92132 Tutkimus

Terveydenhuollon työn tutkimus- ja kehittämisprojekti/Terveydenhuollon muuttuvat työt ja kvalifi- kaatiovaatimukset

1994-08-24 00:00:00.0

Terveydenhuollon muuttuvat työt ja kvalifikaatiovaatimukset

Terveydenhuollon töiden, kuten muidenkin työprosessien, muutosvauhti on 1990-luvulla entisestään kiihtynyt. Työssä tapahtuvat nopeat muutokset nostavat esiin tutkimustarpeita alan koulutuksen (ammattikorkeakoulut), palkkauksen (työn vaativuuden arviointijärjestelmät), työn suunnittelun ja työsuojelun näkökulmasta.

Tämä tutkimushanke on osa sosiaali- ja terveydenhuollon työn, koulutuksen ja ammatillisen sosialisaation tutkimus- ja kehittämisprojektia. Hankkeen tavoitteena oli sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvien työtehtävien ja niiden edellyttämän ammattipätevyyden tutkimus.

Tutkimuksella etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaisen työorientaation varassa sosiaali- ja terveydenhuollon nopeasti muuttuvilla alueilla nyt toimitaan? Millaista äänetöntä ammattitaitoa sosiaali- ja terveydenhuollon työssä voidaan havaita? Millaista tietoperustaa ja taitoja sosiaali- ja terveydenhuollon työtoimintojen uudelleen suuntaaminen, kehittäminen ja muutoksen aikaansaaminen edellyttävät substanssitiedon lisäksi?

Tutkimuksen kohteiksi valittiin neljä yksikköä nopeasti muuttuvilta kriittisiltä aloilta. Ne olivat vanhusten päiväkeskustoiminta, pakolaisten vastaanottokeskus, yliopistosairaalan teho-osasto ja psykiatrinen kuntoutuskeskus. Tutkimus kohdistui kunkin yksikön koko henkilökunnan toimintaan tehtävästä ja taustakoulutuksesta riippumatta, koska kaikki työt ovat yhteistoiminnallisia.

Työn tutkimus- ja kehittämisprosesseihin osallistui yhteensä 81 henkeä, joista enemmän kuin 2/3 oli naisia. Suurin osa osallistujista oli 25-35 -vuotiaita. Hoitoalan keskiasteen ammattikoulutus on 60 prosentilla, akateeminen tutkinto 12,3 prosentilla ja muu ammatillinen tutkinto tai muun alan koulutus 19,7 prosentilla osallistujista. Ilman ammatillista koulutusta oli 8,6 prosenttia.

Työn muutosprosesseja tutkittiin dokumenttianalyysilla, havainnoimalla, haastatteluilla ja surveyllä, kehittävällä työntutkimuksella ja simulaatiopeleillä. Aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen keinoin.

TYÖORIENTAATIO

Tutkimus osoitti, että vallitseva työorientaatio on kiinnittynyt yksittäisen potilaan hoitoon ja tähän tavoitteeseen suuntautuvan yhteistoiminnan laatuun (enemmän kuin 2/3 tutkituista). Tämä orientaatio ei sisällä sellaisia tiedollisia aineksia, joiden varassa kokonaistoimintaa voitaisiin suunnitella. Kokonaistoiminnan laatutavoitteita esiintyi vain alle viidesosalla, hallinnollisia tehtäviä hoitaneilla tai pakolaistyötä tekevillä.

Orientaatioon sisältyy käsitys asiakkaasta tai potilaasta ja hänen elämästään toiminnan kohteena: aktivoitavana, hoidettavana, kuntoutettavana - ei itse aktiivisena, hoitavana, omaan elämäänsä osallistuvana tai sitä tietoisesti säätelevänä ihmisenä.

Ympäristönäkemys on myös suppea: ajatellaan, että aktivoitumiseen vaikuttaa eniten hoitopaikka ympäristönä. Tulokset ovat ristiriidassa alan julkiteorioiden, esimerkiksi laadullisten tavoitteenasettelujen ja opetussuunnitelmien kanssa.

KOKONAISUUDEN HALLINNAN KEINOT

Tutkimuksessa selvitettiin, miten suunnittelu ja koordinointi tapahtuvat työyksiköissä. Pitkälle rationalisoiduissa tai autoritäärisesti johdetuissa yksiköissä sekä toiminnallinen että taloudellinen suunnittelu oli eriytetty hallintoon eivätkä työntekijät osallistuneet siihen.

Koordinointitoiminnat olivat kehittyneitä siellä, missä esiintyi kokonaisorientaatiota tai missä hoito- ja työkulttuuri oli tietoisesti demokraattista (pakolaistyö, psykiatrinen kuntoutus). Kokonaistoiminnan koordinointi oli puutteellista yksiköissä, joissa tehtiin kolmivuorotyötä (teho-osasto, vanhainkoti). Missään yksikössä toiminnallista palautetta ei kerätty järjestelmällisesti eikä sitä kytketty toiminnan laatutavoitteisiin.

YHTEISTOIMINNALLISEN AMMATTITAIDON VAATIMUKSET

Kaikissa tutkituissa töissä esiintyi yhteistoiminnallisia kvalifikaatiovaatimuksia riippumatta työn erilaisesta sisältöalueesta. Niitä olivat arkielämän hallinnan ja omavastuisuuden tukeminen, moniaineksisten ryhmien hallinta, väkivallan tunnistaminen ja väkivaltatilanteiden käsittely, kuoleman kohtaaminen, riippuvuussuhteiden säätely asiakastyössä, naisten ja miesten välisten suhteiden hallinta, mielenterveysongelmien tunnistaminen ja hoito, asiakkaiden käyttämättömän potentiaalin tunnistaminen ja laitostumisen ehkäisy sekä kommunikointi vieraalla kielellä.

