Miltä tuntuu? Tunteet mukana työelämän muutoksissa ja etäpalavereissa
Etäpalaverit ja erilaiset muutokset ovat nykyisen työelämän vakioita. Niissä kannattaa huomioida tunteet: ne ovat hyödyllisiä virittymisen säätelijöitä sekä oleellinen osa psykologisen turvallisuuden kehittämistä.
Mitä merkitystä tunteilla on etätapaamisissa? Miksi tunnetaitoja ja psykologista turvallisuutta kannattaa kehittää muutosten kynnyksellä?
Näihin kysymyksiin saatiin käytännöstä kumpuavia vastauksia 26.1.2024 pidetyssä Työsuojelurahaston webinaarissa, jossa esiteltiin tuore tutkimus sekä työyhteisön kehittämishanke.
Osallistu, saat enemmän irti
– Tunteet ovat hyödyllisiä virittymisen säätelijöitä. Ja virittymisen kannalta hyvä etäpalaveri on sellainen, jossa osallistuja kiinnostuu ja rauhoittuu, sanoo psykologian apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri Jyväskylän yliopistosta.
Kykyrin vetämässä Työryhmien etäpalaverien kuormittavuuden vähentäminen ja hyödyllisyyden lisääminen fysiologisten mittareiden avulla -tutkimuksessa kehitettiin uutta teknologiaa, jolla mitattiin etäpalavereiden osallistujien sykettä kasvovideoista.
Sykemittauksen avulla saatiin tietoa myös tunteista, jotka näkyvät ihmiskehossa fysiologisina reaktioina – esimerkiksi stressi nostaa sykettä.
Monitieteisessä tutkimuksessa selvisi, että mitä enemmän osallistuja puhui ja osallistui vuorovaikutukseen ilmeillään, eleillään ja liikkeillään, sitä paremmaksi tapaamiset arvioitiin.
Vastaavasti, mitä pidemmän aikaa osallistuja oli hiljaa eikä ilmaisut aktiivisesti mukana oloaan, sitä heikommaksi hän palaverin arvioi.
– Ole mukana, saat enemmän irti etätapaamisesta, Kykyri tiivistää neuvoksi.
Pieni hetki kutistaa kuormituksen tunnetta
Myös etätapaamista edeltävä tilanne vaikuttaa kokemukseen: mitä kuormittavampi työtilanne osallistujalla on ennen palaveria, sitä heikommaksi hän tapaamisen laadun kokee.
– Mutta hyvä uutinen on se, että tapaamisten alussa pidetty yhteinen hiljainen hetki silmät kiinni laskee sykeväliä eli ihminen rauhoittuu. Jo kahden minuutin mittainen hetki riittää, Kykyri kertoo.
Tutkimuksessa seuratuissa palavereissa osallistujien sykevälivaihtelu lisääntyi palaverien loppua kohti, mikä kertoo fysiologisesta rauhoittumisesta. Tutkimuksessa seurattuja palavereita osallistujat pitivät laadultaan keskimäärin hyvinä.
Muutos helpommaksi turvallisessa tunteessa
Toinen webinaarissa esitelty hanke on tutkimustietoa hyödyntävä työyhteisön kehittämishanke, Psykologisen turvallisuuden voima työyhteisön uudistumisessa.
Hanke otetiin strategiauudistuksen tueksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa, jossa koulutetaan asiantuntijoita sosiaali-, terveys-, kirkon ja tulkkauksen aloille.
– Psykologisesti turvallisessa ympäristössä muutokset onnistuvat paremmin, Diakin HR-asiantuntija Eeva Hytönen summaa hankkeen ja aiheen merkitystä.
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa, että yhteisössä kaikkien on turvallista ottaa sosiaalisia riskejä. Esimerkiksi sanoa eriävä mielipiteensä, kertoa huolenaiheistaan tai iloita saavutuksistaan. Siis ilmaista ja kohdata tunteita turvallisesti.
Mutta mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa meille?
Diakissa kehitystyöhön otettiin mukaan koko 260-päinen henkilöstö, esihenkilöineen ja johtajineen ympäri Suomen. Puolentoista vuoden ajan he pohtivat yhdessä – pääosin etäyhteyksien välityksellä – psykologisen turvallisuuden merkitystä erilaisissa ryhmissä ja testasivat työkaluja käytännössä.
– Harjoittelimme muun muassa arvostavaa kuuntelua ja palautteen antoa, myötätuntoa itseä ja muita kohtaan sekä myötäiloa, Hytönen kertoo.
Hankkeen aikana psykologisen turvallisuuden merkitys solahti Hytösen mukaan entistä vahvemmin arkeen: se huomioidaan työn kehittämisessä ja se kuuluu yhä puheissa.
– Isoin oivallus itselleni oli, miten tärkeää on puhua yhdessä psykologisesta turvallisuuden merkityksestä. Käsite tarkoittaa jokaiselle vähän eri asioita, siksi se on hyvä määritellä yhdessä – jotta tiedetään, mitä ollaan kehittämässä, Hytönen sanoo.
Psykologinen turva syntyy tunnetaidoista
Psykologisen turvallisuuden syntyminen vaatii tunnetaitoja. Eli kykyä tunnistaa omia ja muiden tunteita, ilmaista niitä sekä käsitellä niitä rakentavasti.
Diakin kehittämishankkeessa ulkopuolisena asiantuntijana toiminut tutkimusjohtaja Jenni Spännäri CoHumans Oy:stä painottaa, että tunteet rakentuvat sosiaalisissa yhteyksissä. Tunteet ovat työyhteisöissä yhteisiä.
Siksi tunnetaitojen kehittämiseenkin on syytä ottaa koko työyhteisö mukaan.
– On vaikeaa olla itsemyötätuntoinen, jos ympärillä muut puhuvat kovin vaativasti, Spännäri kertoo esimerkin.
Hyvillä tunnetaidoilla on iso merkitys myös vastuun ottamisessa.
– Psykologista turvallisuutta saatetaan ajatella ulkoa-annettuna, ikään kuin palveluna. Mutta jokainen on siitä vastuussa, Spännäri sanoo.
Editoitu tallenne webinaarista julkaistaan myöhemmin Työsuojelurahaston YouTube-kanavalla.
Hankkeet:
Työryhmien etäpalaverien kuormittavuuden vähentäminen ja hyödyllisyyden lisääminen fysiologisten mittareiden avulla
Psykologisen turvallisuuden voima työyhteisön uudistumisessa
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri, Jyväskylän yliopiston psykologian laitos: 040 8053745, virpi-liisa.e.kykyri@jyu.fi
HR-asiantuntija Eeva Hytönen, Diakonia-ammattikorkeakoulu: 050 477 6011 Eeva.Hytonen@diak.fi
Tutkimusjohtaja Jenni Spännäri, CoHumans Oy: 040 5857872, jenni@cohumans.fi