Oireeton siivoustyö – Työympäristön ja taustatekijöiden vaikutus siivoojien työhyvinvointiin

Tiivistelmä

Tämä tutkimus on jatkoa Työsuojelurahaston rahoittamalle Siivoojien työolosuhteet ja siivoustyöhön liittyvien riskien arviointi -hankkeelle. Sen tuloksena todettiin, että siivoustyöhön liittyy ylläpitosiivouksen aikana kiirettä ja stressiä sekä perussiivouksen aikana merkittävää pöly- ja kemikaalialtistumista.

Jatkohankkeessa selvitetään siivoustyöhön liittyviä altisteita (esim. trihalometaanit, VOC-yhdisteet, hiukkaset) ja olosuhteita (esim. lämpötila, kosteus, ilmanvaihto) uimahalli- ja kylpyläympäristössä. Lisäksi hankkeessa tutkitaan haastattelujen, riskinarviointi- ja työolosuhde/oirekyselyiden avulla siivoustyöhön liittyvien riskien ja oireiluiden syitä uimahalli- ja koulu/toimistoympäristöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. siivoustyön ja kemikaalialtistumisen vaikuttavuutta siivoojien oireiluun eri työtehtävissä ja eri tyyppisissä rakennuksissa. (uimahallit/kylpylät vs. koulut/toimistot).

Kerättyä mittausaineistoa tarkastellaan sekä laskennallisilla että tilastollisilla menetelmillä, kuten esim. ristiintaulukoinnilla, korrelaatioanalyyseillä ja monimuuttujamenetelmillä. Tätä varten tutkimuksessa kerätään riittävän suuri aineisto, jotta luokittelun mukaisiin osajoukkoihin kohdistuva analyysi voi tunnistaa tilastollisesti merkitsevät muuttujat.

Tutkimuksessa saadaan uutta tietoa työntekijöiden oireilun ja taustatekijöiden kuten esimerkiksi kemiallisten tekijöiden, työympäristön ja henkisen kuormittumisen välisestä yhteydestä. Hanke päättyy kesällä 2018.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marko Hyttinen

Tiedote

Uimahallien ja kylpylöiden siivoustyö kuormittaa

Uimahallien ja kylpylöiden siivous poikkeaa muiden ympäristöjen siivoustyöstä. Lämmin ja kostea työympäristö yhdistettynä korkeaan hygieniavaatimukseen sekä poikkeavat työajat tuovat työhön omat erityispiirteensä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kuormitustekijöiden lista onkin pitkä: kiire, työn suuri määrä ja aikataulupaineet, fyysinen kuormittavuus, ergonomiset toistuvat rasitteet, altistuminen siivouskemikaaleille ja allaskemikaalien reaktiotuotteille sekä sisäilman epäpuhtauksille, kuten pölylle.

Lisäksi kehoon kohdistuu lämpörasitusta, on tapaturmien kuten liukastumisten vaaraa, tiedon kulku ja viestintä takkuavat, perehdytys on toisinaan riittämätöntä, ja työstä palautuminen jää puutteelliseksi.

Uimahallien ja kylpylöiden siivoustyöntekijöiden työoloja ja siivoustyöhön liittyviä riskejä tutki Työsuojelurahaston tuella Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitos, vastuuhenkilönä yliopisto-opettaja, FT Marko Hyttinen.

Johtopäätöksissä tutkimusryhmä toteaa, että siivoustyön työolosuhteita ja riskejä pitää arvioida aktiivisesti ja yhteistoiminnallisesti. Määrätietoiset ja välittömät toimet kuormitustekijöiden vähentämiseksi tulee järjestää, samoin seuranta.

32 uimahallia ja kylpylää, 93 siivoustyöntekijää

Vuonna 2017 Suomessa oli yhteensä 63 000 työssäkäyvää siivoustyöntekijää, joista 86 prosenttia oli naisia. Ulkomaalaistaustaisia oli yli 8 000.

Siivoustyöntekijöillä tilastoidaan Suomessa noin 200 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä vuosittain. Kaksi kolmannesta niistä liittyy kemiallisiin altisteisiin. Psyykkisillä kuormitustekijöillä on vaikutusta työntekijöiden oireiluun ja työhyvinvointiin.

Itä-Suomen yliopisto on aiemminkin tuottanut tietoa vähän tutkitulta siivousalalta (TSR 113272).

Uimahallien ja kylpylöiden siivoustyötä koskevassa tutkimukseen osallistui 32 uimahallia ja kylpylää eri puolilta Suomea. Siivoustyöntekijöitä mukana oli 93. Heistä neljännes oli ulkomaalaistaustaisia.

Keskeistä suojautua kemiallisilta altisteilta

Siivousalan keskeinen kysymys on suojautuminen kemiallisilta, etenkin kemikaaleilta ja pölyltä.

Siivoustyöntekijät altistuivat allas- ja pesutiloissa triklooriamiinille, kloroformille sekä muille desinfioinnin sivutuotteille. Niitä muodostuu allasveden puhdistuksen yhteydessä, ja yleensä niiden pitoisuudet ovat siivoustyön aikana pienempiä kuin hallin normaalin käytön aikana.

Kuitenkin niitä voi muodostua merkittävässä määrin klooria sisältävien desinfioivien pesuaineiden reagoidessa pinnoilla olevien ihmisperäisten epäpuhtauksien kanssa.

Työntekijöistä 85 prosenttia koki koko kehon lämpörasitusta. Tämä liittyi erityisesti saunan pesuihin.

Tutkimuksessa tuli esille tapaus, jossa saunan siivouksessa käytettiin hypokloriittipohjaista pesuainetta saunan pintojen ollessa noin 40-asteisia. Pesun aikana havaittiin joukko hyvin ärsyttäviä yhdisteitä, joista muun muassa kloroformi, diklooriasetonitriili, bentsonitriili ja bentsosyanidi nousivat esille. Jo lyhytaikainen oleskelu saunassa aiheutti silmien kirvelyä ja hengitystieoireita.

Riskien hallinnassa ehdottoman tärkeätä on perusteellinen perehdyttäminen, käyttöturvallisuustiedotteisiin tutustuminen ja käyttösuositusten noudattaminen.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Hyttinen M., Ruokolainen J., Palonen A., Sorvari J., Suontamo T., Pasanen P. 2018. . Loppuraportti Työsuojelurahaston hankkeesta 116130. 40 sivua. Avaa

ISBN 978-952-61-2899-3 (nid.) ISBN 978-952-61-2900-6 (pdf)

Telman juttu

Peseydy hyvin ennen altaaseen menoa – voit vähentää siivoojankin altistumista. https://telma-lehti.fi/peseydy-hyvin-ennen-altaaseen-menoa-voit-vahentaa-siivoojankin-altistumista