Tekoäly muuttaa työelämää – algoritmit johtavat ja tekoäly auttaa etsimään töitä

Tekoäly synnyttää työelämälle sekä uhkia että mahdollisuuksia. Mutta millaisia ne ovat ja miten niitä pitäisi kohdata suomalaisissa organisaatioissa?

Kysymyksiin vastattiin Työsuojelurahaston tilaisuudessa Tekoäly – työn tuhoaja vai rikastuttava työväline? Torstaina 15.1.2026 Helsingissä esiteltiin kaksi rahaston tukemaa tutkimushanketta aiheesta. Tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen muistutteli harkinnan tärkeydestä tekoälyhuumassa.

Konejohtaminen yleistyy

– Johtajana ihminen on algoritmia suositumpi. Yhdessä tekoäly kuitenkin voittaa: se koetaan ihmisjohtajaa tasa-arvoisemmaksi, kertoo Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vanhempi tutkija Anna Lahtinen.

Lahtinen vetää hanketta, jossa tarkastellaan algoritmista johtamista asiantuntija- ja tietotyössä. Algoritminen johtaminen tarkoittaa johtamistehtävien siirtämistä automaattisille järjestelmille. Ne esimerkiksi koordinoivat ja valvovat työtä, arvioivat suorituksia ja seuraavat poissaoloja.

Hankkeen valtakunnallisessa kyselyssä selvisi, että algoritmijohtaminen on jo nyt yllättävän laaja ilmiö. Lähes puolet 1700 tieto- ja asiantuntijatyötä tekevästä vastaajasta kertoi kohdanneensa koneen johtajana omassa työssään.

Yhdeksän kymmenestä vastaajasta uskoo tekoälyjohtamisen lisääntyvän viiden vuoden sisällä. He uskovat, että kyseessä on nopeasti yleistyvä ilmiö.

– Muutoksessa pitää varmistaa, että johtaja johtaa konetta eikä päinvastoin. Tämä edellyttää koulutusta, ohjausta ja organisaation tukea esihenkilöille. Todellinen kilpailuetu syntyy siitä, että luomme ratkaisuja, jotka kestävät, joihin voi luottaa ja jotka tuottavat arvoa, Lahtinen korostaa.

Tekoäly auttaa työn haussa

Tekoälyn pelätään vievän ihmisten töitä. Työterveyslaitoksen johtavan tutkijan, Matti Joensuun vetämässä hankkeessa tekoäly on valjastettu etsimään uusia töitä osatyökykyisille ihmisille.

–Tutkimme, miten tekoälyä voidaan käyttää työn suunnittelun tukena uusien työn mahdollisuuksien havaitsemiseen. Tarvitaan keinoja lisätä työmahdollisuuksia ryhmille, joiden on hankala työllistyä tai jatkaa työelämässä, Joensuu sanoo.

Yhteistyössä ISS Palvelut Oy:n kanssa tutkijat ovat kokeilleet tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia työn muokkauksessa, työntekijän uudelleensijoituksessa, sekä rekrytoinnin osana.

Seuraavaksi kehittämishankkeessa etsitään kokonaan uusia, osatyökykyisille sopivia töitä.

– Se voisi onnistua esimerkiksi niin, että kahden erilaisen työkokonaisuuden osia yhdistetään kokonaan uudeksi työkokonaisuudeksi tai työtehtäviä laajennetaan uudella tavalla, Joensuu arvioi.

Kokeilkaa ensin

– Toivoisin, että organisaatiot ottaisivat tekoälysovelluksia käyttöön monipuoliseen näyttöön ja harkintaan perustuen eivätkä sen takia, että ne pelkäävät jäävänsä jostain paitsi, Hannu Toivonen sanoo.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osaston professori korostaa tekoälysovellusten testauksen tärkeyttä työpaikoilla. Kielimallit antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tällaiseen testailuun, sillä ne ovat helppokäyttöisiä ja joustavia.

– Toisin kuin monet muut organisaatioiden teknologiat, ne sallivat kokeiluja ruohonjuuritasolta lähtien. Silloin voidaan löytää ratkaisuja, jotka ovat työntekijöiden kannalta relevantteja.

Suuri osa organisaatioiden tekoälypiloteista epäonnistuu. Sen vuoksi työpaikoilla tarvitaan niin innostujia kuin kriitikoita. Innostujat jaksavat kokeilla uusia sovelluksia epäonnistumisista huolimatta, jolloin toimivat ratkaisut seuloutuvat esiin. Kriitikot puolestaan esittävät tärkeitä kysymyksiä tekoälyn seurauksista – myös sen epäilmeisistä vaikutuksista työhön.

Lisäksi molemmille ryhmille pitää löytyä tukea: teknistä tukea, selkeitä suuntaviivoja ja tilaa kriitikoiden äänelle.

– Ideaalitilanteessa tällä tavoin löytyy työntekijöille mielekkäitä sovellusten käyttökohteita ja -tapoja, jotka leviävät helpommin vertaisten suositusten kautta kuin ylhäältä annetut ratkaisut.

Hankkeet:

Kone johtajana – tekoäly asiantuntija- ja tietotyön johtamisessa (RoboBoss)

Uusi työ tekoälyllä osatyökykyiselle – UuTTO

Lisätietoja:

Anna Lahtinen, vanhempi tutkija, Haaga-Helian ammattikorkeakoulu, 050 505 7784, anna.lahtinen@haaga-helia.fi

Matti Joensuu, johtava tutkija, Työterveyslaitos, 043 825 2075, Matti.Joensuu@ttl.fi

Hannu Toivonen, tietojenkäsittelytieteen osaston professori, Helsingin yliopisto, 050 9112405, hannu.toivonen@helsinki.fi

Tilaisuuden esitysaineistot:

Anna Lahtisen esitys

Matti Joensuun esitys

Hannu Toivosen esitys