Inhimillisesti tehokas johtaminen

Tiivistelmä

Julkinen terveydenhuolto on henkilöstövaltainen ja tietointensiivinen, jossa on komplekseja ja toisaalta myönteisiä haasteita. Kokonaisuus vaatii vertaistaan johtamista, jotta kyetään saumattomasti inhimilliseen ja tieto- ja tehokkuusperustaiseen johtamiseen. Tutkimushanke tavoittelee julkisen terveydenhuollon kehittyneempää johtamista huomioiden inhimillisen ja tehokkaan ulottuvuuden. Nyt tavoitellaan henkilöstöä arvostavaa ja työyhteisöjä tukevaa julkisjohtamista, jolla on perusteltu yhteys tehokkuuteen.

Inhimillinen painottaa kriittistä positiivis-autenttista johtajuutta. Tällöin korostuvat taidot ymmärtää ja kohdata kokemuksellisia yksilöitä ja työyhteisöjä sekä kyvyt löytää myönteiset työelämätodellisuudet, joiden varaan johtamista ja työyhteisötoimintaa voidaan rakentaa julkisessa terveydenhuollossa. Tehokas painottaa johtajuuden tietoperustaisuutta sekä tiedon hyödyntämisen ja hukkaamisen hallintaa, jotta kehittyneempi toiminta mahdollistuisi. Kaikkiaan tavoitteena on selvittää kompleksiseen todellisuuteen vastaavaa johtamista.

Tutkimuksessa käytössä ovat hieman vähemmän hyödynnetyt kokemuksen tutkimisen ja arvostavan haastattelun menetelmät sekä ns. lean-filosofia. Hanke on lähtökohdiltaan fenomenologinen, jossa tarkoituksena on ymmärtää inhimillisesti tehokasta johtamista annettuina merkityksinä. Tietoa kerätään laadullisin menetelmin. Lisäksi käytetään prosessisuuntautunutta Appreciative Inquiry -lähestymistä. Tulokset ovat käytettävissä alkaen v. 2015.

Hankkeen vastuuhenkilö

Antti Syväjärvi

Tiedote

Mahdollinen yhtälö: inhimillinen ja tehokas johtaminen

Inhimillinen ja samaan aikaan tehokas johtaminen on tapana mieltää haastavaksi yhtälöksi, koska sanapari inhimillinen ja tehokas koetaan lähes vastakohtina.

– Molemmille näkökulmille on kuitenkin yhtäaikainen tilaus kehittyvän sosiaali- ja terveysalan johtamisessa. Yhtäaikaisuudesta huolimatta molemmat johtamisen ulottuvuudet ansaitsevat myös tulla tarkastelluiksi itsenäisinä tutkimuskysymyksinä, sanoo johtamisen psykologian yliopistonlehtori Ville Pietiläinen Lapin yliopistosta.

Lapin yliopisto koordinoi kolmivuotista Inhimillisesti tehokas johtaminen -tutkimushanketta. Siihen osallistuivat Lapin ja Pohjois-Pohjanmaat sairaanhoitopiirit. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta, joka on jatkoa Inhimillisesti tehokas sairaala -hankkeelle vuosina 2009–2011 (TSR 109096).

Kaksoishaaste käsittelyyn

 – Johtamisen pitää henkilöstövaltaisessa ja osaamis- ja tietopainotteisessa julkisessa terveydenhuollossa kehittyä, lisätä itseymmärrystään ja vastata ajasta nouseviin näkökulmiin. Taustalla vaikuttavat niukkenevat resurssit ja huoli inhimillisyyden jatkuvuudesta. Prosesseja ei voida loputtomiin virtaviivaistaa pitämättä huolta toiminnan laadusta ja henkilöstön hyvinvoinnista, Pietiläinen sanoo.

Tutkimus tarttuikin henkilöstöä – ja asiakkaita – arvostavan inhimillisyyden ja tiedon kokonaisvaltaista hyödyntämistä painottavan tehokkuuden kaksoishaasteeseen.

