95081 Tutkimus

Yritysten hierarkia- ja palkitsemisrakenteet Suomen teollisuudessa

Toimihenkilöura Suomen teollisuudessa

Yritysten hierarkia- ja palkitsemisrakenteista on esitetty runsaasti erilaisia teorioita, mutta käytännön tietoa on vähän niin Suomessa kuin muissakin maissa. Tutkimus pyrkii antamaan uutta empiiristä tietoa teollisuuden toimihenkilöiden ura- ja palkkakehitykseen liittyvistä säännönmukaisuuksista ja siten toimihenkilöiden sisäisten työmarkkinoiden toiminnasta.

Tavoitteena on antaa yleiskuva toimihenkilöiden rakenteessa ja palkanmuodostuksessa tapahtuneista muutoksista vuosina 1980-1994 sekä selvittää, miten herkkä toimihenkilöiden sisäisten työmarkkinoiden toiminta on ollut suhdanteiden muutoksille. Lisäksi tavoitteena oli analysoida uralla etenemistä ja palkan määräytymistä työuran eri vaiheissa sekä selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilöiden etenemiseen uralla samassa yrityksessä tehdyn työrupeaman aikana.

Tutkimuksen perusaineistona käytettiin Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) ylläpitämää palkka-aineistoa. Tästä aineistosta kerättiin yksittäisiä toimihenkilöitä koskeva yhdistetty poikkileikkaus- ja aikasarja-aineisto vuosille 1980-1994. Analyysit tehtiin erikseen kullekin teollisuuden toimihenkilöryhmälle: teknisille toimihenkilöille, teollisuustoimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille.

SOPEUTUMISEN AIKAA

Vuosien 1980-1994 aikana koettu voimakas nousukausi ja syvä lama ovat merkinneet teollisuuden toimihenkilöille sopeutumisen aikaa. Toimihenkilöiden rakenne on muuttunut siten, että ylemmät toimihenkilöt ovat selvästi kasvattaneet osuuttaan teknisiin ja teollisuustoimihenkilöihin verrattuna. Suhdanteet ovat vaikuttaneet merkittävästi toimihenkilöiden vaihtuvuuteen. Toimialan ulkopuolelle siirtyneiden osuus lähti kasvuun, kun teollisuustuotannon määrä alkoi vuonna 1990 supistua. Vuonna 1992 lähes 28 prosenttia teollisuuden toimihenkilöistä siirtyi toimialan ulkopuolelle. Myös rekrytoinnit supistuivat 1991-1992 suhteessa puoleen siitä, mitä ne olivat 1980-luvun lopulla.

Teknisten ja ylempien toimihenkilöiden keskimääräiset reaaliset tuntiansiot laskivat ajanjaksolla 1980-1994; teollisuustoimihenkilöiden ansiot taas pysyivät koko ajan vakaina. Naisten osuus nousi kaikissa toimihenkilöryhmissä. Myös naisten suhteelliset ansiot nousivat miehiin verrattuna. Vuonna 1994 ylemmillä toimihenkilöillä naisten tuntiansiot olivat jo 83 prosenttia miesten ansioista. Teollisuustoimihenkilöillä ja teknisillä vastaava osuus oli 77 prosenttia.

LAMA HEIKENSI URANÄKYMIÄ

Myös työpaikkansa säilyttäneet toimihenkilöt ovat omilla työpaikoillaan joutuneet sopeutumaan taloudessa tapahtuneisiin muutoksiin. Teollisuustuotannon romahdus vuonna 1991 heikensi kaikkien toimihenkilöryhmien uranäkymiä. Teknisillä ja teollisuustoimihenkilöillä ylennysten määrä putosi puoleen ja ylemmillä toimihenkilöilläkin yli kolmanneksen. Heikko taloudellinen tilanne merkitsi myös aiempia vuosia vaatimattomampaa ansiokehitystä myös silloin, kun ura nytkähti eteenpäin.

Ylemmät toimihenkilöt eivät ole aivan yhtä paljon joutuneet tinkimään reaalisesta ansiokehityksestään kuin muut toimihenkilöryhmät. Urakehityksestä riippumatta työpaikkansa säilyttäneiden ylempien toimihenkilöiden reaaliansiot ovat useimmiten eri vuosina nousseet. Suhdannekäyttäytymiseltään naiset ja miehet eivät suuresti näyttäisi poikkeavan toisistaan. Naisten asema on kuitenkin ollut miehiä epävakaampaa ryhmissä, joissa naiset ovat olleet vähemmistönä.

