94234 Tutkimus

Työskentely tuulessa ja kylmässä - kehon jäähtyminen ja vaatetuksen valinta

Suomessa miehistä 31 ja naisista 14 prosenttia työskentelee yli puolet työajastaan ulkona. Kaikkiaan yli 700000 henkilöä on kokenut kylmän haitallisena tekijänä omassa työympäristössään. Tuuli lisää ratkaisevasti kylmän jäähdyttävää vaikutusta. Kylmälle altistuvien ja kylmästä kärsivien suuresta joukosta huolimatta kylmän ja tuulen vaikutusta terveyttä vaarantavana tekijänä ei ole otettu tarpeeksi huomioon. Arktisten luonnonvarojen hyödyntäminen lähitulevaisuudessa ja arktisen alueen strategisen merkityksen kasvu lisäävät tarvetta ymmärtää kylmän vaikutuksia.

Tuulen jäähdyttävä vaikutus voidaan likimäärin arvioida Windchill-indeksin avulla. Viimaindeksi ilmoittaa iholta haihtuvan lämmön määrän tuulen nopeuden ja ilmanlämpötilan perusteella. Indeksi kuvaa kehon paikallista jäähtymistä. Kylmätyössä tarvittavan vaatetuksen lämmöneristävyyttä voidaan puolestaan arvioida IREQ-indeksin avulla.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kehon jäähtymistä ja mahdollisuuksia säädellä kylmänsuojavaatetuksen kautta tapahtuvaa lämmönhukkaa tuulessa. Kehon jäähtymisestä johtuvan toimintakyvyn heikkenemisen arvioimiseksi kehitettiin menetelmä.

Kylmässä ja tuulessa toimivan vaatemallin kehittämisessä pohjana käytettiin Lotensin vaatetusmalleja arktisiin oloihin muokattuna. Mallintamisessa tarvittava vaatetuksen ja lämmönsäätelyn toimintaa kuvaava tieto saatiin tekoiholla tehdyistä materiaalimittauksista ja vaatetuksen koehenkilö- ja lämpönukkemittauksista.

Tutkimus toteutettiin pohjoismaisena yhteistyönä, jossa yhteistyölaitoksena oli Arbetsmiljöinstitutet Ruotsista.

MERKITTÄVIMMÄT JOHTOPÄÄTÖKSET

Tuulella on selvästi merkitystä nopean jäähtymisen kautta verenkiertoon. Vaikutus voi olla kohtalokasta sydänperäisistä ongelmista kärsivillä henkilöillä, kun verenpaine lisääntyy voimakkaasti.

Kevyellä liikunnalla on suuri myönteinen vaikutus tällaisessa äkillisessä kylmätuulialtistuksessa.

Nykyiset jäähtymisen tarkasteluun perustuvat fysikaalis-fysiologiset mallit ja kylmäindeksit ottavat heikosti huomioon kovan tuulen vaikutuksen tai ennustavat sen epätyydyttävästi käytännön tilanteita ajatellen.

ISO_TC -raporttina esitetyn IREQ-indeksin kehittämisessä olisi pikaisesti otettava tuulen vaikutus nykyistä paremmin huomioon. Myös viimaindeksi olisi uudistettava, koska se ennustaa heikosti kasvojen paikallisia alhaisia lämpötiloja ja suojautumisen merkitystä kasvojen lämpötiloihin.

Kansainvälistä käytäntöä lämmöneristävyyden laskemiseksi lämpönukkemittaustuloksista pitäisi pikaisesti täsmentää. Nyt vaatetuksen lämmöneristävyyden erot voivat olla yli 50 prosenttia eri kaavoja käytettäessä. Asia on tiedotettu ISO_TC38/WG17 -työryhmälle.

Raportissa on tehty uudet mallilaskentaehdotukset. Niissä on otettu huomioon tuulen, liikkeen ja vaatetuksen ominaisuudet sekä edellä olevat kommentit.

Myös vaatetus pitäisi suunnitella ulkotyöhön ottamalla nykyistä paremmin huomioon sekä tuulen jäähdyttävä vaikutus että tuulen hyväksikäyttö muun muassa hikoilutilanteessa. Tuulihan vaikuttaa vaatetuksen käyttöalueeseen normaalisti 10-15{SYMBOLI 176 f "Symbol"}C.

Tuulen vaikutuksista pitäisi kylminä vuodenaikoina tiedottaa nykyistä paremmin.

RAPORTTI

Työskentely tuulessa ja kylmässä - kehon jäähtyminen ja vaatetuksen valinta. Working in wind and cold - body cooling and selection of clothing. Hannu Anttonen, Hannu Rintamäki, Esa Hiltunen, Tero Mäkinen ja Tanja Risikko Oulun aluetyöterveyslaitos sekä Ingvar Holmér Arbetsmiljöinstitutet, 1998. 133 s.

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos, Oulu
  • Lisätietoja
  • HANNU ANTTONEN
    47471
  • Toteutusaika
  • 23.4.1995 - 31.3.1998
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 28.11.1994
    79 216.51 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 196 443.49 euroa
  • Tulokset valmistuneet 22.5.1998