Kun työ tulee kotiin – miten tukea hyvinvointia etätyössä
Koronapandemia vei ison joukon suomalaisia kotiin tekemään töitä. Kolmen etätyötä käsittelevän tutkimuksen mukaan työntekijöiden kokemukset jakautuivat – tärkeiksi työhyvinvoinnin tukijoiksi nousivat tauot, yhteiset säännöt ja yhteisöllisyyden vaaliminen. Tutkijat suosittavat ottamaan opiksi korona-ajan kokemuksista uudessa hybridityön normaalissa.
Koronan myötä tietotyöläiset siirtyivät nopeasti etätöihin eikä siirtymää ehditty juurikaan valmistella. Kolme Työsuojelurahaston rahoittamaa tutkimusta selvitti, mitä uutta etätyöstä opittiin.
Millaisissa olosuhteissa töitä tehtiin? Mitä opittiin tulevaisuuden varalle?
Työasennot vinksallaan
Etätyöpisteiden olosuhteet -tutkimuksessa verrattiin toimistotyöntekijöiden työoloja kattavasti sekä toimistossa että kotona. Tutkijoita kiinnostivat sisäilma ja ergonomia.
Vertailun perusteella sisäilman laatu on hyvällä tasolla niin kotien kuin toimistojenkin työpisteillä. Sen sijaan työasennot, laitteet ja kalusteet ovat huonommalla tolalla kotona.
– Työasento on usein kotona olevan työpisteen heikoin lenkki, kun töitä tehdään esimerkiksi sohvalla tai keittiönpöydän kulmalla. Siksi kotonakin pitää muistaa ottaa taukoja, sanoo tutkimusjohtaja Pertti Pasanen Itä-Suomen yliopistosta.
Tauoista pidettävä huolta
Taukojen merkitys korostuu myös kognitiivisen ergonomian eli aivotyön näkövinkkelistä, jota hankkeessa myös tutkittiin. Joillekin oli helpompaa pitää taukoja kotona kuin työpaikalla. Mutta toisaalta moni jumiutui työpisteelle, kun työkaverit eivät olleet pyytämässä lounaalle ja kahville.
– Kun työpaikan rakenteet eivät ole tukemassa, voi jäädä työn äärelle, pyörittämään samoja ajatuksia. Liika rauha ei ole hyvästä, sanoo aivotyöhön perehtynyt tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.
– Monen asiantuntijan kokemus koronan etätyöaikaan oli, että työpäivän aikana lähinnä vain naksutellaan hiirellä kokouksesta toiseen. Tärkeä kysymys hybridityön kannalta onkin, miten vähennetään ja lyhennetään kokouksia, Kalakoski painottaa.
Yhteisöllisyyttä kannattaa tukea
Etäkokouksien pulmana oli myös niiden tiiviys ja asiapitoisuus.
– Niissä oli vähän vapaamuotoista keskustelua. Noin joka viides arvioi kollegoilta saamansa tiedon riittämättömäksi ja koki olevansa eristyksissä työssään, sanoo johtava tutkija Virpi Ruohomäki Työterveyslaitoksesta.
Tutkimuksen Työn uudet muodot ja työkyvystä huolehtiminen – terveyskäyttäytyminen etätyössä kyselyyn vastasi yli 700 tietotyöläistä. Heistä joka kolmas kertoi tehneensä etätyössä aiempaa pidempää päivää. Hyvinvointia nakersivat tavallista useammalla lyhyet, alle kuuden tunnin yöunet. Stressistä kärsi naisista neljännes ja miehistä noin viidennes.
Silti etätyö sujui pääosin hyvin ja valtaosa tutkimuksen osallistujista haluaisi jatkaa etätyötä.
– Mutta tarvittaessa on oltava mahdollisuus toimistossa työskentelyyn. Kasvokkain tapaamista tarvitaan etenkin ideoinnissa, suunnittelussa sekä tunteiden käsittelyssä tai työkyvyn heikentyessä. Myös uusien työntekijöiden perehdys pitää tehdä kasvokkain, Ruohomäki painottaa.
Psykososiaalinen turvallisuus yltää kotiin saakka
Kolmas korona-ajan työn tutkimus, Turvallisesti etänä – työhyvinvointi ja sen johtaminen etätyössä, selvitti työntekijöiden lisäksi esihenkilöiden kokemuksia.
Valtaosa tutkimukseen vastanneista selviytyi poikkeusajasta verrattain hyvin. Mutta joka viidennen vastaajan työhyvinvointi oli etätyön aikana matalaa ja laski entisestään.
Merkittäväksi työhyvinvointia selittäväksi tekijäksi nousi etenkin psykososiaalinen turvallisuusilmapiiri. Sitä luovat työhyvinvoinnin ongelmiin puuttuminen ajoissa, riskien vähyys, yhteiset pelisäännöt sekä avoin vuorovaikutus.
Psykososiaalinen turvallisuus vaikuttaa myös esihenkilön työn sujumiseen.
– Mielenkiintoista on, että psykososiaalisen turvallisuuden myönteiset vaikutukset ulottuvat kotiin asti. Esimerkiksi itsensä johtaminen onnistui hyvin etätöissäkin, jos työntekijä koki työyhteisönsä ja ympäristönsä turvalliseksi, kertoo Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja Anne Mäkikangas.
Kokemus organisaatiotason psykososiaalisesta turvallisuusilmapiiristä on kuitenkin laskenut koko korona-ajan.
– Vaikka työhyvinvoinnista on puhuttu paljon pandemian aikana, niin kokemus henkisestä työturvallisuudesta huolehtimisesta ja siihen panostamisesta on heikentynyt, Mäkikangas summaa.
Vauhti kiihtyy?
Tulevaisuuden huolena on, että hybridityön myötä vauhti kiihtyy entisestään.
Hyvinvoinnin ongelmien ennalta ehkäisy on paitsi inhimillistä myös tuottavaa. Keinot tukea työhyvinvointia eivät välttämättä ole kalliita. Esimerkkeinä tutkijat nostavat yhteiset työn tekemisen ja viestimisen säännöt, virtuaaliset jumppatauot tai kävelykokoukset.
Tutkimusten loppuraporteista ja vinkkilistoista löytyy apua hyvinvoinnin tukemiseen.
Kaikki tiedotteen hankkeet ovat saaneet rahoitusta Työsuojelurahastolta. Tutkimuksia esiteltiin rahaston järjestämässä webinaarissa perjantaina 21.4.2023.
Linkit tutkimushankkeisiin:
Työn uudet muodot ja työkyvystä huolehtiminen – terveyskäyttäytyminen etätyössä
Turvallisesti etänä – työhyvinvointi ja sen johtaminen etätyössä
Editoitu tallenne julkaistaan myöhemmin Työsuojelurahaston YouTube-kanavalla.
Lisätietoja:
Anne Mäkikangas, apulaisprofessori ja Työelämäkeskuksen johtaja, 050 4377 137, anne.makikangas@tuni.fi
Pertti Pasanen, tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, 050 400 6200, pertti.pasanen@uef.fi
Virpi Ruohomäki, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2941, virpi.ruohomaki@ttl.fi