Molemmat abstraktini ovat osa vuoden 2018 lopussa päättynyttä TSR-hanketta, jossa yhdistettiin laaja työaika-aineisto Sairaalahenkilöstön hyvinvointikyselyn vastauksiin. Abstraktien tavoitteena oli selvittää työaikoihin vaikutusmahdollisuuksien yhteyttä työvuoropiirteisiin (poikkileikkausasetelma v. 2015, n=5 128) sekä yhteisöllisen vuorosuunnittelun käyttöönoton vaikutuksia työvuoropiirteisiin (seuranta-asetelma 2014-2017, n=1 151). Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin multinominaalista logistista regressioanalyysiä sekä toistomittausten yleistettyä lineaarista mallia (GLM).

Tulosten mukaan yhteisöllistä vuorosuunnittelua käyttäneillä erityisesti lyhyiden vuorovälien osuus laski sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeudet lisääntyivät vähemmän ja itsearvioitu unen pituus lyheni vähemmän kuin ns. perinteisen vuorosuunnittelun työntekijöillä. Työntekijöillä, joilla oli hyvät vaikutusmahdollisuudet vuorojärjestelyihin, oli hieman enemmän epäsäännöllisiä vuoropiirteitä (esim. viikonlopputyötä tai yli 4 työvuoron putkia) kuin työntekijöillä, joilla oli keskinkertaiset tai heikot vaikutusmahdollisuudet. Tulosten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työvuorojärjestelyihin eivät selkeästi heikennä työvuoroergonomiaa.

Tuloksia voidaan hyödyntää edistämään työaikoihin vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, jotka auttavat vuorotyöntekijöitä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa ja epäsäännöllisestä vuorotyöstä palautumisessa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Kati Karhula

Yhteisöllinen vuorosuunnittelu sekä työvuoropiirteet ja vaikutusmahdollisuudet työaikoihin

25.10.2019

Tiivistelmä

Esitin Shiftwork2019 konferenssissa kaksi posteria. Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käyttöönoton myötä pitkien työvuorojen osuus nousi enemmän, mutta työn ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeudet lisääntyivät vähemmän ja itsearvioitu unen pituus lyheni vähemmän interventio- kuin kontrolliryhmässä. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työvuorojärjestelyihin olivat yhteydessä hieman epäsäännöllisempiin vuoropiirteisiin (esim. viikonlopputyöhön), mutta työvuorojärjestelyjen ergonomia ei ollut selkeästi heikompi. Tutkimusten tuloksia voidaan käyttää edistämään työaikoihin vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, mikä edistää palautumista sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Tausta

Shiftwork -konferenssi ovat työaikatutkijoiden tärkein kansainvälinen konferenssi, joka järjestetään kahden vuoden välein. Konferenssin osallistumismaksuun sisältyy lisäksi kahden vuoden jäsenyys Working Time Society:ssä. Osallistumisen tavoitteena oli esittää tuoreita tutkimustuloksia, saada tietoa uusimmista tutkimustuloksista sekä edistää kansainvälistä verkostoitumista.

Aineisto

Molemmat esitykset olivat osa TSR-hanketta, jossa yhdistettiin laaja työaika-aineisto Sairaalahenkilöstön hyvinvointikyselyyn. Tavoitteena oli selvittää työaikoihin vaikutusmahdollisuuksien yhteyttä työvuoropiirteisiin (poikkileikkausasetelma, n=5 128) sekä yhteisöllisen vuorosuunnittelun käyttöönoton vaikutuksia työvuoropiirteisiin (seuranta-asetelma, n=677). Tilastomenetelminä käytettiin multinominaalista logistista regressioanalyysiä sekä toistomittausten yleistettyä lineaarista mallia (GLM).

Tulokset ja johtopäätökset

Yhteisöllistä vuorosuunnittelua käyttäneillä pitkien työvuorojen osuus nousi enemmän, työn ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeudet lisääntyivät vähemmän ja itsearvioitu unen pituus lyheni vähemmän kuin perinteisessä vuorosuunnittelussa. Hyvät vaikutusmahdollisuudet vuorojärjestelyihin olivat yhteydessä hieman epäsäännöllisempiin työvuoropiirteisiin (esim. viikonlopputyö). Tulosten osoittavat, etteivät hyvät vaikutusmahdollisuudet työvuorojärjestelyihin selkeästi heikennä työvuoroergonomiaa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Konferenssin henkilökohtaisena antina oli monipuolinen tietämys työaikatutkimuksen tutkimuksen ajankohtaisista, suurelta osin vielä julkaisemattomista aiheista ja tuloksista, kuten simuloidusta yötyöstä, turvallisuuskriittisten alojen turvallisuustutkimuksesta ja työaikajoustoista. Konferenssiin osallistui tutkimusryhmämme useita jäseniä, joten voimme hyödyntää uusinta tietoa tutkimushankkeiden suunnittelussa ja rahoituksen hakemisessa.

Kati Karhula, Paula Salo, Aki Koskinen, Anneli Ojajärvi, Tuula Oksanen, Sampsa Puttonen, Mika Kivimäki, Mikko Härmä. Control over scheduling of shifts and objective working hour characteristics. Posteri. Avaa

Kati Karhula, Paula Salo, Aki Koskinen, Anneli Ojajärvi, Tuula Oksanen,Sampsa Puttonen, Mika Kivimäki & Mikko Härmä (2019) Employee control over scheduling of shifts and objectively measured working hour characteristics: a cross-sectional analysis of linked registerand survey data, Chronobiology International, 36:1, 85-95, DOI: 10.1080/07420528.2018.1520240

Hanketiedot

  • HakijaKati Karhula
  • ToteuttajaKati Karhula
  • Lisätietoja
  • Kati Karhula
    kati.karhula@ttl.fi
  • Toteutusaika
  • 8.9.2019 - 14.9.2019
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 5.6.2019
    1 100 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 3 004 euroa
  • Tulokset valmistuneet 12.6.2020