90032 Tutkimus

Työtä helpottavat ja työpaikoilta syrjäytymistä ehkäisevät työ- ja apuvälineet

13.3.1992

Työtä helpottavat ja työelämästä syrjäytymistä ehkäisevät työ- ja apuvälineet

Työhön liittyvät ongelmat ovat tulleet entistä merkityksellisemmiksi. Työn tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen joudutaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota pelkästään kansainvälisen kilpailutilanteenkin vuoksi.

Ihminen on yrityksen arvokkain ja samalla haavoittuvin voimavara, jonka päivittäistä työpanosta ei voida jatkuvasti lisätä vaarantamatta terveyttä. Oleelliseksi tekijäksi muodostuukin työympäristö ja sen kehittäminen työtekijälle sopivaksi ja mielekkääksi. Hyvä työympäristö muodostuu monesta tekijästä. Niistä yhden tärkeän osan muodostavat työntekijöiden käytössä tai saatavilla olevat työvälineet ja työtä helpottavat apuvälineet.

Hyvät ja sopivat työvälineet johdattavat käyttämään oikeita työtapoja ja -asentoja. Hyvä työympäristö antaa paremmat edellytykset turvalliselle työskentelylle, vähentää tapaturmariskiä ja työstä johtuvia sairastumisia. Se myös parantaa jo vammautuneen työntekijän mahdollisuuksia pysyä työelämässä mukana.

Työympäristön kehittämistä ja sopivien työ- ja apuvälineiden käyttöönottoa haittaavat saatavilla olevien tietojen ja tietolähteiden hajanaisuus. Hankkeen tavoitteena olikin kartoittaa työtä helpottavat ja työstä syrjäytymistä ehkäisevät työ- ja apuvälineet. Lisäksi kerättiin tietoa näistä välineistä sekä selvitettiin, miten tieto saataisiin työpaikkojen käyttöön.

Hankkeessa kartoitettiin markkinoilla olevat työ- ja apuvälineet. Välineiden mahdollisille käyttäjille suunnatulla kyselyllä selvitettiin apuvälineitä koskevan tiedon tarvetta. Lisäksi kehitettiin työtä helpottavien välineiden luokitusjärjestelmä ja välineiden esittelyyn sopiva tuotekortti sekä selvitettiin mahdollisuudet atk-rekisterin perustamiseen. Hankkeessa kartoitettiin myös yritysten mahdollisuudet saada taloudellista tukea työ- ja apuvälinehankintoihin.

MITÄ MARKKINOILLA ON?

Rekisteriin sopivia tuotteita etsittiin suomalaisista yrityksistä, jotka valmistavat työ- ja apuvälineitä, tuovat maahan tai myyvät niitä. Hankkeen aikana oltiin yhteydessä 190 laitetoimittajaan. Rekisteriin valittiin 41 yritykseltä kaikkiaan 223 tuotetta, joista laadittiin tuotekortit.

Lähes kaikki laitetoimittajat pitivät työvälinerekisteriä tarpeellisena ja olivat halukkaita luovuttamaan tuotetietojaan rekisterin käyttöön.

KÄYTTÄJIEN NÄKEMYKSET

Melkein kaikki kyselyyn vastanneet pitivät työtä helpottavien apuvälineiden tietorekisteriä tarpeellisena omalla toimialallaan. Suurin tarve oli niillä ammattiryhmillä ja toimialoilla, jotka työssään ovat tekemisissä erilaisten työympäristöjen ja niihin liittyvien ongelmien kanssa, esimerkiksi terveyskeskusten työterveyshuolto ja työsuojelutarkastajat.

Suurin osa vastaajista kertoi saavansa tiedot laitevalmistajilta ja maahantuojilta. Suurimmat hanlaluudet tiedon hankinnassa olivat tietolähteiden hajanaisuus, vaikeudet saada luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa sekä ajan käyttö. Vastausten mukaan tieto löytyy, jos jaksaa olla aktiivinen ja etsintään on mahdollista käyttää riittävästi aikaa.

Kaikkien vastaajien mielestä keskeisintä rekisterin käytössä on sen päivitettävyys. Sen vuoksi toivottiinkin atk-pohjaista rekisteriä.

LUOKITUS JA TUOTEKORTTI

Jo kartoitusvaiheessa selvitettiin apuvälineiden ryhmittelyyn soveltuvia aineistoja ja tiedostoja. Nykyisin ei kuitenkaan ole käytössä kattavia järjestelmiä, joita voitaisiin käyttää työ- ja apuvälineluokituksen pohjana.