Ammattikoulutettujen ja kouluttamattomien työntekijöiden toiminnan laadussa oli selvä laadullinen ero kaikilla näillä alueilla. Eroja kuvataan raportissa havainnointiaineiston perusteella. Ajatus kouluttamattomien työntekijöiden käytön taloudellisuudesta koulutettujen sijasta ei saa näistä havainnoista tukea.

ÄÄNETÖN AMMATTITAITO

Äänetön ammattitaito muodostuu käyttötietoa ja sitä etäisempää tietoa yhdistävästä toiminnasta. Se vaatii korkeatasoista ammatillista tietoperustaa, jonka varassa rutiinista poikkeavatkin tilanteet hallitaan nopeassa yhteistoiminnassa. Se ei siis ole sama asia kuin kokemusperäinen taito. Äänetöntä ammattitaitoa esiintyi kaikissa sekä välittömästi potilaan/asiakkaan kanssa tapahtuvissa toiminnoissa että välillisissä, toimintaedellytyksiä luovissa toiminnoissa.

Välittömien toimintojen vaatimasta äänettömästä ammattitaidosta ovat esimerkkeinä diagnostinen havainnointi, arkielämän kuntoutusmahdollisuuksien tunnistaminen, riippuvuuden säätely tavoitteiden suunnassa, ryhmien toiminnan arviointi, ylläpitäminen ja tavoitteellinen ohjaus sekä kulttuuriset rajat ylittävä sensitiivisyys ja sen edellyttämä työskentely.

Välillisten toimintojen osuus tutkituissa töissä on ajallisesti suuri, vaikka sitä ei oteta huomioon esimerkiksi suoritelaskennoissa. Työ edellyttää muun muassa eettisten kysymysten tunnistamista ja ratkaisua, useiden erilaisten toimintojen samanaikaista organisointia, kokoustekniikka- ja esiintymistaitoja, ammattikuntarajoja ylittävän kommunikaation osaamista, organisaation nopeaa oppimista, toimistotehtävien osaamista, tiedon tallennusta ja siirtoa atk-laitteilla, paikallistuntemusta ja paikallisen kulttuurin vaikutusten tunnistamista, ''kodinhoidollisia'' taitoja, toimitilojen hygienian ylläpitämistä, suullisen tiedon nopeaa omaksumista ja välittämistä, toisen työn ohjaamista ja opettamista, innostavuutta, vastuuta taloudellisista kysymyksistä, laitteista, toisen ihmisen elämästä ja kehityksestä sekä työn kehittämistaitoja ja reflektion osaamista.

TYÖN RASITTAVUUS

Asiakas- ja potilastyön kuormitustekijöiksi todettiin työn intensiteetti ja oma itse hoidon välineenä. Työn organisointiin liittyviä rasitustekijöitä ovat työn osittuminen, sitovuus, fyysinen rasitus, vuorotyö, työn määrä ja kiire.

Autoritäärinen johtamistapa ja nopeat hallinnolliset muutokset, joiden valmisteluun ei voinut osallistua ja joista ei tiedotettu, lisäsivät rasittuneisuutta. Uusina rasitustekijöinä tulivat esiin nopeat muutokset ja taloudellisen laman seuraukset sekä sijaiskiellot ja pakkolomautukset, jotka lisäsivät työssä olevien kuormitusta.

Kuormittavimmat työalueet olivat teho-osasto ja pakolaistyö.

TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Työn muutosvauhti on koko ajan kasvanut. Itsenäisyyden alkupuolella muutosjaksot kestivät 20-30 vuotta, 1970-1980-luvuilla noin viisi vuotta ja 1990-luvun alussa muutoksia tapahtui 1-2 vuoden välein. Valtionosuusuudistuksen ja taloudellisten leikkausten jälkeen 1993 työn organisoinnin muutosten välillä on ollut vain muutamia kuukausia. Nopeat muutokset ja henkilöstön vähentäminen pysäyttivät kehitystyön.

Asiakas- ja potilastyön vaatimat nykytaidot kattavat vain osan tulevaisuudessa tarvittavista työtaidoista. Muutosvauhdin nopeutuminen ja taloudelliset paineet vahvistavat seuraavia vaatimuksia: kokonaisorientaation tarve ja suunnittelutaidot, työn tutkimus- ja kehittämistaidot, metataidot (ongelmanratkaisu, oppimaan oppiminen, oman orientaation arviointi, reflektio) sekä työntekijän oman elämisen hallinta.

Muuttuva työ vaatii alan koulutuksen ja opettajakoulutuksen nopeaa kehittämistä. Johtamiskäytäntöjen kehittyminen on myös välttämätön työn kehittämisen edellytys.

Toimittaja
PEKKA OKSAMA

Hanketiedot

  • HakijaTEHY R.Y.
  • ToteuttajaKIVINEN KIRSTI
  • Lisätietoja
  • MAIJA ANTTILA
    1552736
  • Toteutusaika
  • 1992-07-01 00:00:00.0 - 1993-12-01 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 1992-06-15 00:00:00.0
    84093.96 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 100912.75 euroa
  • Tulokset valmistuneet 1994-04-08 00:00:00.0