98081 Tutkimus

Metalli- ja elektroniikkateollisuus 2008 -visio

METALLI- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUS 2008 -VISIO

Metalli- ja elektroniikkateollisuus on kasvanut ja kehittynyt huimasti viime vuosina. Yritysten toimintaympäristö on monessa suhteessa muuttunut eikä muutosten vauhti osoita hidastumisen merkkejä. Myös talouskehityksen epävarmuus näyttää kaikkialla maailmassa pikemminkin lisääntyvän kuin vähenevän.

Metalliteollisuuden Keskusliitto aloitti joulukuussa 1997 suuren visiointihankkeen parantaakseen valmiuksiaan edessä olevien haasteiden ja ongelmien varalle. Tavoitteeksi asetettiin metalli- ja elektroniikkateollisuuden oman näkemyksen muodostaminen. Hankkeessa tarkasteltiin alan tärkeimpien kehitys- ja menestystekijöiden muutossuuntia seuraavien noin kymmenen vuoden aikana.

Hanke jakautui neljään itsenäiseen osaprojektiin asiantuntijoineen: 1. Markkinat ja kilpailukyky, 2. Liiketoiminta ja teknologia, 3. Työelämä ja 4. Pkt-erityiskysymykset.

Hankkeen mukaan alan pitkän aikavälin mahdollisuudet näyttävät hyviltä. Kansainväliset talousennusteet viittaavat markkinoiden kasvun jatkumiseen. Kaikkien päätoimialojen viime vuosien kehitys osoittaa suomalaisten yritysten suhteellisen vahvaa kansainvälistä kilpailuasemaa. Yritykset ovat myös selvästi kasvuhakuisia ja varsin luottavaisia alan myönteisen tulevaisuuden suhteen.

Näköpiirissä on kuitenkin useita haasteita, joihin yritysten on kyettävä vastaamaan.

Asiakassuuntautuneisuus ja tuotekehitys

Asiakassuuntautuneisuuden merkitys vahvistuu. Asiakkaiden liiketoiminta on ymmärrettävä ja tämä ymmärrys yhdistettävä yrityksen omaan toimintaan. Tuotteet ja niihin entistä useammin liitettävät palvelut on sovitettava yhä paremmin asiakkaiden tarpeisiin, sillä asiakkaat haluavat ostaa ongelmanratkaisuja ja kokonaispalveluja.

Arvoketjujen hallinta

Arvoketjulla tarkoitetaan koko sitä prosessia, joka tarvitaan tuotteen kehittämiseksi, aikaansaamiseksi, myymiseksi ja toimittamiseksi asiakkaille huoltopalvelut mukaan lukien.

Tuotteiden arvoketjut rakentuvat entistä useammin yritysverkoista. Yrityksen on rakennettava ja/tai löydettävä oma paikkansa arvoketjusta. Pienen yrityksen haasteena on kelpoisuus menestyvän verkon jäseneksi. Johtavan yrityksen ongelmana on monia yrityksiä käsittävän arvoketjun hallinta, kun osallistujilla voi olla ristiriitaisia tavoitteita sekä laatu- ja tehokkuuseroja. Yhteisenä haasteena on tiedon kulku ja luottamuksen rakentaminen.

Kustannustehokkuus

Kilpailun kovenemisen takia operatiivinen tehokkuus on yhä tärkeä menestystekijä. Tuottavuutta ja osaamista on jatkuvasti parannettava. Verkottumisen ja tuotekehityksen mahdollisuuksia on käytettävä hyväksi. Tuotteiden jalostusarvoa nostamalla voidaan kuitenkin kilpailla monipuolisemmin kuin pelkällä kustannustehokkuudella.

Osaamisen kehittäminen

Osaaminen on yhä tärkeämpi kilpailukeino. Yrityksen pitäisi kehittyä entistä luovemmaksi, innovatiivisemmaksi, nopeammaksi ja joustavammaksi sopeutuakseen muuttuviin oloihin. Tarvitaan tiedon ja osaamisen verkostoja ja niiden hallintaa. Koulutukseen, rekrytointiin ja kannustavuuteen on panostettava nykyistä enemmän. Koko henkilöstön osaamista on pystyttävä hyödyntämään entistä paremmin.

