Kansainvälinen kokous Mindfulness-perustaisten menetelmien yhteiskuntatieteellinen tutkimus

Tiivistelmä

Tavoitteet:
Mindfulness-perustaisten menetelmien kansainvälinen tutkimus on viimeisen 35 vuoden aikana keskittynyt psykologian, psykiatrian ja kasvatustieteen tutkimukseen (Chanowitz&Langer 1981; Bishop 2004). Ainoastaan mindfulness menetelmien (psykologiassa ’interventioiden’) toimivuuden mittaaminen on kuitenkin vaarassa kapeuttaa ymmärrystä aiheen ruumiillisista ja sosiaalisista ulottuvuuksista. Alan tutkimus vaatii tukimustulosten tarkastelua yhteiskunta-, talous- ja humanististen tieteiden sisällä.

Työpajassa analysoidaan mindfulness- menetelmien kehollisia, biologisia, poliittisia, kulttuurisia ja teknologisia käyttötapoja. Työpajassa sekä paneelissa avataan uusia, tarkempia tutkimuskysymyksiä, esitetään vaihtoehtoisia metodologioita empiiriseen tarkasteluun sekä haastetaan aiemman tutkimuksen taustaoletuksia.

Menetelmät:
Työpajassa kannustetaan dialogiin eri tieteenalojen välillä. Puhujien tutkimusmenetelmät koostuvat sekä teoreettisista avauksista että erilaisista mindfulness- kulttuurien tutkimusaineistoista, kuten kyselytutkimuksista, haastattelututkimuksista ja kehonkokemusta koskevista empiirisistä mittauksista.

Aikataulu:
Tuloksista toimitetaan vertaisarvioituja artikkeleita Niin&näin –julkaisuun (2017). Työpajan puhujien kanssa toimitetaan aiheesta kansainvälistä kirjaa (2019). Työpaja valmistelee myös laajempaa kansainvälistä kokousta, jota Ilmari Kortelainen on järjestässä Lontooseen yhdessä Steven Stanleyn, Jo Cookin ja Meg Parkerin ja Alp Aratin kanssa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Risto Kunelius

Tiedote

Mindfulness vai McMindfulness?

Kukapa ei haluaisi olla rauhallinen ja läsnä, stressitön ja hyvinvoiva jatkuvan muutoksen ja kilpailun paineessa? Ei ihmekään, että tietoisuustaitojen ja läsnäolon lisäämiseen tähtäävä mindfulness-menetelmä on lisännyt suosiotaan.

Läsnäolosta on tullut kansainvälisesti muodikas ja laajalle levinnyt ilmiö myös työelämässä – etenkin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa mutta myös Suomessa.

Mindfulness poikkeaa monista työelämän hyvinvoinnin ilmiöistä: sen avulla mennään työntekijän ihon alle, ja se voidaan nähdä myös hallinnan välineenä (TSR-hanke 115276). Tästä seikasta on tultava tietoiseksi ja tarkasteltava myös työpaikan arvoja ja etiikkaa.

Tampereen yliopisto järjesti heinäkuussa 2016 kansainvälisen työpajan, johon osallistui laaja joukko eri alojen tutkijoita Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Tanskasta ja Suomesta. Suomesta. He tarkastelivat mindfulness-perustaisia menetelmiä kulttuurisista ja yhteiskuntatieteellisistä lähtökohdista.

Työsuojelurahasto tuki työpajan järjestämistä määrärahalla.

Kohti monipuolisempaa tutkimusta

Kolmenkymmenenviiden viime vuoden aikana mindfulnessia on tarkasteltu yksipuolisesti psykologian, psykiatrian ja kasvatustieteen näkökulmista, mikä ei ole edesauttanut ymmärrystä sen ruumiillisista ja sosiaalisista ulottuvuuksista.

Työpajan järjestämisen osallistuneet tutkijatohtorit Ilmari Kortelainen ja Antti Saari kirjoittavat hankkeen loppuraportissa, että kokouksessa havaittiin aiheen kulttuurisen tutkimuksen olevan nykyisin hyvinkin laajaa.

