99146 Kehittämisavustus

KUNNARI-Kuntatyöpaikka 2000-projektin levittäminen Helsingin kaupungissa

TIETOYHTEISKUNTA - KESKINÄISEN YMMÄRRYKSEN YHTEISKUNTA

Helsingin kaupunki on maamme suurin työnantaja. Sen palveluksessa työskentelee noin 40 000 henkeä. Työyhteisöjä on noin 2 000. Työntekijöiden väliset ristiriidat lisääntyivät tehtyjen selvitysten mukaan vuosien 1995-97 aikana, esimiesten ja alaisten välisissä ristiriidoissa ei ole tapahtunut oleellista muutosta. Tärkeimmiksi työolojen muutossuunnista työntekijät arvioivat työtahdin ja kiireen sekä työn henkisen rasittavuuden.

Kuntatyöntekijä 2000 -hankkeen, johon Kunnari -hanke on jatkoa, keskeisenä tavoitteena oli etsiä kehittyneempiä toimintatapoja kaupungin työpaikkojen käyttöön tilanteessa, jota sävyttivät muun muassa nopeat muutokset taloudellisessa ympäristössä, monenlaiset julkisen sektorin uudistuspyrkimykset, työelämän laatu, kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön ikääntyminen, työolojen tietyiltä osin negatiiviset muutossuunnat, työntekijöiden keskuudessa havaitut uupumisilmiöt sekä lisääntyvät odotukset palvelujen laadun ja tuloksellisuuden suhteen voimakkaasti kasvavassa ja kansainvälistyvässä kaupungissa.

Hankkeen päättäneessä seminaarissa työpaikkojen edustajat arvioivat hankkeen onnistuneen parhaiten lisäämään toimintojen asiakaslähtöisyyttä, vahvistamaan jatkuvan kehittymisen periaatteita työpaikkojen toiminnassa, lisäämään henkilöstön osallistumista kehittämistyöhön ja kehittämään tiimityötä.

Muutokset ovat monipolvisia prosesseja

Kunnari -projektissa on ollut kyse ensisijaisesti aiemmin tehdyn tutkimustyön tuottaman tiedon soveltamisesta. Tämä on jättänyt enemmän aikaa itse työpaikoilla tapahtuvan toiminnan tukemiseen niiden omista tarpeista lähtien. Aloite kehittämiseen onkin korostetusti ollut työpaikoilla itsellään. Työpaikoilla tapahtuneet muutokset olivat varsin monipolvisia prosesseja. Yleisesti muutokset koettiin kuitenkin positiivisiksi.

Kunnari -hankkeessa yhteistoiminnallista kehittämismenetelmää käytettiin 11 työpaikalla. Kuntatyöpaikka 2000 -projektin pitkäaikaisvaikutuksia koskevat haastattelut antavat jossakin määrin vaihtelevan kuvan vaikutuksista. Joillakin työpaikoilla hankkeen koetaan jättäneen pysyvämminkin positiivisia vaikutuksia, joillakin johdon ja työntekijöiden käsitykset poikkeavat selvästi toisistaan. Niissä etenkin työntekijät arvioivat pysyväisvaikutusten jääneen suhteellisen vähäisiksi.

Kehitystoiminnan infrastruktuuria on pohdittu hankkeen edetessä eri yhteyksissä, ja samalla on keskusteltu uusista yhteistyömahdollisuuksista. Jatkossa sitä on varmasti hyvä aktivoida ja profiloida vahvemmin, koska vain erittäin kehittynein toimintatavoin kaupunki ja sen henkilöstö voivat selvitä edessä olevista haasteista.

Tiedosta uuteen ajattelutapaan

Kuntatyöpaikka 2000- ja Kunnari -projekteissa voidaan nähdä, että esimerkiksi itse yhteistoiminnallista kehittämistapaa koskevat ideat ovat levinneet Helsingin kaupungin ja sen eri hallintokuntien piirissä melko laajasti, vaikka hankkeen ulkoinen näkyvyys on jäänyt suhteellisen vaatimattomaksi. Toteutetuilla hankkeilla on ehkä ollut tiettyjä vaikutuksia myös yleiseen ajattelutapaan, joka kaupungin kehitysorganisaatiossa vallitsee.

Tutkijat toivovat yhtenä pysyväisvaikutuksena jättäneensä jälkeensä kokemuksen, että dialogi erilaista asiantuntemusta edustavien tahojen välillä ja palvelutuotannossa työtään tekevien ihmisten kuunteleminen kannattavat. Menestyksen strategiat voivat toteutua vain ihmisten sekä heidän tietämyksensä ja osaamisensa kautta. Tämän asian merkitys ei ole tulevina vuosina vähenemässä, päinvastoin, sen merkitys lisääntyy. Tutkijat muistuttavat, että tietoyhteiskunta, johon me uskomme olevamme siirtymässä, ei ole mikään tietotekniikkayhteiskunta, vaan ennen kaikkea ihmisten tietoon ja keskinäiseen ymmärrykseen perustuva yhteiskunta.

Helsingin kaupungin edustaja toteaa, että kaupunki voi hyödyntää Kunnari -hanketta kahdella tavalla. Kaupunki on kehittämässä työyhteisöille erilaisia välineitä niiden omaa kehittämistoimintaa varten. Tekeillä on työkirja työyhteisöjen kehittämistoimintaa varten.

Kunnarti -hankkeessa luotu malli kehittämistoiminnan infrastruktuuriksi toteutuu koulutus- ja kehittämiskeskuksen uudistaessa toimintastrategiaansa. Kaiken kaikkiaan hanke on ollut hyödyllinen kaupungin kannalta.

Tiivistelmän ja yhteenvedon kirjoitti toimittaja Ritva Reinboth 7.1.2001.

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Julkaisu

Antti Kasvio, Maarit Varis, Riikka Hyvärinen: Tutkimuksesta kehittämiseen, Kuntatyöpaikka 2000 -projektin levittäminen Helsingin kaupungissa, Tampereen yliopiston tietoyhteiskunnan tutkimuskeskuksen työraportteja 8/2000, ISBN 951-44-4770-0, ISSN 1455-4887. Myyntijakelu Tampereen yliopisto, julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03)215 6055, faksi (03)215 7150, taju@uta.fi

Hanketiedot

  • HakijaHelsingin kaupunki, koulutus- ja kehittämiskeskus
  • ToteuttajaTampereen yliopisto, tietoyhteiskunnan tutkimuskeskus
  • Lisätietoja
  • ARTO ANTMAN
    (09) 310 4011
  • Toteutusaika
  • - 1.12.1999
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 26.4.1999
    24 219.06 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 62 902.28 euroa
  • Tulokset valmistuneet 14.8.2000