96252 Tutkimus

Osaaminen teollisuusyritysten kilpailustrategiana

toimittanut Pekka Oksama

Suomalaisyritysten osaamistarpeet ovat muuttuneet viime aikoina kohti korkeampaa koulutusta. Matalapalkkaisia rutiinitöitä on niukemmin tarjolla, kun taas korkeaa koulutustasoa vaativiin hyväpalkkaisiin töihin ei löydy riittävästi hakijoita.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten teollisuudessa työskentelevien toimihenkilöiden osaamistaso on muuttunut ja miten osaava henkilöstö on siirtynyt ajanjaksolla 1983-1996. Keskeisenä pyrkimyksenä on saada kuva teollisuuden osaamistarpeiden kehityksen suunnasta. Tutkimus on osa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen työmarkkinaohjelmaa.

Aineistona ovat Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton keräämät laajat yksilötason tilastot, joihin on koottu tietoja muun muassa toimihenkilöiden palkasta, koulutuksesta ja työkokemuksesta sekä yritysten toimialoista ja työntekijämääristä. Otoskoko vaihtelee noin 6500-9800 hengen välillä tutkimusjakson aikana.

Toimihenkilöiden osaamisen mittareina käytetään koulutustasoa, teknisiä ja kaupallisia tutkintoja sekä työkokemusta ja palkkatasoa. Vertailuja tehdään myös toimialoittain ja yrityskoon mukaan.

Rekrytoinnit ovat tärkein huomionkohde tutkittaessa teollisuuden osaamistarpeita. Tutkittavat toimialat ovat metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemianteollisuus, graafinen teollisuus sekä rakennus- ja konsulttialat. Viime vuosien työllisyyskehityksen kannalta tärkein ala, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, sisältyy tässä aineistossa metalliteollisuuteen.

OSAAMISEN KYSYNTÄ KASVAA

Tutkimuksen keskeinen tulos vahvistaa yleisen käsityksen osaamistarpeiden kasvusta. Mitä korkeamman osaamisen toimihenkilö on hankkinut, sitä paremmin hän menestyy teollisuuden palveluksessa. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että paras menestymisen tae on hyvä tekninen koulutus ja 5-15 vuoden työkokemus. Insinöörien ja diplomi-insinöörien osaamisen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Nokian vauhdittama sähkö- ja elektroniikkateollisuus lisää eniten teknisen osaamisen kysyntää, mutta kysyntä on lisääntynyt muillakin toimialoilla. Kaikkein vakain asema teollisuuden työpaikoilla on 31-40 -vuotiailla. Heidän ikäluokallaan on hyvä koulutus, sopivasti työkokemusta ja pitkä työura edessä. Todennäköisesti korkeasti koulutetut alle 40-vuotiaat eivät vielä ole asettuneet paikoilleen työmarkkinoilla, vaan ovat usein urasuuntautuneita ja pyrkivät liikkumaan aktiivisesti työmarkkinoilla. Kysynnän lisäksi tässä ryhmässä on siis myös tarjontaa.

Korkeakoulututkinnon tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kysyntä on voimakkaimmassa kasvussa. Heidän osuutensa on kohonnut jo 40 prosenttiin uusista rekrytoinneista. Tämä ei kuitenkaan ole murtanut keskiasteen tutkinnon suorittaneiden asemaa teollisuuden työmarkkinoilla. Keskiasteen osuus on yhä noin puolet kaikista rekrytoinneista. Siksi korkeakoulutuksen kysynnän kasvusta ei pidä suoraviivaisesti päätellä, että kaikkien muiden koulutustasojen asema heikkenee.

Kaupallisen osaamisen kysyntä on siirtymässä keskiasteen tutkinnoista korkeakoulututkintoihin. Merkonomien osuus rekrytoiduista vähenee, mutta ekonomien ja tradenomien osuus kasvaa. Ekonomien kohdalla on kuitenkin merkittävintä, että kasvu johtuu yksinomaan pienten yritysten kysynnän kasvusta. Suurissa yrityksissä heidän osuutensa rekrytoiduista vähenee. Kehitys voi johtua siitä, että suurissa yrityksissä tai toimipaikoissa saavutetaan yksikkökoon kasvun avulla huomattavia etuja taloudellisten tehtävien hoidossa. Pienissä yrityksissä taloudellisen osaamisen tarpeen kasvu saattaa johtua toimintaympäristön monimutkaistumisesta. Esimerkiksi Euroopan yhdentyminen on luonut kysyntää kansainväliselle osaamiselle ja kielitaitoisille talouden tuntijoille.

