97086 Tutkimus

Hammashoitajien ja -huoltajien työperäiset ihottumat ja allergiat

HAMMASHOITAJAT VOIVAT SUOJAUTUA KEMIKAALEILTA

17.5.2001

Hammashoitajien työperäiset sairaudet ovat pääosin käsi-ihottumia. Hammashoitotyössä todetaan myös jonkin verran työperäisiä hengityselinsairauksia.

Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Kristiina Alangon johtamassa tutkimuksessa selvitettiin hammashoitajien iho- ja hengitystieoireita sekä ammattitauteja ja niiden aiheuttajia. Lisäksi kartoitettiin riskitekijöitä, työoloja ja altistumistasoja sekä etsittiin keinoja torjua altistumista. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Allergisia ihottumia (ekseemoja) aiheuttavat tavallisimmin hammaspaikka-aineina käytettävät muovikemikaalit (akrylaatit) ja suojakäsineiden kumikemikaalit, kosketusnokkosihottumia suojakäsineiden luonnonkumi ja ärsytysihottumia toistuva käsien pesu. Suojakäsineet ovat tavallisin allergian ja ammatti-ihotaudin aiheuttaja hammashoitajilla.

Paikkausaineisiin, etenkään nestemäisiin, ei tulisi koskea käsin. Valmistajien tulisi kehittää annosteluvälineitä, joilla voidaan helposti toteuttaa non touch -tekniikkaa.

Viimeistelyvaiheen tulisi olla mahdollisimman lyhyt, ja käyttämättä jääneet, kovettamattomat paikkausaineet olisi hävitettävä.

Hammashoitajien työhön liittyviä hengitystie- ja limakalvo-oireita ovat yskä, kurkun karheus, hengenahdistus, nuha ja silmäoireet. Pitkäaikainen, päivittäinen altistuminen muovikemikaaleille lisää nuhaoireiden ja astman todennäköisyyttä erityisesti atooppisilla hammashoitajilla.

Hengitystiealtistumista voi vähentää käyttämällä esikäsittelyaineita ja sidosaineita, joissa on mahdollisimman vähän haihtuvia, terveydelle vaarallisia kemikaaleja sekä käyttämällä aineita, joita hoitajan ei tarvitse sekoittaa ennen suuhun lisäämistä.

Peruskartoitus tehtiin puhelinhaastattelulla


Epidemiologisella poikkileikkaustutkimuksella selvitettiin hammashoitajien työperäisiä iho- ja hengityselinoireita ja -sairauksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Poikkileikkaustutkimuksen perusjoukkona oli 923 Tehyn jäsenrekisteristä poimittua Suur-Helsingissä toimivaa naispuolista hammashoitajaa, hammashuoltajaa, erikoishammashoitajaa ja suuhygienistiä. Puhelinhaastatteluun osallistui 799 henkilöä (87 % otoksesta).

Haastatelluista 63 prosentilla oli joskus ollut käsi-ihottumaa. Atooppisia hengitystieoireita tai iho-oireita sanoi sairastaneensa 53 prosenttia haastatelluista.

Haastatelluista 90 prosenttia ilmoitti käytävänsä suojakäsineitä säännöllisesti työssään. Yli kolmasosa (41 %) ilmoitti sairastaneensa hammashoitotyöhön liittyviä käsi-ihottumia, ja useimmat (yli 70 %) arvelivat käsi-ihottumansa johtuvan suojakäsineiden käytöstä tai runsaasta käsien pesusta.

Ammatti-ihotaudit esiin työlääketieteellisellä haastattelulla


Hammashoitajat, jotka olivat puhelinhaastattelussa ilmoittaneet työhön liittyvästä käsi- tai kasvoihottumasta, kutsuttiin työlääketieteelliseen haastatteluun. Haastatteluun tuli 245 hammashoitajaa, joista 133 lähetettiin jatkotutkimuksiin ammatti-ihotautien poliklinikalle.
Työlääketieteelliseen haastatteluun osallistuneista hammashoitajista 31:llä oli jo aiemmin todettu ammatti-ihotauti.

Kliinisissä tutkimuksissa todettiin 22:lla hammashoitajalla uusi ammatti-ihotauti. Heistä yhdellä oli myös aiemmin todettu muu ammatti-ihotauti. Tutkittujen ja jo aiemmin todettujen ammatti-ihotautien aineistossa oli yhteensä 29 allergista kosketusekseemaa, 15 kosketusnokkosihottumaa, 12 ärsytysihottumaa ja yksi työperäinen kynsisienitulehdus.

Ammatti-ihotautien esiintyvyys tutkitussa väestössä oli 5,6 % (52/923). Tämän tutkimuksen perusteella 40 % (21/52) hammashoitajien ammattitaudeista oli jäänyt aikaisemmin toteamatta. Niitä ei ollut aiemmin tutkittu, diagnosoitu tai ilmoitettu Työperäisten sairauksien rekisteriin.

Myös työilmaa, suojakäsineitä ja hammaspaikkausaineita tutkittiin


Tutkimukseen kuului työhygieeninen selvitys kuudessa hammashoitoyksikössä. Niissä mitattiin ilman tärkeimpiä kemiallisia ja orgaanisia epäpuhtauksia sekä tutkittiin suojakäsineiden kemikaaliläpäisevyyttä käytännön työtilanteissa.

Tutkimuksessa testattiin eri materiaaleista valmistettujen kertakäyttöisten suojakäsineiden kemikaaliläpäisevyyttä 2-hydroksietyylimetakrylaatin (2-HEMA) sekä trietyleeniglykolidimetakrylaatin (TEGDMA) seoksella. Luonnonkumia ja vinyyliä paremmiksi osoittautuivat synteettiset kumimateriaalit, nitriili- ja kloropreenikumi, joista parhaiden läpäisyaika oli yli tunnin. Kaksinkerroin käytettyinä käsineiden suojauskyky oli suurempi kuin kahden käsineen yhteenlaskettu läpäisyaika.

Tutkimuksessa selvitettiin 22 tavallisesti käytössä olevan muovipohjaisen hammaspaikka-aineen sisältämien (met)akrylaattien laatua ja määrää. Kolme tuotetta ei sisältänyt lainkaan metakrylaatteja. Kahdeksasta tuotteesta oli annettu oikea kvalitatiivinen metakrylaattikoostumus. Tutkituista tuotteista puolella (11 kpl) oli puutteelliset tai täysin puuttuvat koostumustiedot.

Analyysitulosten perusteella on mahdollista arvioida hammashoitohenkilöstön altistumisriskiä metakrylaateille ja auttaa akrylaateille herkistyneitä löytämään turvallisia, korvaavia tuotteita.

Tutkimuksen tuloksia on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa ja kotimaisissa ammattilehdissä. Tuloksia on esitetty ammatillisilla luentopäivillä, kansainvälisissä ja kotimaisissa tieteellisissä kokouksissa sekä julkaistu niihin liittyvissä julkaisuissa.

Tuloksia on käytetty hyväksi Lääkelaitoksen hammashoitohenkilöstölle ja hammaslaboratorioille suunnattujen oppaiden teossa. Oppaissa on ohjeita muovimateriaalien käsittelyä varten.

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Kristiina Alanko
    (09) 474 7239
    2412414
  • Toteutusaika
  • - 1.12.2000
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 15.5.1997
    126 140.94 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 296 683.5 euroa
  • Tulokset valmistuneet 20.3.2001