Tutkimukseen osallistui sairaaloiden kaksoisroolissa, sekä kliinikkoina että esimiehinä, työskentelevää lähi- ja keskijohtoa sekä hallinnollista johtoa. Yleisimpiä ammattinimikkeitä olivat ylihoitaja, osastonhoitaja ja ylilääkäri. Aineistoina ovat laaja kyselytutkimus, arvostavan haastattelun periaattein toteutetut yksilö- ja fokusryhmähaastattelut sekä työpajat.

Tutkimuksen on tuottanut tiedeartikkeleiden lisäksi tuloksena kirjan Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen (katso Materials-kohta), jonka ovat toimittaneet Ville Pietiläinen ja Lapin yliopiston hallintotieteen professori Antti Syväjärvi. Kirjan kirjoittamiseen osallistuivat alan tutkijat useista tutkimuslaitoksista.

Kirja luotaa syvältä muutoksen pakkoa ja haastaa pohtimaan sosiaali- ja terveysjohtamisen ajankohtaisia kysymyksiä. Se käsittelee johtamisen uudistustarpeita, inhimillisyyden ja tehokkuuden ristipainetta mutta myös johtamiseen linkittyviä teemoja kuten verkostoja, rakenteita, vuorovaikutusta, ammatillista asiantuntijuutta, tietokulttuuria, työn mielekkyyttä, kyvykkyyttä, monimuotoisuutta ja kokemuksellisuutta.

Laitos joutui avautumaan

– Perinteinen sairaalalaitos on vanhakantainen organisaatio, joka on joutunut avautumaan yhteiskuntaan päin eikä voi enää toimia vain omien sääntöjensä mukaan. Sairaala joutuu reagoimaan entistä useammin ja nopeammin yllättäviin, kompleksisiin ja yhtäaikaisiin haasteisiin, Pietiläinen sanoo.

Haasteet on viime vuosina nähty yhä useammin ilkeinä ongelmina, wicked problems, joihin ei ole yhtä ja yksiselitteistä oikeata vastausta.

Megatrendinä taustalla vaikuttaa muun muassa väestön ikääntyminen. Asiakastilanteet, hoitoketjut ja prosessit ovat entistä vaativampia – myös sen takia, että asiakkaat vaativat enemmän kuin ennen. He ymmärtävät oman asemansa ja oikeusturvansa huomattavasti paremmin kuin menneinä aikoina.

Kompetenssit, joita nykytilanteessa henkilöstöltä edellytetään, poikkeavat perinteisesti vaadituista.

– Sairaanhoitajien ja lääkäreiden professiot ovat olleet eriytyneitä ja kehittyneet ensisijaisesti omista lähtökohdistaan, eivät aina sairaalaorganisaation ja sen sujuvan toiminnan tarpeista. Vanhoista valta-ajatteluasemista on haaste siirtyä nykyisiin moniulotteisiin ja monia tiimejä läpäiseviin asiakaspalveluprosesseihin.

Pietiläisen mukaan prosessien virtausta on tehostettukin, mutta yksilöajattelua esiintyy julkisessa terveydenhuollossa edelleen.

– Prosessiajattelussa edetään myös usein tehokkuus edellä, jolloin kaikki näyttää paperilla hyvältä, mutta ihmisten välinen vuorovaikutus kulkeekin sitten prosessikaavion kanssa eri tahtiin. Hankkeen keskeisin anti liittyykin siihen, että saimme kokemuksellista tietoa prosessien sujuvuudesta.

Vuorovaikutukseen huomiota

 Terveydenhuollossa on Pietiläisen mukaan vahva asiakaspalvelukulttuuri. Työ ei ole vain työtä vaan elämäntehtävä. Johtamisen ja tehokkuuden näkökulmasta asiakkaita saatetaan jopa ylipalvella.