TYÖKOKEMUSTA ARVOSTETAAN

Työkokemuksen arvostus on noussut teollisuusyrityksissä. Nuorten osuus rekrytoinneista on supistunut jyrkästi. Voittajia ovat olleet 41-50 -vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden ryhmät. Halutuimpia ovat kuitenkin 31-40 -vuotiaat, joiden kysyntä säilyy vakaana suhdanteista riippumatta. Työkokemuksen arvostuksen kasvusta voidaan tehdä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin on ilmeistä, että nuoret hakeutuvat aiempaa useammin teollisuuden ulkopuolelle töihin. Tämä saattaa kiristää kilpailua ammattitaitoisesta työvoimasta, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle.

Ikäsyrjintä ei myöskään ole teollisuudessa niin suuri ongelma kuin on väitetty. Jos syrjintää esiintyy, se kohdistuu pikemminkin nuoriin. Nuorten vähenevää osuutta teollisuuden rekrytoinneista on toisaalta myös selitetty sillä, että teollisuus ei enää ole nuorten mielestä houkutteleva työnantaja. Siten kysymys on nuoren työvoiman tarjonnan puutteesta. Tämän selityksen mukaan kysyntää nuorten osaamiselle kyllä löytyisi.

Kokeneempien toimihenkilöiden vaikeudet uuden työpaikan löytämisessä saattavat iän sijasta johtua riittämättömästä koulutuksesta. Työkokemuksen kautta hankittu osaaminen ei vastaa uusien tehtävien vaatimuksia. Osittain kyse voi olla niin sanotusta "skill biased technical change" ilmiöstä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että teknisen kehityksen vuoksi osaamistarpeet painottuvat sellaisille alueille, joita vanhemmat henkilöt eivät hallitse. Tietotekniikan nopeaa kehitystä pidetään usein pulmallisena tämän ilmiön vuoksi.

KORKEA PALKKA SITOUTTAA

Palkkatason vaikutus toimihenkilöiden liikkuvuuteen on yksiselitteinen. Korkea palkka sitoo toimihenkilön yritykseen. Palkan kohotessa ja työsuhteen etujen parantuessa parempien oman yrityksen ulkopuolisten vaihtoehtojen määrä vähenee. Matalapalkkaisten toimihenkilöiden on usein helpompi hankkia paremmat edut hakeutumalla toiseen yritykseen.

Palkan merkitys henkilöstön sitoutumiselle korostuu erittäin korkeaa osaamista vaativissa tehtävissä. Viime aikoina yleistyneet ja kohua herättäneet yritysjohdon optiot ovat eräs esimerkki tästä, mutta avainhenkilöitä on muuallakin kuin ylimmässä johdossa. Parhaiden asiantuntijoiden pitämiseksi talossa yritykset ovat ryhtyneet ottamaan käyttöön erilaisia tulospalkkaus- ja optiojärjestelyjä. Palkitsemisjärjestelmien avulla pyritään välttämään henkilöstön vaihtuvuudesta aiheutuvia kustannuksia.

EROJAKIN LÖYTYY

Osaamisen kysyntä on kasvussa kaikilla toimialoilla. Erot toimialojen välillä ovat kuitenkin suuria. Osaamistaso on korkein niillä korkean teknologian aloilla, joilla tuotekehitys sitoo paljon henkilöstöä, esimerkiksi konsulttialalla, metalliteollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Matalin koulutustaso on graafisessa teollisuudessa, joka rekrytoi hyvin vähän teknisen koulutuksen saaneita.

Yrityksen tai toimipaikan kasvaessa myös osaamistarpeet kohoavat. Varsinkin tutkimusjakson alussa erot pienten ja suurten yritysten välillä olivat suuria, mutta ne tasoittuivat jakson loppua kohti. Pienissä yrityksissä toimihenkilöiden keskimääräinen koulutustaso kasvoi selvästi nopeammin kuin suurissa yrityksissä. Teknistä osaamista rekrytoitiin suhteessa enemmän suuriin yrityksiin, kun taas pienet yritykset painottivat kaupallista osaamista rekrytoinneissaan. Ekonomien kysynnän kasvu tuli kokonaan pienistä yrityksistä. Myös työkokemuksen suhteen strategioissa on eroja. Nuoria hakeutui selvästi enemmän suuriin yrityksiin. Suuryritysten maine ja tunnettuus saattaa olla tähän syynä.

RAPORTTI

Mäkilä Atro: Teollisuuden toimihenkilöiden osaaminen, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Sarja B 147, Helsinki 1998. 92 s. ISBN 951-628-286-5, ISSN 0356-7443.

Hanketiedot

  • HakijaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • ToteuttajaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • Lisätietoja
  • Kari Alho
    60990220
  • Toteutusaika
  • 23.1.1997 - 1.9.1998
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 25.10.1996
    49 447.25 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 75 348.19 euroa
  • Tulokset valmistuneet 7.1.1999