Kuin henkinen hampurilainen

Meditaation kokemuksellisuutta tarkasteltiin osana viimeaikaista mindfulness-liikettä. Se viittaa kasvavaan joukkoon ihmisiä, jotka harjoittavat, edistävät ja mainostavat oman kehon ja mielen tarkkailun menetelmiä – usein eräänlaisena ihmelääkkeenä.

Idän meditaatioperinteestä ja kognitiivisesta psykologiasta juurensa juontava mindfulness on maailmalla suuren luokan bisnestä. Se on solahtanut muun muassa globaalisti toimiviin teknologia-alan yrityksiin. Ne haluavat mindfulnes-harjoitusten avulla vähentää työntekijöidensä stressiä, lisätä heidän keskittymiskykyään – ja siten lisätä tuottavuutta.

Esimerkiksi professori Ronald E. Purser (San Francisco State University) on kutsunut suuryrityksille lanseerattuja menetelmiä McMindfulnessiksi. Termi viittaa teeman tuotteistamiseen ja kaupallistumiseen.

Purser oli työpajan keskeisiä puhujia. Hän valotti esityksessään McMindfulness-kritiikkiä.

Purserin mukaan mindfulness esitetään, myydään ja opetetaan DIY-tekniikkana (do it yourself)  jatkuvaan itsen kehittämiseen.

Mindfulness korostaa uusliberalistisesti yksilön valtaa ja vastuuta: yksilö pystyy valitsemaan, haluaako hän olla stressaantunut vai hyvinvoiva, kurja vai onnellinen. Sosiaaliset tekijät jätetään huomiotta.

Ei mikään ihmelääke

Apulaisprofessori David Forbes (CUNY Graduate Center) kiteytti hänkin, että McMindfulness vahvistaa uusliberalistista ideologiaa, politiikkaa ja käytäntöjä. Status quo säilyy, kun etsitään yksilöllisiä ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin.

Tutkija Marianne Viftrup Hedegaard Kööpenhaminan yliopistosta kiinnitti huomiota mindfulnessiin henkisenä työkaluna, joka lupaa täyden henkilökohtaisen potentiaalin kehittymistä. Potentiaalinsa saa käyttöön, kun mieli on fitissä kunnossa ja joustava.

Mahdollisimman suuria voittoja tahtovan bisnesmaailman käytössä tällaisen tekniikan käyttöön liittyy kuitenkin tutkijan mukaan sudenkuoppia.

Tohtori Catherine Wikholm (National Health Service, UK) pohti, että mindfulnessilla korostetaan olevan paljon hyviä vaikutuksia – ja vain niitä. Menetelmän annetaan ymmärtää olevan kuin ihmelääke kaikkiin mahdollisiin nykyihmisen ongelmiin. Kun ottaa tämän luonnollisen lääkkeen päivittäin, avaa itsensä suurelle potentiaalille ilman sivuvaikutuksia.

Kuitenkin Wikholmin mukaan pitää tulla tietoiseksi siitä, että vaikutukset eivät aina ole pelkästään hyviä. Tekniikka voi yksilöstä riippuen vaikuttaa aivan päinvastaisesti kuin on haluttu.

Kirja ja laajempi kokous tulossa

Työpajan verkkosivuilta voi lukea kolmentoista tutkijan abstraktit esityksestään (katso Materials-kohta). Niistä toimitetaan vertaisarvioituja artikkeleita Niin ja näin -julkaisuun vuonna 2017.

Puhujien kanssa toimitetaan myös kirjaa kansainväliseen levitykseen. Se on tarkoitus julkaista vuonna 2019.

Lisäksi aiheesta valmistellaan kansainvälistä laajaa kokousta Lontooseen.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Työpajan abstraktit: https://contemplativepractices.wordpress.com/2016/03/18/abstracts-3/