URAKEHITYS ALUSSA NOPEAA

Työuran ensimmäisinä vuosina toimihenkilöt vaihtavat tehtäviä ja lähtevät alalta muita vuosia vilkkaammin. Työuran viiden ensimmäisen vuoden aikana tilanne on suuntaan tai toiseen muuttunut 75-90 prosentilla toimihenkilöistä. Toimialalle jääneellä teknisellä toimihenkilöllä on ensimmäisen vuoden jälkeen 17 prosentin mahdollisuus siirtyä ylempään palkkaryhmään. Vastaavassa tilanteessa olevalla teollisuustoimihenkilöllä on vajaan 13 prosentin todennäköisyys siirtyä entistä vaativampiin tehtäviin. Kuusi prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä parantaa hierarkkista asemaansa työskenneltyään alalla vuoden. Ensimmäisen vuoden aikana alalta poistuu 24 prosenttia teknisistä, 29 prosenttia teollisuustoimihenkilöistä ja 16 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä. Työuran jatkuessa etenemistahti hidastuu ja alttius siirtyä toimialan ulkopuolelle pienenee.

YLENNYKSET KASVATTAVAT ANSIOITA

Uralla tapahtuneet muutokset vaikuttavat merkittävästi reaaliansioiden kehitykseen. Teknisten ryhmässä keskimääräinen tulokas onnistuu 10 vuoden aikana nostamaan reaalisia tuntiansioitaan lähtötilanteeseen verrattuna 11 prosenttia. Teollisuustoimihenkilöiden ryhmässä vastaava ansioiden nousu on 10 ja ylemmillä toimihenkilöillä 22 prosenttia. Lähes neljänneksellä ansiotaso laskee työuran ensimmäisten 10 vuoden aikana. Talon sisältä siirtyneiden aineisto osoittaa, että työuran jatkuessa seuraavat 10 vuotta jo lähes puolella toimihenkilöistä on vaikeuksia pitää kiinni aiemmasta reaaliansiotasostaan. Yksi selitys tähän osaltaan on, että kaikissa toimihenkilöryhmissä raalinen ansiotaso kärsii, jos toimihenkilö pysyy pitkään samantasoisissa tehtävissä. Ylennyksillä on merkittävä rooli työuran aikaisessa reaaliansioiden kasvussa. Ylennysten hyöty kuitenkin heikkenee, mitä myöhemmin se uralla saadaan.

SUKUPUOLI VAIKUTTAA

Uran alussa edetään paremmin sillä alalla, jossa oma sukupuoli on enemmistönä. Teollisuustoimihenkilöistä naisilla, teknisistä ja ylemmistä toimihenkilöistä miehillä on paremmat uranäkymät rekrytoinnin jälkeen kuin vastakkaisella sukupuolella näissä ryhmissä. Vähemmistöön jääneellä sukupuolella on myös suurempi todennäköisyys hakeutua toimialan ulkopuolelle. Uran jatkuessa vain teknisten ryhmässä naisten asema pysyy miehiä heikompana. Teollisuustoimihenkilöiden miehillä ja ylempien toimihenkilöiden naisilla suhteellinen asema paranee selvästi.

KOULUTUS TÄRKEÄÄ URALLE

Teknisten ja teollisuustoimihenkilöiden taustalla ja toiminnalla on vaikutusta urakehitykseen. Ylennystodennäköisyys on vähiten vaativissa tehtävissä huomattavasti suurempi kuin vaativissa tehtävissä. Jos toimihenkilö vaihtaa työpaikkaa toimialan sisällä, hänen ylennystodennäköisyytensä on kaksinkertainen samassa työpaikassa pysyneeseen verrattuna. Työpaikan vaihto pitää sisällään myös selvästi keskimääräistä suuremman riskin joutua vähemmän vaativiin tehtäviin. Koulutus on urakehityksen kannalta tärkeä. Korkeakoulututkinnon suorittaneilla on kaksinkertainen todennäköisyys saada ylennyksiä kuin vain peruskoulun käyneillä. Peruskoulun käyneellä on myös muita suurempi alttius joutua siirretyksi vähemmän vaativiin tehtäviin.

10.4.1996/po

Toimittaja
PEKKA OKSAMA

The Career of the Finnish Industrial Employee

31.12.2000

The careers and earnings of employees were studied at different phases of the trade cycle on the basis of earnings records from 1980—1994 kept by the Confederation of Finnish Industry and Employers. The economic depression of the early 1990s weakened employees’ career prospects and made the internal labour market rigid. Promotions were found to have a significant increasing effect on wages; however, the rise was the smaller the later in one’s career the promotion occurred.
Translated and edited by
Esko Meriluoto

Hanketiedot

  • HakijaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • ToteuttajaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • Lisätietoja
  • Kari Alho
    60990220
  • Toteutusaika
  • 21.4.1995 - 1.12.1995
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 3.4.1995
    39 751.22 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 58 288.73 euroa
  • Tulokset valmistuneet 23.2.1996