Hankkeessa kehitetyssä luokituksessa työ- ja apuvälineet ryhmiteltiin pää-, ala- ja tuoteluokkiin. Kymmenosaisen pääluokkajaon lähtökohdaksi otettiin ihmisen tehtävät työssään ja kehoon kohdistuvat rasitukset. Pääluokat ovat:

1. Kehon tukemiseen ja asennon säilyttämiseen liittyvät apuvälineet ja työtilakalusteet. (Esim. työpöydät ja työtuolit, seisomistuet)

2. Liikkumisvälineet ja liikkumista helpottavat välineet. (Esim. potku- ja polkupyörät, hissit, vammaisajoneuvojen varusteet)

3. Ihmisen liikuttamista helpottavat varusteet ja hoitotyötä helpottavat kalusteet ja välineet. (Esim. potilasnostolaitteet, potilassängyt, suihkuvaunut)

4. Tavaran kuljetusta ja siirtoa helpottavat välineet. (Esim. tavaravaunut, porraskärryt ja -kiipijät)

5. Tavaran nostoa helpottavat välineet. (Esim. puominosturit, rakennuselementtien asennusvälineet)

6. Tavaran käsittelyä helpottavat välineet. (Esim. kääntölevyt, tarviketelineet, laatikostot, tarraimet)

7. Käsityövälineet ja niiden käyttöä helpottavat välineet. (Esim. sakset, naulanrepijät, tukivarret, koneelliset porakoneet, ruuvinvääntimet)

8. Työkoneet ja työlaitteet. (Esim. siivouskärryt, kiinteistönhuoltovaunut)

9. Kommunikointia ja informaation välittymistä helpottavat laitteet. (Esim. suurennuslasivalaisimet, lukutelineet, kuulo- ja näkövammaisten kommunikointilaitteet)

10. Suojausvälineet. (Esim. hitsausmaskit, polvisuojukset).

Ala- ja tuoteluokat on jaettu niin, että ne muodostavat tuotehakutilanteessa selkeitä ryhmiä. Jokaiseen luokkaan kuuluu luokkanimi ja luokkakoodi. Luokkanimi kuvaa luokkaan kuuluvia tuotteita ja koodin avulla tuote sijoittuu luokitusjärjestelmään. Luokituksen yhtenä tarkoituksena on olla apuväline, kun rekisteristä haetaan tuotteita työkohteeseen.

Rekisteriin valituista tuotteista laadittiin tuotekortit (223). Jokaisessa kortissa on tiedot yhdestä tuotteesta tai tuoteryhmästä. Luokkanimen ja tuoteluokan, hakemistonimen ja tuotenimen lisäksi kortissa on valokuva tai piirros, tuotteen yleinen kuvaus, tuotteen käyttö ja käyttäjäryhmät, tuotteen tekniset tiedot sekä lisävarusteet, erityishuomiot, testaukset ja standardit.

TUKEA YRITYKSILLE

Yritysten on mahdollista saada rahoitustukea työolojen parantamiseen. Useimmin tukea voi hakea, kun yrityksen työntekijällä on rajoite, joka estää tai oleellisesti haittaa työtehtävästä suoriutumista työpaikan normaalioloissa. Tukimuodot ja tuen myöntämisen edellytykset ovat suhteellisen tuntemattomia etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Työhallinto, Kansaneläkelaitos, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset sekä tapaturmavirasto ovat tahoja, joita yritykset voivat hyödyntää työ- ja apuvälinehankinnoissa.

ATK-REKISTERI

Kartoituksen mukaan sekä laitevalmistajat että potentiaaliset tiedon käyttäjät pitivät työ- ja apuvälinerekisterin perustamista tarpeellisena. Etenkin käyttäjillä oli selvä tarve saada puolueetonta ja ajan tasalla olevaa tietoa markkinoilla olevista työtä helpottavista välineistä.

Nykyiset tietokantajärjestelmät mahdollistavat kootun aineiston kaltaisten tiedostojen käsittelyn mikrotietokoneella. Työn jatkohankkeen tavoitteena on tallentaa tiedot mikrotietokoneelle tietokannaksi, jota yksinkertaisimmillaan voidaan levittää levykemuodossa. Käyttötarpeen laajentuessa tietokanta voidaan myös siirtää

Toimittaja
PEKKA OKSAMA

Hanketiedot

  • HakijaKuntoutussäätiö
  • Lisätietoja
  • SAKARI ARVISTO
    53041
  • Toteutusaika
  • 1.11.1990 - 30.11.1991
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2.4.1990
    42 046.98 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 42 046.98 euroa
  • Tulokset valmistuneet 10.12.1991