Kasvun aikaansaaminen hitaassa kysynnässä

Tilapäiset kysyntähäiriöt ovat yleistymässä, mutta monella toimialalla kysyntä on pitkään kasvanut heikosti. Seurauksena ovat kova kilpailu ja alhaiset hinnat. Tämä merkitsee yrityksille paineita kustannusten karsimiseen sekä kasvavaa tarvetta uusien tuotteiden kehittämiseen.

Henkilöstön ikääntyminen

Teknologian nopea kehitys jatkuu. Tuottavuutta on jatkuvasti parannettava ja työelämässä on suuria muutoksia. Ongelmana on ikääntyvien osaamisen, työkyvyn ja motivaation ylläpitäminen. Vastauksena ei voi olla ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen, mikä on huono ratkaisu monessa mielessä.

Yrityksen sidosryhmät

Omistajia ei voi enää laiminlyödä. Henkilöstö on entistä vaativampaa. Yrityksen imago on tärkeää. Ympäristöasioihin ja eettisiin kysymyksiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Verkottumisen syveneminen merkitsee, että yrityksen on panostettava luottamuksen rakentamiseen ja ylläpitämiseen yhteistyösuhteissaan ja otettava tietoisesti huomioon yhteistyökumppanien edut. Miten löydetään tasapaino, kun vaatimukset ovat lyhyellä aikavälillä usein vastakkaisia?

Uhkana pitkä taantuma tai kilpailukyvyn menettäminen

Makrotason uhkia ei voida unohtaa, kun arvioidaan yritysten tulevaisuutta monen vuoden päähän. Yrityksissä ei kenties päästäkään myönteiseen kehitykseen siitä huolimatta, että haasteista selvitään ja huolimatta yritysten kasvuhakuisuudesta ja omista ponnisteluista.

Uhkatekijöistä vakavimpia ovat kansainvälisen talouslaman mahdollisuus ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn menettäminen. Rohkaisevaa kuitenkin oli, että näiden lisäksi ei tullut esiin yhtään sellaista uhkatekijää, joka projektiin osallistuneiden enemmistön mielestä olisi sekä kohtalaisen todennäköinen että voisi olennaisesti järkyttää alan myönteiseksi arvioitua kehityksen yleisnäkymää.

Julkaisut

Pääraportin lisäksi hankkeesta on ilmestynyt neljä muuta Visio 2008 projektiraporttia:

1. Reilly Catherine & Ylä-Anttila Pekka: Markkinat ja kilpailukyky, Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET, Helsinki 1999. 69 s. + liitt. ISBN 951-817-714-7.

2. Heinonen Rauno: Liiketoiminta ja teknologia - kohti strategisia yritysverkkoja, Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET, Helsinki 1999. 66 s. + liitt. ISBN 951-817-713-9.

3. Saari Jorma: Työelämä - haasteita, kehityssuuntia, Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET, Helsinki 1999. 63 s. ISBN 951-817-711-2.

4. Vesalainen Jukka: Pkt-erityiskysymykset, Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET, Helsinki 1999. 54 s. + liitt. ISBN 951-817-712-0.

Julkaisuja voi tilata osoitteesta Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry, Eteläranta 10, 00130 Helsinki, puh. (09) 19 231/julkaisumyynti, http://www.met.fi/kustannus.

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Julkaisu

Metalli- ja elektroniikkateollisuus, Visio 2008, Pääraportti (kirj. Timo Airaksinen), Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET, Helsinki 1999. 45 s. ISBN 951-817-710-4. Julkaisua voi tilata osoitteesta Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry, Eteläranta 10, 00130 Helsinki, puh. (09) 19 231/julkaisumyynti, http://www.met.fi/kustannus.

Hanketiedot

  • HakijaTeknologiateollisuus ry
  • ToteuttajaTeknologiateollisuus ry
  • Lisätietoja
  • TIMO AIRAKSINEN
    (09) 192 31
  • Toteutusaika
  • 15.3.1998 - 1.1.1999
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 27.4.1998
    50 456.38 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 233 360.75 euroa
  • Tulokset valmistuneet 8.11.1999