– Toisaalta vaikka toiminta näyttää hyvältä, henkilöstön välit voivat olla todella tulehtuneet. Puhe- ja vuorovaikutuskulttuuri saattaa olla jopa ala-arvoista. Tässä on toki paljon vaihtelua. Mitään numeraalista faktaa meillä ei ole, vaan ilmiö nousi esiin haastatteluissa. Asian tarkempi todentaminen vaatisi lisää osasto- ja professiokohtaista tutkimusta.

– Työyhteisön ristiveto vaatii ammattilaiselta teflonpintaa, kun ristiriitoja ei saa eikä halua näyttää asiakkaalle. Tämä syö jaksamista ja voimavaroja.

Pietiläisen mukaan tutkimustulosten perusteella keskeisenä kehittämiskohteena on tarjota henkilöstölle lisää mahdollisuuksia luottamukselliseen keskusteluun ja ikävien tilanteiden ohjaukselliseen purkamiseen.

– Virheettömyyttä korostavaa organisaatiokulttuuria on perusteltua vaatia potilaiden hoidossa, mutta tämä asenne ei saisi periytyä henkilöstön keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Tietovirrat hallintaan

Tutkimus tuotti tietoa tehokkuuden kehittämisen pohjaksi kohdeorganisaatioissa ja laajemmin suomalaisiin sosiaali- ja terveysalan organisaatioihin tietokulttuurin näkökulmasta.

Tietotoiminta julkisessa terveydenhuollossa perustuu pitkälti virallistettuihin tapoihin ja kanaviin, kontrolliin sekä terveydenhuollon perinteisiin arvoihin ja tapoihin, jolloin rakenteet ja erityisalat määrittävät tiedolla johtamista.

– Suuren regulatiivisen tietomäärän vuoksi tämä painotus on ymmärrettävää, mutta organisaation kehittäminen vaatisi selkeämpää painopisteen siirtämistä kohti uudistavaa tietokulttuuria, Pietiläinen sanoo.

 Tutkimus nosti esiin kehittämiskohteita ja keinoja suunnata käytännön kehittämistä tulevaisuuden tietotoiminnan tarpeisiin vastaavaksi sekä rakenteellisia rajoja ylittäväksi. Tietokulttuurin vuorovaikutteisuutta ja avoimuutta pitäisi lisätä ja avata tiedon liikkuvuuden väyliä niin organisaatiotasolla kuin tulosalueiden ja yksiköiden välillä sekä yksiköiden sisällä.

Pietiläisen mukaan tässä tutkimushankkeessa tarkasteltiin julkisen terveydenhuollon johtamista organisaatiotasolla, mikä antaa perustan professioiden ja yksiköiden tarkemmalle tutkimukselle tulevaisuudessa.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Loppuraportti:Antti Syväjärvi, Ville Pietiläinen (toim.) . 325 sivua. Tampere University Press 2016.ISBN 978-952-03-0344-0 Avaa

Tutkimus tutuksi 31.3.2017 esitys:Ville Pietiläinen. Avaa

Artikkelit:

Syväjärvi A., Vakkala H. & Stenvall J. (2013). Tiedon hallintaa ja positiivisuutta henkilöstöjohtamiseen julkisen sektorin terveydenhuollossa. Teoksessa Ollila S. & Raisio H. (toim.) Hyvinvointijärjestelmät muuttuvassa toimintaympäristössä. Acta Wasaensia 277, Sosiaali- ja terveyshallintotiede 8. Vaasan yliopisto, Vaasa.

Pietiläinen, V.P. & Salmi, I.J. (2016) An integrative discourse perspective on positive leadership in public health care. Leadership in Health Services. (hyväksytty)

Koskiniemi, A., Perttula, J., & Syväjärvi, A. (2015). Existential–Experiential View of Self-Sourced (In)Authentic Healthcare Identity. Journal of Leadership Studies, 9(2), 6-18.